Kalastonhoitomaksu on monelle kalastajalle olennaisin kalastuslupa. Kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on iältään 18–64-vuotias ja kalastaa vieheellä tai pyydyksillä. Kalastonhoitomaksua ei tarvitse maksaa, kun on täyttänyt 65 vuotta. Maksamisen tarpeen määrittää kalastajan syntymäpäivä, ei syntymävuosi. Onkimiseen, pilkkimiseen ja silakanlitkaamiseen ei tarvita kalastuslupia, vaan ne kuuluvat yleiskalastusoikeuksiin.

Taulukko: Kalastuslupien tarpeen määrittävät kalastustapa ja kalastajan ikä >>

Missä kalastonhoitomaksulla saa kalastaa?

Kalastonhoitomaksulla voit kalastaa yhdellä vavalla suuressa osassa maata, mutta ei kaikilla vesillä: rajoituksia on rauhoitetuilla vesialueilla, erillisen luvan vaativilla erityiskohteilla tai vaelluskalapitoisissa koski- ja virtavesissä. Kalastonhoitomaksu oikeuttaa vapaa-ajan kalastukseen myös Suomen talousvyöhykkeellä ja valtion yleisellä vesialueella meressä. Verkkopalvelusta Kalastusrajoitus.fi voi tarkistaa karttapohjalta kalastuskiellot sekä -rajoitukset koko Suomen laajuisesti.

Kalastonhoitomaksun maksaminen

Kalastonhoitomaksun voi maksaa kalenterivuodeksi, seitsemäksi vuorokaudeksi tai yhdeksi vuorokaudeksi. Kalenterivuodeksi kalastonhoitomaksun maksaneille lähetetään Suomu- tai Fena-lehti, jonka takakannessa on luvanhaltijan kalastuskortti. Kortti käy todistuksena kalastonhoitomaksun maksamisesta. Lehti postitetaan ensimmäisen kerran huhtikuussa, jonka jälkeen lähetys tehdään kerran kuukaudessa. Myös maksukuitti toimii osoituksena kalastonhoitomaksun maksamisesta.

Kalastonhoitomaksu on henkilökohtainen. Maksun yhteydessä kalastajilta kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika (ei henkilötunnusta). Kalastonhoitomaksun voi hankkia myös toiselle, jolloin ostaja ilmoittaa pyydetyt tiedot myös kalastajasta/kalastajista, joiden puolesta suorittaa maksun. Kalastuslaki edellyttää kalastonhoitomaksun maksajan sekä maksutapahtuman kirjaamista kalastonhoitomaksurekisteriin.
Kalastuslaki kokonaisuudessaan (finlex.fi) >

Kalastonhoitomaksun hinnat:

  • 45 € / kalenterivuosi
  • 15 € / 7 vrk
  • 6 € / 1 vrk
     

Maksa kalastonhoitomaksu Eräluvat.fi-verkkokaupassa, puhelinpalvelussa, lähimmässä luvanmyyntipisteessä tai R-kioskissa. R-kioskilta ostettaessa hintaan lisätään toimitusmaksu 3 €.

 

Metsähallituksen kalastuslupia välittää myös erälupien puhelinpalvelu. Avoinna arkisin 9-16.

 

 

Yksi lupa lähes koko maahan – kalastonhoitomaksu

Usein kysytyt kysymykset

Mikä kelpaa tarkastustilanteessa todisteeksi kalastonhoitomaksusta?

Paperinen tai sähköinen kuitti kalastonhoitomaksun suorittamisesta tai Suomu-lehden mukana tuleva kalastuskortti käyvät todisteeksi. Niiden, jotka on ikänsä puolesta vapautettu kalastonhoitomaksusta, tulee todistaa valvojille ikänsä. Kalastonhoitomaksun tulee olla tarkastushetkellä maksettuna. Jos kalastajalla ei ole kuittia tai kalastuskorttia mukanaan, valvoja määrää hänet käymään seitsemän päivän kuluessa poliisiasemalla näyttämässä kalastushetkellä voimassa olleen todisteen.

Jos täyttää kuluvana vuonna 65, tarvitseeko maksaa kalastonhoitomaksua?

Kalastonhoitomaksu pitää maksaa niin kauan kuin kalastaa ollessaan 64-vuotias. Jos siis kalastaa 65-vuotissyntymäpäiväänsä edeltävänä päivänä, kalastonhoitomaksun tulee olla suoritettuna vielä silloinkin. Kalastonhoitomaksun voi maksaa paitsi koko vuodeksi myös yhdeksi tai seitsemäksi päiväksi kerrallaan.

Millä alueilla kalastonhoitomaksu ei riitä?

Kalastonhoitomaksulla saa viehekalastaa seisovilla vesillä eli järvillä, lammilla ja merialueilla. Tämä ei koske vesialueita, joilla ELY-keskus on rajoittanut kalastusta, Ahvenanmaan vesialueita eikä vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueita. (Koski- ja virta-alueet ovat pääasiassa samoja alueita, joilla ei vanhan lain aikaan saanut kalastaa läänikohtaisen viehekalastusmaksun nojalla.)

Ennen viehekalastamaan lähtemistä kannattaa tarkastaa www.kalastusrajoitus.fi-verkkopalvelusta, onko kohde merkitty vaelluskalavesistöksi - silloin sen koski- ja virta-alueilla ei saa viehekalastaa kalastonhoitomaksulla. Vaelluskalavesistön muilla kuin koski- ja virta-aleuilla viehekalastus kalastonhoitomaksulla on sallittu. Viehekalastus koski- ja virta-alueella on mahdollista, jos vesialueen omistaja myy alueelle lupia tai alueelle on perustettu erityiskalastuskohde. Asia tulee selvittää vesialueen omistajalta tai luvanmyyjiltä. Myös muut paikalliset kalastusrajoitukset täytyy aina varmistaa ennen kalastamista.

Mistä löytää kalastuslupien myyjän?

Vesialueen omistajien kalastuslupien myyjän löytämistä helpottaa, jos tietää, mille alueelle on menossa kalastamaan. Monella kalastusalueella on verkkosivut, joilla annetaan tarkempia ohjeita tarvittavien lupien ostamisesta.

Apua myyjän löytämisessä saa myös kalatalouskeskuksista, jotka ovat jakautuneet maakunnittain. Kalatalouskeskuksien yhteystiedot löytyvät Kalatalouden Keskusliiton verkkosivuilta (ahven.net). Neuvoja antavat myös Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kalatalousasiantuntijat, jotka toimivat alueellisesti ympäri Suomen (vapaa-ajankalastaja.fi). 

Kunnat ja kaupungit kertovat yleensä omilla verkkosivuillaan, millaisia kalastuslupia heidän vesialueillaan vaaditaan. Valtion vesialueille lupia myydään Eräluvat.fi-verkkokaupassa ja palvelunumerossa. 

 

Miksi kalastonhoitomaksu kannattaa maksaa?

Kalastonhoitomaksu auttaa kehittämään suomalaisia kalavesiä ja kalakantoja. Kalastonhoitomaksu palaa takaisin kalastajille useita eri reittejä, sillä maksun avulla tuetaan sekä valtakunnallista että paikallista kalastustoimintaa monilla tavoilla.

Suomessa kalavesien käytöstä ja hoidosta vastaavat kalastusalueet ja vuoden 2019 alusta alkaen kalatalousalueet, joiden työtä tuetaan kalastonhoitomaksuista kertyneillä varoilla. Kalastus- ja kalatalousalueet pyrkivät usein kehittämään ja ylläpitämään kalastusta ja kalakantoja omalla alueellaan paikallisesti. Kalastonhoitomaksuista kertyneitä varoja jaetaan myös vesialueiden omistajille korvauksena siitä, että heidän alueitaan käytetään kalastukseen ja kalastusopastoimintaan. Osa vesialueiden omistajista ohjaa korvaukset takaisin kalavesien hoitoon.

Osansa kalastonhoitovaroista saavat myös erilaiset valtakunnalliset kalastusalan neuvontajärjestöt, jotka edistävät kotimaista kalastusta harrastuksena ja elinkeinona.

Näiden lisäksi Ely-keskukset ja maa- ja metsätalousministeriö myöntävät erilaisiin kehittämishankkeisiin varoja. Hankkeiden tarkoitus on edistää kalastusta, kalavesien hoitoa sekä kalastuksenvalvontaa.

Näin kalastonhoitomaksujen varat jaetaan vuonna 2018 (raha-asianvaliokunnan päätös 15.2.2018)>

Kehittämiseen tukea Ely-keskuksista ja ministeriöstä

Ely-keskukset myöntävät rahoitusta hankkeille, joilla tuetaan kalastusta ja kalataloutta paikallisesti. Tukea saaneet hankkeet ovat luonteeltaan usein hyvinkin erilaisia: tukea on hyvin perustelluista syistä saanut esimerkiksi virta- ja järvivesien kunnostuksiin, koulutustapahtumiin, opastuksiin, selvityshankkeisiin sekä kalastuksen valvontaan. Vuosittain koko maassa avustuksia saavat useat sadat erilaiset hankkeet.

Tukea saaneet hankkeet edistävät kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelua, toimeenpanoa, ohjaamista ja kehittämistä sekä kalastuksenvalvontaa.

Katso, miten Ely-keskukset jakoivat erisuuruisia hanketukia vuonna 2017 ja 2018 (lista täydentyy)

Järvi-Suomen alueella (verkkosivu)>
Lapin ja Kainuun alueella (pdf, 115 kt)>

Lue lisää Ely-keskusten hanketuesta.>

Ministeriöstä avustuksia laajoihin hankkeisiin

Ely-keskukset myöntävät kalatalouden avustuksia omalle toimialueelleen, mutta maa- ja metsätalousministeriö jakaa avustusrahoja hankkeille, jotka hyödyttävät kalastusta ja kalastajia suuremmalla alueella.

Ministeriön erityisavustuksia myönnetään valtakunnallisiin tai laajoihin kehittämis-, kokeilu-, koulutus-, selvitys- ja valistushankkeisiin, jotka edistävät kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelua, toimeenpanoa, ohjaamista ja kehittämistä sekä kalastuksenvalvontaa. Laajoissa hankkeissa vaikutusalue on suurempi kuin yhden Ely-keskuksen toimialue. Hankkeet voivat olla yksi- tai useampivuotisia.

Lue lisää maa- ja metsätalousministeriön avustuksista. >