Siirry pääsisältöön

Kalastuslaki (82 §) määrittelee kohteet, joihin kalastonhoitomaksuvarat käytetään. Kalastuslain ja kalastonhoitomaksun tavoitteena on turvata luontaiset kalakannat ja hyvät kalastusmahdollisuudet. Elinvoimaisia kalakantoja voidaan hyödyntää ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.

Kalastonhoitomaksut kiertävät valtion budjetin eli talousarvion kautta. Budjetissa kalastonhoitomaksuvarat osoitetaan maa- ja metsätalousministeriölle. Koska budjetti tehdään etukäteen, kohteena olevan vuoden kalastonhoitomaksuista kertyvä tarkka rahasumma ei ole vielä tässä vaiheessa selvillä. Sen vuoksi rahaa osoitetaan budjetoitavalle vuodelle käyttöön sama summa kuin kalastonhoitomaksun maksukertymä oli valtion edellisessä vahvistetussa tilinpäätöksessä.

Maa- ja metsätalousministeriö myöntää varoja kalavesien hoidon suunnitteluun ja toteutukseen, neuvontapalveluihin, kalastuksen valvontaan sekä vesialueiden omistajille kalavesien käytöstä maksettaviin korvauksiin. Lisäksi ministeriö antaa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille oikeuden jakaa varoja alueellisesti. Jako kohteittain on seuraavanlainen:

Kaavio kalastonhoitomaksuvarojen käytön jakaumasta. Sama tekstinä.

Kalavesien kestävä käyttö ja hoito 24 %

Kestävän kalastuksen edellytys on hyvinvoivat kalavedet ja kalakannat. Kalastonhoitomaksuvaroilla rahoitetaan alueellisia ja valtakunnallisia hankkeita liittyen muun muassa kalavesien kunnostukseen, nuorten kalastusharrastukseen sekä kalastuksen valvontaan.

Kalatalousalueiden toiminta 14 %

Kalavesien suunnitelmallinen käyttö ja hoito vaativat toimivaa hallintoa. Kalatalousalueiden toiminnan kustannukset katetaan osin kalastonhoitomaksuvaroista. Kalatalousalueet ovat velvollisia laatimaan alueelleen kalavesien käyttö- ja hoitosuunnitelman.

Kalatalouden neuvontapalvelut 18 %

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen neuvovat kalastajia, kalatalousalueita ja kalavesien omistajia. Lisäksi järjestöt antavat koulutusta, opettavat nuoria kalastajia ja innostavat ihmisiä kalastuksen ja kalakantojen hoidon pariin. Järjestöt saavat avustusta kalastonhoitomaksuvaroista.

Korvaukset vesialueiden omistajille 36 %

Kalastonhoitomaksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vavalla ja vieheellä lähes koko Suomessa riippumatta siitä, kuka omistaa vesialueen. Viehekalastuksen kalavesille aiheuttama rasitus korvataan vesien omistajille kalastonhoitomaksuvaroista. Maksu palautuu kalastajien eduksi, sillä korvaukset jaetaan sen mukaan, millainen viehekalastuspaine eri vesialueilla on. Kalastuspainetta selvitetään tutkimuksilla. Kalavesien omistajat käyttävät saamiaan kalastonhoitomaksuvaroja ennen kaikkea kalakantojen hoitoon. 

Maksun keräämisestä aiheutuvat kulut 7 %

Kalastonhoitomaksua ei voida kerätä ilman tiedotusta sen lakisääteisyydestä ja merkityksestä kalataloudelle. Muun muassa Suomu-lehti on rahoitettu tästä osuudesta. Maksun kerääminen vaatii myös tietoteknisiä järjestelmiä, joiden kautta kalastajat voivat suorittaa maksunsa.

Kalatalouden rekisterikulut 1 %

Kalastonhoitomaksuvaroilla rahoitetaan kalatalouden rekistereistä aiheutuvia kuluja kalastuslain 94 § mukaisesti.

Katso esimerkkejä hankkeista, joita kalastonhoitomaksuilla on viime vuosina rahoitettu.

Lue lisää aiheesta kalastuslaista (82 §) (finlex.fi)