Metsähallitus käyttää metsästysluvista saadut tulot riistanhoitoon, tiedotukseen ja muuhun riistan eteen tehtävään työhön. Myös metsästys itsessään on riistanhoitoa.

Vuonna 2017 Eräpalvelut oli hoitanut riistamaita neljällä miljoonalla eurolla edellisen kymmenen vuoden aikana. Rahat olivat kaikki tulleet metsästysluvista. Eniten metsästäjien maksamilla luvilla on ennallistettu riekkosoita, hanhien rimpiä, metsäkanalintujen poikaskorpia ja kosteikoita.

Lupa on sijoitus luontoon

Metsästysasiat ovat julkisia hallintotehtäviä, eli Metsähallitus ei kerää niistä voittoa. Luonto hyötyy muutoksesta – lupa on sijoitus luontoon.

Metsästysluvista kertyviä varoja ohjataan riistan elinympäristön hoitoon. Vuosien 2007–2018 aikana riistan elinympäristöjä ennallistettiin yhteensä yli 5100 hehtaarilla.

Naalin pesintää Ylä-Lapissa helpotamme muun muassa tehostetulla kettujahdilla. Metsähallitus korvaa metsästäjille kuluja kettujahdista, jottei kettu valtaisi naalin elinalueita.

Kannanseuranta on monipuolista. Metsähallituksen henkilöstö tekee muun muassa riistakolmiolaskentoja valtion mailla. Yksi seurantamuoto on Lapin riekkolaskenta kanakoirien avulla, mikä aloitettiin elokuussa 2008. Myös ahmalaskennat ja metsäpeurojen elämän seuraaminen ovat osa Metsähallituksen työtä.

Osa luparahoista sijoitetaan tutkimukseen. Metsähallitus ei tutki itse vaan tilaa Luonnonvarakeskukselta (Luke) esimerkiksi havuvyöhykkeen riekkotutkimusta, jotta riekon raju väheneminen pystyttäisiin selvittämään ja keinot sen hidastamiseksi löytämään. Koillismaalla on tutkittu metsojen soidinalueita ja poikueiden elinympäristön valintaa. Myös teerten soidinalueita on kartoitettu.

Riista hyötyy metsästyksestä