Siirry pääsisältöön

Metsähallitus voi myöntää metsästysseuralle tai -seurueelle hirvieläinten metsästyksen alueluvan tietylle yli tuhat (1 000) hehtaaria käsittävälle yhtenäiselle alueelle. Tämä lupa on voimassa yhden hirvieläinten metsästyskauden ajan.

Alueluvan saatuaan seura tai seurue hakee Suomen riistakeskukselta hirvieläinten pyyntilupia. Seurueet eivät siis voi hakea aluelupaa yhteislupana. (Yhteislupa on järjestely, jolla usea metsästysseura hakee pyyntilupaa yhdessä.) Aluelupapäätöksen saatuaan seurueet voivat kuitenkin liittyä yhteislupaan ja hakea pyyntilupia niiden osana. Poikkeuksen muodostaa riistakeskuksen Lapin alue, jossa alueluvan haku yhteislupana on mahdollista.

Se, että seurue saa Metsähallitukselta alueluvan valtion maille, ei merkitse sitä, että seurue välttämättä saisi alueelle pyyntiluvan riistakeskukselta.

Metsästys Pohjois-Suomessa poikkeaa muun maan metsästysjärjestelyistä. Metsästyslain 8. pykälän mukaan Lapin ja Kainuun maakunnissa sekä Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken ja Vaalan kunnissa paikallisilla on nimittäin vapaa metsästysoikeus valtion mailla. Lue lisää kotikunnan määrittelemisestä.

Metsähallituksen aluelupaa hakevan metsästysseuran tai -seurueen tulee metsästyslain 8. pykälän määrittelemällä alueella hakemuksessaan erikseen osoittaa pinta-alaltaan ne alle 1000 hehtaarin valtion omistamat alueet (niin kutsutut sirpalealueet), jotka kytkeytyvät hakijan yksityismaihin ja joille hakija hakee hirven metsästysoikeutta. Lue ohje metsästysoikeuden hakemiseen.

1. Etsi alue

Metsähallituksella on yhteensä noin 350 hirvenmetsästysaluetta eri puolilla Suomea. Pohjois-Suomessa, metsästyslain 8. pykälän tarkoittamalla alueella, metsästysalueet ovat keskimäärin suurempia, ja niillä aluelupa voidaan myöntää useammille hirviporukoille. Pohjoissuomalaisella metsästysalueella metsästää usein myös pelkästään paikallisista metsästäjistä koostuvia seurueita, joiden ei ole tarvinnut hakea aluelupaa. Eteläisessä Suomessa metsästysalueet ovat keskimäärin pienempiä, ja siellä lupa myönnetään ainoastaan yhdelle seurueelle kerrallaan.

Alueita voi tarkastella lähemmin aluekuvauksen yhteydessä esitetyistä pdf-kartoista.

Hirvialueet näkyvät myös Retkikartta.fi-palvelussa. Alueita koskevat muutokset päivittyvät Retkikarttaan viiveellä.

2. Kokoa seurue

Ennen kuin voit hakea hirvieläinten metsästyksen aluelupaa, sinun on koottava hirviporukka.

Seurueessa on oltava pääsääntöisesti vähintään kymmenen metsästäjää. Aluepäätöksiä tehtäessä ampujiksi lasketaan ne, joilla on voimassa oleva tai kuluvana vuonna vanheneva ampumakoetodistus. Mikäli tämä ampujan määritelmä ei täyty, henkilö voi olla mukana hakemuksen ampujaluettelossa, mutta häntä ei huomioida lupaa hakevien seurueiden välisessä vertailussa.

Hakemuksessa ilmoitettuun ampujaluetteloon ei voi lisätä ampujia enää hakemusajan päätyttyä. Hakemusta voi täydentää vain vaillinaiseksi jääneiden ja puuttuvien tai muuttuneiden tietojen, kuten osoitteen, osalta.

Hakijoiden vertailu

Metsähallitus vertailee hakemuksia ilmoitettujen ampujaluettelojen perusteella. Vertailussa se asettaa etusijalle hakemukset, joiden ampujaluettelossa on eniten muuta kohtuullista metsästysmahdollisuutta vailla olevia metsästäjiä. Ampujalla katsotaan lähtökohtaisesti olevan muu hirvenmetsästysmahdollisuus, mikäli hän kuuluu jäsenenä muuhun sellaiseen metsästysseuraan tai rekisteröitymättömään seurueeseen, joka hakee hirven pyyntilupaa Suomen riistakeskukselta. Se, että ampuja ilmoittaa jättävänsä käyttämättä olemassa olevan metsästysmahdollisuutensa, ei siis tarkoita, etteikö hänellä olisi muuta metsästysmahdollisuutta.

Hakemuksen asemaa heikentää oleellisesti se, jos joku hakemuksessa olevista ampujista metsästää samana vuonna hirveä myös toisessa seurassa tai seurueessa. Sen sijaan hakemuksen asemaa vertailutilanteessa eivät heikennä ampujat, jotka kyllä kuuluvat muuhun hirveä metsästävään metsästysseuraan tai seurueeseen mutta eivät kuitenkaan metsästä kyseisessä seurassa tai seurueessa. Mikäli ampujalla ei ole mahdollisuutta metsästää omassa seurassa tai seurueessa, joka kuitenkin hakee hirven pyyntilupia, tulee metsästysmahdollisuuden puuttuminen osoittaa seuran säännöillä hakemusta käsittelevälle eräsuunnittelijalle. Tällöin ampuja voidaan todeta muuta metsästysmahdollisuutta vailla olevaksi ja hyväksi lukea hakemusten välisessä vertailussa.

Seurueen kokoaminen Pohjois-Suomessa

Metsästyslain 8 §:n tarkoittamalla alueella Lapin (pois lukien Utsjoen ja Enontekiön kuntien alueet) ja Kainuun maakunnissa sekä Kuusamossa, Pudasjärvellä ja Taivalkoskella seurueessa täytyy pääsääntöisesti olla vähintään kymmenen metsästäjää, jotka eivät metsästä hirveä muualla ja joista vähintään kuusi on sellaisia metsästäjiä, joilla ei ole muuta mahdollisuutta hirvenmetsästykseen. Pääsäännöstä poikkeaminen on harvinaista. Käytännössä siitä poiketaan esimerkiksi vain, jos tietylle alueelle ei ole kuin yksi hakija.

HUOM! Vuodesta 2024 lähtien metsästyslain 8 §:n mukaisella alueella aluelupahakemuksessa saa olla enintään kolme (3) sellaista ampujaa, jotka metsästävät samana vuonna hirveä myös muualla olevassa seurassa/seurueessa (ns.  kyllä – kyllä ampuja).

Kun Metsähallitus on myöntänyt seurueelle alueluvan ja seurue hakee Suomen riistakeskukselta pyyntilupaa, pyyntilupahakemukseen voivat liittyä enää vain kuntalaiset, jotka metsästävät kotikuntansa valtion mailla metsästyslain 8. pykälän tarkoittamalla alueella.

Ulkomaalaiset hakijat aluelupahakemuksessa

Metsähallitus suosittelee, että valtion lupa-alueilla hirvenmetsästykseen osallistuvat ulkomaalaiset metsästäjät käyttävät ensisijaisesti syksyllä tarjolla olevia päivälupia. Mikäli ulkomaalainen henkilö halutaan kuitenkin ilmoittaa jo hirvenmetsästyksen aluelupahakemuksessa ampujana, vaaditaan häneltä suomalainen ampumakoetodistus ja riistanhoitomaksun suorittaminen (metsästäjänumero), jotta hänet voidaan aluelupapäätöstä tehtäessä lukea hakijaseurueen hyväksi. Kopio ampumakoetodistuksesta tulee toimittaa hirvialuehaun päättymiseen mennessä sille eräsuunnittelijalle, joka käsittelee kyseistä aluetta koskevat aluelupahakemukset.

3. Hae aluelupa

Kun seurue on löytänyt sopivan alueen ja siinä on riittävästi ampujia koossa, se voi jättää hakemuksensa Metsähallituksen lupahakujärjestelmässä tai lomakkeella 1.1.-31.1.2024. Päätökset tehdään maaliskuun 2024 aikana. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida.

Lisätietoa alueesta vastaavalta metsästyksen erityisasiantuntijaltamme.

Hakemuksen lähettäminen lupahakujärjestelmässä

Seura tai seurue voi hakea hirvieläinten metsästysoikeutta valtion maille sähköisellä lupahakujärjestelmällä internetissä.

Lupahakujärjestelmässä voi hyödyntää edellisvuonna jättämäänsä hakemusta uuden hakemuksen pohjana tai tehdä kokonaan uuden hakemuksen. Täytetty hakemus tulee tallentaa järjestelmässä 31. tammikuuta 2024 kello 16.00 mennessä. Järjestelmään tallennettua hakemusta voi vielä muokata järjestelmässä, muun muassa lisätä ampujia haun päättymiseen asti (31.1.2024 kello 16). Viimeinen järjestelmässä tallennettu versio jää hakemukseksi.

Lupahakujärjestelmä (lupahaku.eraluvat.fi).

Hakemuksen toimittaminen postitse

Seurueilla, joilla ei ole pääsyä internetiin, on mahdollisuus lähettää hakulomake ja ampujaluettelo postitse. Kirjallisten hakemusten tulee olla perillä Metsähallituksen toimipaikoissa viimeistään 31. tammikuuta 2024 kello 16.00.

Tulostettava hakulomake (PDF 725 kt).
Tulostettava ampujaluettelo (PDF 101 kt).

Palautusosoitteet lukevat hakemuslomakkeissa.

Hinnat

Metsästyslain 8. pykälän tarkoittamalla alueella eli Lapin ja Kainuun maakunnissa sekä Kuusamossa, Pudasjärvellä ja Taivalkoskella vain ulkopaikkakuntalaisten metsästäjien täytyy maksaa kausimaksu. Alkuperäisessä aluelupahakemuksessa mukana olleet ulkopaikkakuntalaiset metsästäjät maksavat Metsähallitukselle henkilökohtaisen kausimaksun, jonka suuruus on 45 euroa (1.1.2024 alkaen 55 euroa). Maksu maksetaan myönteisen päätöksen antamisen jälkeen, aluelupapäätöksessä annettavan maksuohjeistuksen mukaisesti. Kemin ja Tornion asukkaiden maksu on 25 euroa kaudelta (1.1.2024 alkaen 30 euroa kaudelta) silloin, kun heidän seurueelleen myönnetään hirvenmetsästysoikeus Ranuan, Simon, Tervolan, Ylitornion tai Pellon kuntien alueille.

Metsästyslain 8. pykälän tarkoittaman alueen ulkopuolella aluemaksu määräytyy metsästysalueen pinta-alan perusteella. Hinta on keskimäärin 0,40 euroa hehtaarilta (+ 24 % arvonlisävero).

4. Hae pyyntilupa

Kun Metsähallitus on myöntänyt seurueelle alueluvan valtion maille, on sen haettava varsinaista pyyntilupaa. Pyyntilupaa haetaan Oma riista -palveluun tehdyllä uudella toiminnallisuudella tai paperisella lomakkeella. Pyyntilupahakemus on jätettävä Suomen riistakeskukselle huhtikuun loppuun mennessä. Oma riista -palvelun lupahakutoiminnallisuudesta Suomen riistakeskus (riista.fi) laatii ohjeita ja tiedotteita hyvissä ajoin ennen hakuajan umpeutumista. Jos hakemus on tehty paperilomakkeella, on se saatettava lisäksi tiedoksi sille riistanhoitoyhdistykselle, jonka toimialueeseen pääosa lupahakemuksessa tarkoitetusta metsästysalueesta kuuluu.

Pyyntilupahakemuksen käsittelee se Suomen riistakeskuksen aluetoimisto, jonka alueelle seurue on saanut hirvialueluvan. Lupa-alueen kuvauksesta voi tarkistaa, minkä riistakeskuksen aluetoimiston tai riistanhoitoyhdistyksen toimialueella seurueen metsästysalue sijaitsee. Yhdistysten yhteystiedot ja toimialueiden rajat löytyvät Suomen riistakeskuksen ylläpitämästä yhteystietohausta (riista.fi).

Hirvialueet Garmin-tiedostoina

Kunkin hirvialueen kartan voi ladata Garmin-tiedostona.

Katso ohjeet ja lataa tiedosto.

Metsästys Pohjois-Suomessa

Pohjoissuomalaiset metsästäjät voivat metsästää ilmaiseksi omassa kunnassaan Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla.

Lue lisää pohjoissuomalaisten metsästysoikeuksista.