Siirry pääsisältöön

Karhu, susi, ilves ja ahma ovat suurpetoja. Sutta, ilvestä ja ahmaa saa metsästää ainoastaan poikkeusluvalla. Poikkeuslupa tarvitaan myös, jos karhua metsästetään poronhoitoalueen ulkopuolella. Kuitenkin Lapin ja Kainuun maakuntien sekä Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken poronhoitoalueilla paikallinen asukas saa metsästää karhua ilman lupaa mutta ulkopaikkakuntalainen tarvitsee karhunmetsästysluvan. Suurpetoja ovat myös harmaahylje eli halli sekä itämerennorppa. Hylkeitä saa pyytää yleisillä vesialueilla.

Oikein suunniteltu metsästys on suurpetokantojen hoitoa ja suojelua. Suurpetokantojen hoito ja suojelu on viranomaistyötä, mutta myös metsästäjät ja luonnonsuojelijat hoitavat ja suojelevat suurpetokantoja vapaaehtoistyönä. Vastuu suurpetokantojen hoidosta ja säilyttämisestä kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle.

Suurpetojen metsästys poikkeusluvin

Poikkeuslupia on kahdenlaisia: kannanhoidollisia ja vahinkoperusteisia. Kannanhoidollisen poikkeusluvan tarkoituksena on vähentää karhun, ilveksen ja suden aiheuttamia vahinkoja niin sanotulla kannanhoidollisella metsästyksellä. Myös itämerennorppa on riistaeläin, jonka metsästykseen tarvitaan riistakeskuksen myöntämä pyyntilupa.

Vahinkoperusteisella poikkeusluvalla tarkoitetaan Suomen riistakeskuksen myöntämää lupaa vahinkoa tai vaaraa aiheuttavan suurpetoyksilön metsästykseen. Runsastuneen ahman metsästykseen myönnettiin ensi kertaa vahinkoperusteisia poikkeuslupia vuonna 2017.