Eräpalveluilla on perustyönsä lisäksi vireillä useita hankkeita. Niillä parannetaan riistan ja kalan elinympäristöjä, valistetaan eräihmisiä, opastetaan nuoria eräpolulle tai parannetaan alan käytäntöjä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Käynnissä olevat hankkeet

Metsäpeuran paluu eteläiselle Suomenselälle

Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) oli pitkään nykyisen Suomen alueella yleinen ja tärkeä riistaeläin. Se metsästettiin satakunta vuotta sitten sukupuuttoon, mutta palasi lajistoomme sotien jälkeen itärajan takaa. Kainuun metsäpeurakanta vahvistui 2000-luvun alkuun saakka, kunnes kääntyi sitten äkisti jyrkkään laskuun. Nyt Kainuussa on metsäpeuroja alle puolet huippuvuosien lukemista.

Suomenselälle metsäpeura palasi 1980-luvun taitteessa pakettiautolla. Kainuusta tuoduista kymmenestä kantayksilöstä on kasvanut puolentoista tuhannen yksilön kokoinen osakanta. Alalajin maailmankannan koko on silti vain reilut nelisen tuhatta eläintä. Metsäpeuran säilyttämiseksi lajistossamme vaaditaan konkreettisia tekoja.

MetsäpeuraLIFE on seitsemän vuoden (2016-2023) mittainen metsäpeuran suojelu- ja kannanhoitohanke, jonka keskeisimpänä tavoitteena on palauttaa laji sen alkuperäisille esiintymisalueille eteläiselle Suomenselälle. Palautuskohteiksi on valittu Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistot, joihin metsäpeuroja vapautetaan totutustarhauksen jälkeen.

Hankkeessa toteutetaan myös monia muita metsäpeuraa hyödyttäviä toimenpiteitä, kuten ennallistetaan elinympäristöjä ja etsitään keinoja liikennekuolleisuuden vähentämiseksi. 

Suomen riista-alan toistaiseksi suurinta EU-rahoitteista hanketta koordinoi Metsähallituksen Eräpalvelut, ja siihen osallistuu kaikkiaan kymmenen hankekumppania. Hankkeen budjetti on 5,16 miljoonaa euroa, josta 60 prosenttia rahoittaa Euroopan unioni.

Tutustu tarkemmin hankkeeseen Suomenpeura.fi-sivustolla >
Seuraa hanketta Facebook-sivuilla >
Tilaa hankkeen uutiskirje >

Projektipäällikkö Sakari Mykrä, p. 040 631 8527
Suunnittelija Milla Niemi, p. 040 724 6267
etunimi.sukunimi@metsa.fi

Isoja elämyksiä Pohjolan kalavesiltä

Kun iso osuu kohdalle, sen muistaa aina. Isoja elämyksiä Pohjolan kalavesillä on hanke, jonka avulla mahtitärpit eläisivät muuallakin kuin kalatarinoissa.

Kolmen vuoden pituisessa hankkeessa perustetaan useita kalastuskohteita, joissa kalastajalla on aiempaa suurempi todennäköisyys saada saaliikseen isoja kaloja. Hankkeeseen on valikoitunut vesistöjä Lapista, Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta.

Suurten kalojen kohteet ovat pääosin järvivesiä, joissa kalastusta säädellään niin, että isojen kalojen kanta on erityisen runsas. Vesistöihin istutetaan kahden ja kolmen vuoden ikäisiä taimenenpoikasia, ja valikoimaton pyydyskalastus, kuten verkkokalastus, ohjataan lähialueiden muille vesille.

Hanke on monen osaajajoukon yhteisponnistus. Hankkeesta vastaa Metsähallituksen eräpalvelut. Itä-Suomen yliopiston Ympäristö- ja biotieteiden laitos tekee hankkeen aikana tutkimusta. Yliopisto on mukana kehittämässä kalastajien ja kalakantojen vuorovaikutuksia simuloivia malleja. Niiden avulla luodaan käytännössä hyödyllisiä työkaluja kalaston seurannan avuksi.

Mukana ovat myös kalastusjärjestöt, ELY-keskus, osakaskunnat ja matkailuyrittäjät. Yhdessä alueiden luonto- ja kalastusmatkailuyrittäjien kanssa hankkeen aikana suunnitellaan ja testataan mallikohteisiin pohjautuvia, kansainvälisesti kilpailukykyisiä kalastusmatkailutuotteita. Hankkeen rahoituksesta 80 prosenttia tulee Euroopan aluekehitysrahastosta.

Tutkimuksen tavoitteena on saada Suomeen uudenlainen, kansainvälisesti vertailukelpoinen isojen kalojen toimintamalli. Jos hanke on menestys, mallia voi laajentaa myös muille vesialueille.

Tutustu hankkeeseen tarkemmin >

Projektipäällikkö Henrik Korkeamäki, etunimi.sukunimi@metsa.fi, 040 572 5928

Kalaelinympäristöjen hoito

Kalaelinympäristöjen hoito -hanke toimii vuosina 2018-2020. Hankkeen tavoitteena on edistää kalaelinympäristöjen hoitoa valtion alueilla.

Kalaelinympäristöjen hoidolla tarkoitetaan virtavesien kunnostusta virtakutuisten kalojen hyväksi. Toimenpiteinä ovat kutupaikkojen luominen virtavesiin sekä kalojen esteettömän pääsyn varmistaminen mereltä ja järviltä latvapurojen kutupaikoille.

Hankkeessa kartoitetaan noin 30 virtavesialuetta eri puolilla Suomea. Osa kohteista kunnostetaan hankkeessa, ja osalle haetaan lisärahoitusta. Samalla kehitetään ja otetaan paikkatieto käyttöön kartoituksissa, suunnittelussa ja kunnostusten dokumentoinnissa. Yhteinen paikkatietotyökalu ja suunnitteluvaranto on järjestelmällisen kunnostustoiminnan edellytys.

Rahoitus:
Maa- ja metsätalousministeriö, kalastonhoitomaksuvarat
Metsähallitus

Projektipäällikkö Reijo Hokkanen
etunimi.sukunimi@metsa.fi, puh. 0407057556

Esteet pois II

Ihmisen toiminnalla on ollut merkittävä heikentävä vaikutus vesistöjen tilaan viimeisten vuosikymmenten aikana. Yhtenä uhkatekijänä ovat olleet metsäautoteiden rakentamisten yhteydessä muodostuneet vaellusesteet. Teiden rakentamisten yhteydessä joudutaan tekemään erilaisia vesistöylitysratkaisuja, joiden on havaittu toimivan vesieliöiden vaellusesteenä sekä vaarantavan myös maaeläinten liikkumista uomaa pitkin.

Suurin osa vaellusesteistä on tierumpuja, jotka on asennettu liian korkealle tai alapuolinen purouoma on syöpynyt. Tällöin voi muodostua putous, joka estää vesieliöiden nousun. Vaellusesteitä ovat myös liian voimakas virtausnopeus rummun sisällä, rumpurakenteen sileys, veden mataluus sekä rakenteen suulla olevat kivi-, jäte- ja karikepadot.

Suomen tieverkostossa on arviolta noin 120 000 vesistöylitystä, joista siltoja on 25 000 ja rumpuja 95 000. Noin puolet tierummuista muodostavat täydellisen, osittaisen tai ajoittaisen liikkumisesteen kaloille ja muille vesieliöille sekä maaeläimille. Virtavesien esteettömyys kaikille vesieliöille kuuluu vesienhoidon vaatimuksiin. Vanhoja vaellusesteitä tulee poistaa, eikä uusia saa syntyä.Yksistään vaellusesteen poistaminen voi palauttaa suuren osan purosta vesieliöiden käyttöön. Tällöin edistetään monimuotoisuutta ja elvytetään uhanalaisia vaelluskalakantoja.

Vuoden mittaisen Esteet pois II -hankkeen tavoitteena on valtakunnallisen ekologisen rumpuohjeistuksen viimeistely yhdessä Metsäteho Oy:n kanssa ja ohjeistuksen testaaminen. Tavoitteena on myös vaellusesteiden korjaaminen konetyönä, inventoitujen kohteiden päivittämisen ohjaus Metsähallituksen ja Metsäkeskuksen paikkatietoaineistoihin sekä valtakunnallisen vaellusestehankkeen valmistelu.

Hanke on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Metsähallituksen rahoittama, ja hankkeesta vastaa Metsähallituksen Eräpalvelut.

Projektisuunnittelija Antti Karppinen

etunimi.sukunimi@metsa.fi

puh. 040 549 1831

Meriharjuksen palautus

Merikutuinen harjus on äärimmäisen uhanalainen. Metsähallituksen Eräpalvelut vetää kalan pelastusoperaatiota. Meriharjuksen hoitosuunnitelma laadittiin 2014, ja sen tavoitteena oli estää meriharjuskantojen häviäminen Suomesta. Pohjoisella Selkämerellä, Merenkurkussa ja Perämerellä menneinä vuosikymmeninä yleisenä esiintynyt merikutuinen harjus on taantunut huomaamatta sukupuuton partaalle. Kumppaneita työssä ovat olleet Luonnonvarakeskus sekä mm. Norrbottenin lääninhallitus Ruotsissa. Lisäksi työhön osallistuivat mm. rannikon ely-keskusten kalatalousyksiköt, Kalatalouden Keskusliitto, ammatti- ja vapaa-ajankalastajien järjestöt sekä paikalliset kalastusalueet ja muut toimijat.

Lue lisää meriharjuksesta!

Tutustu hankkeen julkaisuun (osa 1)!

Tutustu hankkeen julkaisuusn (osa 2)!

Eräkummit oppaina suomalaiseen eränkäyntikulttuuriin

Suomalaisen eräkulttuurin voima on sen elävissä perinteissä. Taidot pysyvät terässä vain, jos niitä pääsee käyttämään. Metsähallituksen eräpalveluiden ydintehtäviin kuuluu suomalaisen eränkäynnin edistäminen, joten eräperinteen jatkuvuuden varmistamiseksi on käynnistetty Eräkummit-nuorisotyöhanke vuoden 2014 loppupuolella. Metsästäjäkunta ikääntyy, ja lapset sekä nuoret ovat edellisiä sukupolvia vieraantuneempia luonnosta, etenkin suurissa kaupungeissa.

Eräkummit-hankkeen tavoitteena on, että lapset ja nuoret rohkaistuvat lähtemään luontoon ja oppivat luonnossa liikkumista, sen kunnioittamista ja tuntemista. Tärkeää on myös, että he oppivat ja ymmärtävät kestävän kalastuksen ja metsästyksen periaatteet.

Innostus tarttuu parhaiten tosielämässä. Eräkummit voivat vierailla koululuoksissa, ja eri seurat voivat järjestää esimerkiksi eräleirejä lapsille ja nuorille tai kutsua koululuokan vierailulle.

Eräkummina voi olla kuka tahansa vastuullinen ja innokas metsästyksen tai kalastuksen harrastaja, joilla on halua jakaa kokemuksiaan, tietojaan ja taitojaan lasten ja nuorten parissa. Eräkummit voivat olla yksittäisiä erämiehiä tai -naisia – myös kokonaiset seurat voivat ryhtyä eräkummeiksi. Metsähallitus antaa eräkummeille materiaalia ja auttaa toiminnan käynnistämisessä ja ylläpidossa. Eräkummiksi ryhtyminen on helppoa ja mukavaa.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön, Riistakeskuksen, Metsästäjäliiton ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hankkeen päärahoittaja on Maa- ja metsätalousministeriö.



Tutustu Eräkummi-toimintaan.

Ajankohtaisia uutisia ja koulutuksia voi seurata Facebookissa.

Madeleine Nyman, eräsuunnittelija

Metsähallituksen luontopalvelut

puh 0205 64 4685

madeleine.nyman(at)metsa.fi

Päättyneet hankkeet

Esteet pois!

Vesistörummut ovat kaloille pahoja paikkoja nousta. Suomessa on arviolta noin 90 000 vesistörumpua, joista jopa kolmasosan arvioidaan olevan täydellisiä ja joka toisen ainakin ajoittaisia vaellusesteitä. Yleisimpiä esteitä kalojen ja eliöiden nousulle olivat rummun alapään pudotus, liian suuri virtausnopeus, rakenteen pohjan sileys, veden mataluus sekä rakenteen suulla olevat kivi-, jäte- ja karikepadot.

Kolmivuotinen Esteet pois! -hanke (2016-2018) selvitti kalojen nousuesteitä Iijoen vesistöalueella. Hankkeessa inventoitiin yli 600 tienalitusta pääosin Taivalkosken ja Pudasjärven alueella. Vaellusesteitä korjattiin yli 30 ja kalojen vaellus palautui yli 130 kilometrin matkalle. Puroja kunnostettiin puuainesta lisäämällä 13 kilometriä ja inventoitiin 100 kilometriä. Hanke oli ympäristöministeriön ja Metsähallituksen rahoittama.

Tutusta hankkeeseen tarkemmin >

Eero Moilanen, p. 040 531 4969
Pirkko-Liisa Luhta, p. 0400 293 023
etunimi.sukunimi@metsa.fi

Oulangan taimen

Oulangan taimen toteutettiin vuosina 2013–2014. Hanke oli EU:n Karelia ENPI CBC -ohjelmaan kuuluva, Suomen ja Venäjän rajan ylittävä yhteistyöhanke. Hankkeen virallinen nimi oli ”Saving our joint treasure: sustainable trout fisheries for the transborder Oulanka River system”. 

Hankkeessa tutkittiin suomalais-venäläisenä yhteistyönä Oulangan taimenkannan tila sekä taloudellinen ja sosiaalinen merkitys Koillismaan ja Venäjän Karjalan asukkaille. Tutkimustietojen perusteella laadittiin yhteinen, rajan ylittävä toimintamalli, jota soveltamalla taimenkanta saadaan kasvuun ja sen kalastus kestävälle pohjalle.

Erähistoriakohteet

Erähistoriakohteeksi on valittu muutama kulttuurihistoriallisesti merkittävä kalastus- ja metsästyskohde. Samalla kun kalastat tai metsästät, voit tutustua kohteilla yhä näkyviin merkkeihin entisaikojen elämästä.

Lue lisää >

Eräkummit

Eräkummi on innokas ja vastuullinen metsästyksen ja kalastuksen harrastaja, joka vapaaehtoistyönä johdattaa lapsia ja nuoria eränkäynnin saloihin. Haluaisitko sinä ryhtyä eräkummiksi?

Lue lisää toiminnasta >

Palosaaren mallitila

Tiedätkö, miten riista haluaisi, että metsiä hoidetaan? Palosaaren tila Pyhäjoella on Eräpalveluiden mallitila, jonne asiantuntijat ovat perustaneet ihannealueita eri riistalajeille.

Pelit & kilpailut

Eräpelit kertovat hauskasti ja kepeästi metsästyksestä, riistasta, erävartioinnista, kaloista ja kalastuksesta. Pelaamalla opit uutta luonnosta ja vaikkapa siitä, miten Metsähallituksen eräasioita hoidetaan.

Tutustu eräpeleihin >

Metsähallituksen julkaisut

Metsä.fi-palveluun on koottu tiedot kaikista Metsähallituksen selvityksistä, oppaista, alue-esitteistä ja kartoista mukaan lukien Eräpalvelujen julkaisut.

Erähenkilöstö

Etsitkö jotakuta vastaamaan kysymyksiin tietystä aiheesta tai alueesta? Metsähallituksen Eräpalvelujen yhteystiedoista löydät etsimäsi henkilön!

Tutustu erähenkilöstöön >