Siirry pääsisältöön

Metsästysjärjestelyt Pohjois-Suomessa ovat erilaisia kuin muualla Suomessa: Paikallisella on vapaa metsästysoikeus kotikunnassaan valtion mailla, eikä hänen näin ollen tarvitse hankkia metsästyslupaa metsästääkseen näillä alueilla. Pohjois-Suomi on myös poronhoitoaluetta, joten siellä metsästäjän täytyy huolehtia siitä, ettei metsästyksestä aiheudu poroille haittaa.

Vapaa oikeus metsästää kotikunnassa

Metsästyslain 8. pykälän mukaan pohjoissuomalaiset metsästäjät saavat metsästää ilmaiseksi omassa kotikunnassaan valtion omistamilla alueilla. Tämä oikeus koskee Lapin ja Kainuun maakuntien sekä Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken ja Vaalan asukkaita. Metsästyslaki on luettavissa Finlexin verkkosivuilla (finlex.fi).

Kotikunnan määrää henkilön tosiasiallinen asuinpaikka. Metsästäjän kotikunta ei siis välttämättä muutu, vaikka hän itse ilmoittaisi osoitteensa kakkosasuntoonsa, jos hän kuitenkin tosiasiallisesti asuu muualla.

Oikeus metsästää kotikuntansa valtion alueilla on pohjoisen asukkaille arvokas ja arvostettu asia, joka pitää yllä metsästyksen ja riistanhoidon perinteitä sekä kunnioittaa historiaa. Metsästäjien osuus väestöstä on suurin juuri Pohjois-Suomen kunnissa.

Metsähallitus arvioi aina ensin, kuinka laajaa paikallisten metsästys on, ennen kuin se päättää metsästyslupien myynnistä ulkopaikkakuntalaisille.

Poronhoitoalueen erityispiirteet

Metsästyskausi ajoittuu syyskuun lopulla alkavalle porojen kiima- eli rykimäajalle. Rykimäaika on porotalouden kiireisintä aikaa, porot kerätään aitauksiin ja teuraaksi menevät porot erotellaan eloporoista.

Poronhoitolain 42 §:n mukaan porojen pelotteleminen on kielletty. Joskus voi käydä niin, että koira hajottaa porotokan tai pahimmassa tapauksessa käy kiinni poroon. Tällöin on omistajan velvollisuus ilmoittaa vahingosta ja korvata poronomistajalle ja paliskunnalle aiheutunut vahinko. Varmista etukäteen vakuutusyhtiöstäsi, että vastuuvakuutuksesi ovat voimassa ja korvaavat mahdolliset koiran aiheuttamat vahingot. Poronhoitolaki on luettavissa Finlexin verkkosivuilla (finlex.fi).

Vahinkojen ennaltaehkäisy

Ota selvää meneillään olevista poronhoitotöistä, tarvittaessa ota yhteys paliskunnan poroisäntään.
Tietoa meneillään olevista poronhoitotöistä (porotyot.fi).
Poroisäntien yhteystiedot (paliskunnat.fi).

Kun olet kulkenut läpi poroaidan veräjästä, sulje se kunnolla.

Älä päästä koiraa irti alueelle, missä on meneillään poronhoitotöitä. Noudata erityistä varovaisuutta kiinteiden erotusaita-alueiden läheisyydessä.

Kouluta koirasi porovapaaksi jo ennen sen laskemista metsästysmaille. Hyvä tottelevaisuuskoulutus edesauttaa koulutusta.

Koiraa, jota ei saa koulutettua porovapaaksi tai joka vahingoittaa poroa, ei missään tapauksessa saa enää päästää irti poronhoitoalueella.

Pidä irti vain yhtä koiraa kerrallaan vaikeasti hallittavissa olevan tilanteen välttämiseksi.

Jos koira pääsee hallinnastasi, pyri kaikin keinoin saamaan se nopeasti luoksesi, koska ilman omistajan ohjausta koira ennen pitkää kohtaa poroja.

Jos koirasi joutuu hukkaan, ota yhteys myös poroisäntään. Poromiehet ovat luonnossa liikkumisen ammattilaisia, jotka saattavat tietää koirasi liikkeistä.

Jos vahinko kuitenkin sattuu, ilmoita asiasta aina avoimesti!

Kartalla näkyvällä alueella pohjoisessa paikallisilla on oikeus metsästää valtion alueilla omassa kotikunnassaan. Numerot osoittavat lisäksi metsästysalueita, joille Metsähallitus myy metsästyslupia muualla asuville ihmisille.Paikalliset ja vieraat: kuinka paljon metsästäjiä on?

Pohjoisen erityispiirre on, että samalla alueella voi metsästää useita hirviseurueita. Tämä herättää usein keskustelua paikallisten ja muiden metsästäjien välillä. Myös pienriistan metsästys puhuttaa suosikkialueilla etenkin syyskuussa, jolloin kausi alkaa. Keräsimme oheen tietoa metsästäjämääristä pohjoisessa. 

Kartta: Kartalla näkyvällä alueella pohjoisessa paikallisilla on oikeus metsästää valtion alueilla omassa kotikunnassaan. Numerot osoittavat pienriistanmetsästysalueita, joille Metsähallitus myy metsästyslupia muualla asuville ihmisille.

Metsähallitus arvioi aina ensin paikallisten metsästyspaineen. Tämän jälkeen lasketaan, kuinka paljon kullekin alueelle voidaan myöntää metsästyslupia pienriistan metsästykseen. Vaikka alueet ovat laajoja, metsästäjät suosivat samoja paikkoja. Siellä, missä teitä on harvassa, koetaan ruuhkaa. Metsästäjien on lähdettävä maastoon samalta tieltä, vaikka suuntaisivatkin eri alueille. 

Hirvenmetsästyksen aluelupia haetaan Metsähallitukselta tammikuussa. Lupa on haettava, jos seurueessa on yksikin ulkopaikkakuntalainen jäsen. Kokonaan paikalliset seurueet voivat hakea suoraan pyyntilupia Suomen riistakeskukselta huhtikuussa. Metsähallitus ei siis aluelupia myöntäessään tarkasti tiedä, kuinka monta seuruetta kullekin alueelle lopulta on tulossa.

Mitä tarkoittaa kuntalaisen metsästysoikeus? 

Ulkopaikkakuntalaiset metsästäjät aiheuttavatkeskusteluasiellä, missä paikallisilla on kuntalaisen metsästysoikeus. Pohjois-Suomessaasuvilla on oikeus metsästää maksutta valtion mailla oman kunnan alueella. 

Tämä oikeus on määritelty metsästyslain 8 §:ssä. Kuntalaisen metsästysoikeus koskee Lapin ja Kainuun maakuntia kokonaan sekä Pohjois-PohjanmaaltaPudasjärveä, Taivalkoskea, Kuusamoa jaVaalaa. 

Kuinka paljon pohjoisessa käy ulkopaikkakuntalaisia? 

Hirvi: Vuonna 2021 pohjoisilla valtion alueilla (metsästyslain 8 §:n alue) oli hirvenmetsästäjiä yhteensä 30 708. Paikkakuntalaisia heistä on yhteensä 16 449 kpl eli 54 %. 

  • Lappi: 19 854(11 570 paikallista eli 58 %) 
  • Kainuu: 7 054(3 237 paikallistaeli 46 %) 
  • Oulu (Koillismaa + Vaala): 3 800 (1 642 eli 54 %) 
  • Ylä-Lapissa paikallisten hirvenmetsästäjien osuus on suurempi: 72 %. 

Lisäksi sekä paikalliset että ulkopaikkakuntalaiset seurueet ottavat mukaan hirvimetsälle vieraita. Vuonna 2020 Pohjois-Suomessa vieraili yhteensä 1 249 hirvenmetsästäjää. Hirvenmetsästys alkaa pohjoisessa yli kuukautta aikaisemmin kuin etelässä. Aikaistetun metsästyskauden aikana Lapissa vieraili 400 hirvenmetsästäjää.

Metsähallitus päätti joulukuussa 2021 rauhoittaa hirvenmetsästyksen alkukautta Lapissa siten, ettei vieraslupia myydä vielä metsästyksen ensimmäiselle jaksolle syyyskuussa. 

Pienriista: Kaiken kaikkiaan paikallisia metsästäjiä on pohjoisessa noin 58 300 metsästäjää. Vuonna 2021 kanalintuluvan ostaneita ulkopaikkakuntalaisia on 33 650 henkeä. 

Paikallisten osuus kaikesta metsästyksestä on noin 70 % (Luken tutkimus metsästyksestä Pohjois-Suomessa). 

Onko metsästys lisääntynyt pohjoisessa? 

Metsästys, kalastus ja retkeily ovat lisääntyneet Suomessa erityisesti poikkeavien olojen aikana 2020 ja 2021. Sekä paikallisten että ulkopaikkakuntalaisten metsästysharrastus on lisääntynyt myös hyvien riistakantojen vuoksi. 

Ulkopaikkakuntalaiset ovat hankkineet noin 10 % aiempaa enemmän pienriistalupia vuonna 2021. Myös paikalliset ovat metsästäneet edellisvuosia enemmän. 

Mistä ulkopaikkakuntalaiset tulevat, keitä he ovat? 

Ulkopaikkakuntalaiset pienriistan metsästäjät: 

  • 24% Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa 
  • 16 % pääkaupunkiseutu 
  • 13 % Savo 
  • 7 % Häme 
  • 5 % Lappi 
  • Loput tasaisesti muista maakunnista 

Lapissa ulkopaikkakuntalaisista hirvenmetsästäjistä suurin osa tulee muista Lapin kunnista. Hirvenmetsästyksessä korostuu se, että metsästäjät palaavat metsälle entiseen kotipaikkaansa. Tilastoissa he näkyvät ulkopaikkakuntalaisina, mutta saattavat kokea olevansa paikallisia. 

Eikö metsästystä rajoiteta? 

Metsästystä rajoitetaan, sillä muuten tilanne olisi kestämätön. Metsähallituksen erätalousjohtaja antaa kolmen vuoden välein kiintiöpäätöksen, jossa määritellään, kuinka paljon metsästyslupia voidaan enimmillään myydä jollekin alueelle. 

Joka vuosi metsästyslupien määrää rajoitetaan lisäksi riistalaskentojen perusteella. Ensin huomioidaan aina paikallisten metsästäjien osuus. Sen jälkeen Metsähallituksen asiantuntijat laskevat, kuinka paljon lupia voidaan laittaa myyntiin muille. 

Ulkopaikkakuntalaiset kokevat kiintiön usein liian ankaraksi, sillä suosituimmille alueille luvat loppuvat muutamassa sekunnissa myynnin alettua. 

Metsähallitus saa enemmän palautetta siitä, ettei ulkopaikkakuntalainen ole saanut haluamaansa metsästyslupaa. Paikalliset, joiden mielestä ulkopaikkakuntalaiset saavat liikaa lupia, ovat harvoin yhteydessä Metsähallitukseen, mutta heidän näkökulmansa tulee esille mediassa. 

Onko ulkopaikkakuntalaisista mitään hyötyä Lapissa? 

Metsähallitukselta luvan hankkivat metsästäjät tuovat Lappiin 13 miljoonaa euroa vuosittain. He tarvitsevat muun muassa majoitusta, ruokaa ja polttoainetta reissuillansa. Metsästäjien merkitys Lapin työllisyyteen on noin sata henkilötyövuotta. 

Varmista porotyöt ennen jahtia

Metsästyskoirat voivat vaikeuttaa porotöitä tai jopa aiheuttaa vahinkoja poronhoidolle. Varmista siis ennen metsästystä, missä koiria ei voi laskea vapaaksi.

Metsästyslaki ja metsästysasetus

Metsästyslakia sovelletaan metsästykseen ja rauhoittamattomien eläinten pyydystämiseen ja tappamiseen sekä riistanhoitoon, riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ja koiran pitämiseen.