Pohjoissuomalaiset metsästäjät voivat metsästää ilmaiseksi omassa kunnassaan Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla. Tämä kuntalaisen oikeus metsästää määritellään metsästyslain 8 §:ssä. Metsähallitus arvioi aina ensimmäiseksi, kuinka laajaa kuntalaisten metsästys on, ennen kuin päättää metsästyslupien myynnistä muilla paikkakunnilla asuville metsästäjille.
Kuntalaisen oikeus metsästää koskee entisen Lapin läänin kuntien asukkaita sekä entisen Oulun läänin kunnista Kajaanin, Hyrynsalmen, Kuhmon, Kuusamon, Paltamon, Pudasjärven, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen, Taivalkosken, Vaalan tai Vuolijoen asukkaita (Metsästyslaki 8 § ).
Kuntalaisen oikeus metsästää kotikuntansa valtion alueilla on pohjoisen asukkaille arvokas ja arvostettu asia, joka pitää yllä metsästyksen ja riistanhoidon perinteitä sekä kunnioittaa historiaa.
Metsästäjien osuus väestöstä on suurin juuri Pohjois-Suomen kunnissa.
Metsästyskausi ajoittuu syyskuun lopulla alkavalle porojen kiima- eli rykimäajalle. Rykimäaika on porotalouden kiireisintä aikaa, porot kerätään aitauksiin ja teuraaksi menevät porot erotellaan eloporoista.
Poronhoitolain 42 §:n perusteella on porojen pelotteleminen kielletty. Kaikesta huolimatta voi joskus käydä niin että koira hajottaa porotokan, tai pahimmassa tapauksessa käy kiinni poroon. Tällöin on omistajan velvollisuus ilmoittaa vahingosta ja korvata poronomistajalle ja paliskunnalle aiheutunut vahinko. Varmista etukäteen vakuutusyhtiöstäsi, että vastuuvakuutuksesi ovat voimassa ja korvaavat mahdolliset koiran aiheuttamat vahingot.
Jos vahinko kuitenkin sattuu, ilmoita asiasta aina avoimesti!
