Kestävän kalatalouden edistäminen
Jyväskylän yliopisto toteutti vuonna 2019 muikun ja siian poikasmäärien seurantaan keskittyvän hankkeen osana pitkäaikaista tutkimustyötään. Hankkeen kohdejärvenä oli Puulavesi, ja se sai kalastonhoitomaksuista rahoitusta 11 900 euroa.
Puulaveden muikkututkimusta on rahoitettu kalastonhoitomaksuilla ja entisillä kalastuksenhoitomaksuilla lähes 30 vuoden ajan. Vuosien aikana on tuotettu paljon seuranta-aineistoa, jota löytyy Jyväskylän yliopiston sivuilta (users.jyu.fi).
Puulan laadukkaan seurannan on koettu lisäävän tietoa muikun pyynnin kestävästä tasosta, muikkukannan tehokkaista seurantamenetelmistä ja kalastuksen säätelyn periaatteista. Seuranta toimii myös esimerkkinä kehitettäessä koko Järvi-Suomen kalataloutta, kuten meneillään olevaa kayttö- ja hoitosuunnittelua ja MSC-sertifioinnin edellytyksiä. Yleistettäviä muikun biologiaa koskevia tuloksia voidaan hyödyntää valtakunnallisesti laajemminkin, kun halutaan ymmärtää muikkupopulaatioden runsaudenvaihtelua ja tuottavuutta.
Tavoitteet
Puulavedellä tehtävällä tutkimuksella oli useita tavoitteita, joista kalastonhoitomaksuvaroilla rahoitettiin seuraavien toteutusta:
- Puulan kalatalouden kehityksen edistäminen kestävän käytön periaatteiden mukaisesti
- Edustavan esimerkin tarjoaminen kaupallisen muikunkalastuksen seurantamenetelmistä muikkujärvien käyttö- ja hoitosuunnittelun tarpeisiin
- Kustannustehokkaiden seurantamenetelmien kehittäminen
- Kalastuksenohjaukseen käytettävien muikkukanta-aikasarjojen täydentäminen.
Toimenpiteet
Hankkeen aikana selvitettiin kaikuluotauksin eri alueiden ulappakalatiheyttä, sekä arvioitiin siian ja muikun vastakuoriutuneiden poikasten tiheys toukokuussa. Lisäksi otettiin eri pyydyksistä saalisnäytteitä, joiden avulla märitettiin muikkupopulaation ikäjakaumaa ja ikäryhmäistä kokoa.
Muikun kalastusta seurattiin kaupallisille kalastajille tehtyjen kalastustiedustelujen ja kalastuskirjanpidon avulla. Kirjanpitotiedon keruuta, analysointia ja käyttökelpoisuutta kehitettiin edelleen.
Yhteenveto toimenpiteistä ja tuloksista toimitettiin Keski-Puulan osakaskunnalle ja Puulan kalatalousalueelle päätöksenteon tukemiseksi. Ajantasaiset kalakantojen tilaa koskevat tiedot auttavat kalastusoikeuden haltijoita ja kalastajia pitämään kalastus ja petokalaistutukset järven resursseihin nähden kestävällä tasolla.
Myös muille alueen kalatalouden toimijoille tuotettiin tietoa muun muassa seurantasivuston välityksellä. Eri toimijoiden kanssa keskusteltiin säännöllisesti alueen kalatalouden kehittämisestä ja autettiin heitä tulkitsemaan tutkimustuloksia.
Kalastonhoitomaksurahoitusta käytettiin muun muassa kaikuluotaukseen ja saalisnäytteiden ottoon, poikastiheysarviointiin, kalastuskirjanpitoon ja aineistojen analysointiin.
Kokemuksia
Hanketutkijat näkevät jatkuvan tutkimuksen tärkeänä kohdejärvien ja kalatalousalueen kehittämistyön kannalta, mutta myös laajemmin.
− Kestävän sisävesikalatalouden rakentamisessa pitää olla referenssijärviä, joiden kalakantaa seurataan intensiivisesti ja jatkuvasti. Oleellista on, että järvet toimivat myös mallijärvinä, joista yleistettävissä olevat luonnontieteelliset tiedot ja hyvät käytänteet ovat siirrettävissä sellaisille järville, joilla on tarvetta kehittää kannan seurantaa ja mitoittaa kalastusta, selvittää Jyväskylän yliopiston lehtori, dosentti Timo J. Marjomäki.
Kalastonhoitomaksujen merkitys on ollut jatkuvalle tutkimustyölle elintärkeää, vaikka hankevastaava näkee tarvetta laajemmallekin tutkimukselle.
− Edelleen olisi haaveena, että noin sadasta kaupallisesti hyödynnetystä muikkujärvestä kymmenkunta olisi muikun ja muiden keskeisten kalaluonnonvarojen suhteen jatkuvassa seurannassa tuottamassa tietoa luonnonvarojen biologiasta ja ihmistoiminnan vaikutuksesta niihin. Kalastonhoitomaksut ovat mahdollistaneet välttämättömimmän pitkäaikaisseurannan edes muutamassa järvessä. Sikäli niiden vaikutus kehittämisen mahdollistajana on ollut hyvin merkittävä, toteaa Marjomäki.
Poikastutkimusvene ja näytteiden kerääjä töissä Puulalla. Veneen keulan puomiin on kiinnitetty työntöhaavi, jota voidaan työntää eri syvyyksiin 1,2 metriin saakka. Suurin osa poikasista on keväällä muutaman kymmenen senttimetrin syvyydessä pinnasta. Kovilla tuulilla vesi sekoittuu ja poikasia esiintyy vähän syvemmälläkin. Poikasnäytteitä otetaan eri syvyyksistä useilta alueilta, ja tulokset laajennetaan tilavuuspainotuksilla koko järven keskimääräiseksi poikastiheydeksi/h. Kuva: Mikko Mäkinen
Vastakuoriutuneiden muikkujen tiheysarvio Puulalla vuosina 1999–2021. Vastakuoriutuneiden muikunpoikasten tiheydessä havaittiin kaksivuotisvaihtelua jaksolla 1999–2005. Rytmi muuttui vuonna 2006. Vuoden 2007 poikastiheys oli aikasarjan suurin, mutta suuri osa poikasista tuhoutui syksyyn mennessä ja kalastettavasta vuosiluokasta tuli pieni. Suuri poikastiheys on runsaan vuosiluokan edellytys, mutta suurikaan poikasmäärä ei takaa runsasta vuosiluokkaa, koska ensimmäisen kesän kuolleisuus on yleensä reilusti yli 90 %. Tulokset on saatu ylemmän kuvan poikastutkimusmenetelmällä. Kuva: Jyväskylän yliopiston seurantatulokset (users.you.fi)
Katso muita kalastonhoitomaksuilla rahoitettuja hankkeita
Maksa kalastonhoitomaksu (Eräluvat-verkkokauppa)