Eräpalveluilla on perustyönsä lisäksi vireillä useita hankkeita. Niillä parannetaan riistan ja kalan elinympäristöjä, valistetaan eräihmisiä, opastetaan nuoria eräpolulle tai parannetaan alan käytäntöjä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Käynnissä olevat hankkeet

Metsäpeuran paluu eteläiselle Suomenselälle

Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) oli pitkään nykyisen Suomen alueella yleinen eläin ja ihmisille tärkeä riistavara. Laji metsästettiin Suomessa sukupuuttoon 1910-luvulla. Metsäpeuroja alkoi kuitenkin hiljalleen valua takaisin Suomeen Venäjältä 1950-luvulla, kun muutamia yksilöitä siirtyi Kainuuseen rajan yli. Kainuun metsäpeurakanta vahvistui aina 2000-luvun alkuun saakka, mutta kääntyi sitten äkisti jyrkkään laskuun. Nyt Kainuussa on metsäpeuroja alle puolet huippuvuosien lukemista.

Suomenselälle metsäpeura palasi 1980-luvun taitteessa pakettiautolla. Yhteensä kymmenen peuraa siirrettiin Kuhmosta Kivijärjen ja Perhon rajalla sijaitsevaan totutustarhaan. Tarhauksen loputtua vuonna 1984 oli Suomenselällä noin 40 metsäpeuraa. Metsäpeurojen määrä lähti vauhdikkaaseen kasvuun, ja alueella elää nykyään noin 1300 yksilöä. Kannan kasvu on kuitenkin viime vuosina tasaantunut.

Metsäpeuroja elää Suomen lisäksi vain Venäjällä. Lajin koko maailmankanta lienee tällä hetkellä ainoastaan nelisen tuhatta eläintä. Metsäpeura tarvitsee apua.

MetsäpeuraLIFE on seitsemän vuoden (2016-2023) mittainen metsäpeuran suojelu- ja kannanhoitohanke, jonka keskeisimpänä tavoitteena on palauttaa laji sen alkuperäisille esiintymisalueille eteläiselle Suomenselälle. Palautuskohteiksi on valittu Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistot, joihin metsäpeuroja vapautetaan totutustarhauksen jälkeen.

Hankkeessa toteutetaan myös monia muita metsäpeuraa hyödyttäviä toimenpiteitä. Metsäpeurojen maisemankäyttöä ja elinympäristövaatimuksia selvitetään satelliittipannoilla varustettujen yksilöiden liikkeitä seuraamalla. Paikannustietojen perusteella tunnistetaan ja valitaan metsäpeuralle suotuisia elinympäristökohteita kunnostettaviksi sekä laaditaan ohjeita talousmetsien metsäpeuraystävällisestä käsittelystä. Lisäksi hankkeessa selvitetään ihmisen metsäpeuroihin kohdistamaa häirintää ja etsitään keinoja liikennekuolleisuuden vähentämiseksi. Hankkeen puolivälissä päivitetään vuonna 2007 julkaistu Suomen metsäpeurakannan hoitosuunnitelma, joka on keskeinen kannanhoidon työkalu.

Suomen riista-alan toistaiseksi suurinta EU-rahoitteista hanketta koordinoi Metsähallituksen Eräpalvelut, ja siihen osallistuu kaikkiaan kymmenen hankekumppania. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli viisi miljoonaa euroa. Rahoituksesta 60 prosenttia tulee Euroopan unionilta.

Tutustu tarkemmin hankkeeseen Suomenpeura.fi-sivustolla >
Seuraa hanketta Facebook-sivuilla >
Tilaa hankkeen uutiskirje >

Projektipäällikkö Sakari Mykrä, p. 040 631 8527
Suunnittelija Milla Niemi, p. 040 724 6267
etunimi.sukunimi@metsa.fi

Isoja elämyksiä Pohjolan kalavesiltä

Kun iso osuu kohdalle, sen muistaa aina. Isoja elämyksiä Pohjolan kalavesillä on hanke, jonka avulla mahtitärpit eläisivät muuallakin kuin kalatarinoissa.

Kolmen vuoden pituisessa hankkeessa perustetaan useita kalastuskohteita, joissa kalastajalla on aiempaa suurempi todennäköisyys saada saaliikseen isoja kaloja. Hankkeeseen on valikoitunut vesistöjä Lapista, Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta.

Suurten kalojen kohteet ovat pääosin järvivesiä, joissa kalastusta säädellään niin, että isojen kalojen kanta on erityisen runsas. Vesistöihin istutetaan kahden ja kolmen vuoden ikäisiä taimenenpoikasia, ja valikoimaton pyydyskalastus, kuten verkkokalastus, ohjataan lähialueiden muille vesille.

Hanke on monen osaajajoukon yhteisponnistus. Hankkeesta vastaa Metsähallituksen eräpalvelut. Itä-Suomen yliopiston Ympäristö- ja biotieteiden laitos tekee hankkeen aikana tutkimusta. Yliopisto on mukana kehittämässä kalastajien ja kalakantojen vuorovaikutuksia simuloivia malleja. Niiden avulla luodaan käytännössä hyödyllisiä työkaluja kalaston seurannan avuksi.

Mukana ovat myös kalastusjärjestöt, ELY-keskus, osakaskunnat ja matkailuyrittäjät. Yhdessä alueiden luonto- ja kalastusmatkailuyrittäjien kanssa hankkeen aikana suunnitellaan ja testataan mallikohteisiin pohjautuvia, kansainvälisesti kilpailukykyisiä kalastusmatkailutuotteita. Hankkeen rahoituksesta 80 prosenttia tulee Euroopan aluekehitysrahastosta.

Tutkimuksen tavoitteena on saada Suomeen uudenlainen, kansainvälisesti vertailukelpoinen isojen kalojen toimintamalli. Jos hanke on menestys, mallia voi laajentaa myös muille vesialueille.

Tutustu hankkeeseen tarkemmin.

Projektipäällikkö Markku Vierelä, etunimi.sukunimi@metsa.fi, 040 6674656

Esteet pois!

Vesistörummut ovat kaloille pahoja paikkoja nousta. Suomessa on arviolta noin 90 000 vesistörumpua. Niistä jopa kolmasosan arvioidaan olevan liian vaikea vaelluseste. Arviolta joka toinen rumpu on jonkinlainen vaeltamisen este. Yleisimpiä esteitä kalojen ja eliöiden nousulle olivat rummun alapään pudotus, liian suuri virtausnopeus, rakenteen pohjan sileys sekä veden mataluus.

Esteet pois! -hanke selvittää kalojen nousuesteitä puroissa ja joissa Iijoen vesistöalueella, lähinnä Pudasjärvellä ja Taivalkoskella. Ensimmäisten selvitysten mukaan 36 prosenttia tienalituksista muodosti kaloille täydellisen nousuesteen ja 13 prosenttia ajoittaisen nousuesteen. Hankkeen aikana syntyneistä tuloksista ja kokemuksista laaditaan valtakunnallinen ohje teidenalitusten hyvistä toimintatavoista. Hankkeessa myös kunnostetaan Koillismaan alueen metsäpuroja.

Ympäristöministeriön ja Metsähallituksen Luontopalveluiden rahoittama hanke on kolmivuotinen. Se alkoi vuonna 2016 ja jatkuu vuoden 2018 loppuun.

Tutusta hankkeeseen tarkemmin >

Eero Moilanen, p. 040 531 4969
Pirkko-Liisa Luhta, p. 0400 293 023
etunimi.sukunimi@metsa.fi

Eräkummit oppaina suomalaiseen eränkäyntikulttuuriin

Suomalaisen eräkulttuurin voima on sen elävissä perinteissä. Taidot pysyvät terässä vain, jos niitä pääsee käyttämään. Metsähallituksen eräpalveluiden ydintehtäviin kuuluu suomalaisen eränkäynnin edistäminen, joten eräperinteen jatkuvuuden varmistamiseksi on käynnistetty Eräkummit-nuorisotyöhanke vuoden 2014 loppupuolella. Metsästäjäkunta ikääntyy, ja lapset sekä nuoret ovat edellisiä sukupolvia vieraantuneempia luonnosta, etenkin suurissa kaupungeissa.

Eräkummit-hankkeen tavoitteena on, että lapset ja nuoret rohkaistuvat lähtemään luontoon ja oppivat luonnossa liikkumista, sen kunnioittamista ja tuntemista. Tärkeää on myös, että he oppivat ja ymmärtävät kestävän kalastuksen ja metsästyksen periaatteet.

Innostus tarttuu parhaiten tosielämässä. Eräkummit voivat vierailla koululuoksissa, ja eri seurat voivat järjestää esimerkiksi eräleirejä lapsille ja nuorille tai kutsua koululuokan vierailulle.

Eräkummina voi olla kuka tahansa vastuullinen ja innokas metsästyksen tai kalastuksen harrastaja, joilla on halua jakaa kokemuksiaan, tietojaan ja taitojaan lasten ja nuorten parissa. Eräkummit voivat olla yksittäisiä erämiehiä tai -naisia – myös kokonaiset seurat voivat ryhtyä eräkummeiksi. Metsähallitus antaa eräkummeille materiaalia ja auttaa toiminnan käynnistämisessä ja ylläpidossa. Eräkummiksi ryhtyminen on helppoa ja mukavaa.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön, Riistakeskuksen, Metsästäjäliiton ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hankkeen päärahoittaja on Maa- ja metsätalousministeriö.



Tutustu Eräkummi-toimintaan.

Ajankohtaisia uutisia ja koulutuksia voi seurata Facebookissa.

Madeleine Nyman, eräsuunnittelija

Metsähallituksen luontopalvelut

puh 0205 64 4685

madeleine.nyman(at)metsa.fi

Meriharjuksen palautus

Merikutuinen harjus on äärimmäisen uhanalainen. Metsähallituksen Eräpalvelut vetää kalan pelastusoperaatiota. Meriharjuksen hoitosuunnitelma laadittiin 2014, ja sen tavoitteena oli estää meriharjuskantojen häviäminen Suomesta. Pohjoisella Selkämerellä, Merenkurkussa ja Perämerellä menneinä vuosikymmeninä yleisenä esiintynyt merikutuinen harjus on taantunut huomaamatta sukupuuton partaalle. Kumppaneita työssä ovat olleet Luonnonvarakeskus sekä mm. Norrbottenin lääninhallitus Ruotsissa. Lisäksi työhön osallistuivat mm. rannikon ely-keskusten kalatalousyksiköt, Kalatalouden Keskusliitto, ammatti- ja vapaa-ajankalastajien järjestöt sekä paikalliset kalastusalueet ja muut toimijat.

Lue lisää meriharjuksesta!

Tutustu hankkeen julkaisuun (osa 1)!

Tutustu hankkeen julkaisuusn (osa 2)!

Päättyneet hankkeet

Oulangan taimen

Oulangan taimen toteutettiin vuosina 2013–2014. Hanke oli EU:n Karelia ENPI CBC -ohjelmaan kuuluva, Suomen ja Venäjän rajan ylittävä yhteistyöhanke. Hankkeen virallinen nimi oli ”Saving our joint treasure: sustainable trout fisheries for the transborder Oulanka River system”. 

Hankkeessa tutkittiin suomalais-venäläisenä yhteistyönä Oulangan taimenkannan tila sekä taloudellinen ja sosiaalinen merkitys Koillismaan ja Venäjän Karjalan asukkaille. Tutkimustietojen perusteella laadittiin yhteinen, rajan ylittävä toimintamalli, jota soveltamalla taimenkanta saadaan kasvuun ja sen kalastus kestävälle pohjalle.

Unelmakalakohteet

Suunnittelija Heikki Laitala, heikki.laitala(at)metsa.fi, 040 1607925

Aluetalous

Aluetalouskyselyllä selvitetään eräilyn vaikutuksia

Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija

Erähistoriakohteet

Olemme valinneet muutaman kulttuurihistoriallisesti merkittävän kalastus- ja metsästyskohteen Erähistoriakohteeksi. Samalla kun kalastat tai metsästät, voit tutustua kohteilla yhä näkyviin merkkeihin entisaikojen elämästä.

Eräkummit

Eräkummi on innokas ja vastuullinen metsästyksen ja kalastuksen harrastaja, joka vapaaehtoistyönä johdattaa lapsia ja nuoria eränkäynnin saloihin. Haluaisitko sinä ryhtyä eräkummiksi?

Palosaaren mallitila

Tiedätkö, miten riista haluaisi, että metsiä hoidetaan? Palosaaren tila Pyhäjoella on Eräpalveluiden mallitila, jonne asiantuntijat ovat perustaneet ihannealueita eri riistalajeille.

Pelit & kilpailut

Eräpelit kertovat hauskasti ja kepeästi metsästyksestä, riistasta, erävartioinnista, kaloista ja kalastuksesta. Pelaamalla opit uutta luonnosta ja vaikkapa siitä, miten Metsähallituksen eräasioita hoidetaan.

Metsähallituksen julkaisut

Metsä.fi-palveluun on koottu tiedot kaikista Metsähallituksen selvityksistä, oppaista, alue-esitteistä ja kartoista mukaanlukien Eräpalvelujen julkaisut.

Erähenkilöstö

Etsitkö jotakuta vastaamaan kysymyksiin tietystä aiheesta tai alueesta? Tutustu erähenkilöstöön ja löydä tarvitsemasi yhteystiedot.