Ahkio | Veneen muotoinen lumessa vedettävä pulkka |
Jutaa | Kulkea, vaeltaa porojen kanssa vuodenaikojen mukaan asuinpaikasta toiseen |
Jänkäkoira | Lappilainen nimitys hauelle |
Kestiväärti | Kestiväärtit eli kestiystävät hyötyivät omalla tavallaan toistensa kestityksistä ja olivat valmiina tarjoamaan sitä molemminpuolisesti. |
Kiveliö | Suuri asumaton metsäinen erämaa |
Konttori | Tokkakunnilla, poronostajilla ja suurilla poronomistajilla oli erotusaidan sivuilla käytössä omat pienet lahtiaitauksensa eli konttorit, johon he kokosivat porojaan tiettyjä jatkotoimenpiteitä varten. |
Lemmenjoki | Lemmen saa merkityksensä saamenkielen sanasta leammi, joka tarkoittaa lämmintä. |
Leuku | Lapinpuukko eli tupessa kannettava normaalikokoista suurempi puukko |
Lypsykaarre | Erotuskaarteita reilusti pienemmissä lypsykaarteissa lypsettiin poroja. Vielä 1800-luvulla poronmaitoa käytettiin ihmisravinnoksi. |
Maalieko | Kaatunut kelomänty |
Pijätys | Porojen seisotusaitaus, johon erotuksen aikana vielä erottelemattomat porot tuotiin lepäämään ja syömään. |
Poronkuu | Puhdistettu poron rasva, jota saadaan, kun murskattuja rasvakudoksia sulatetaan 60–70 celsiusasteessa ja poistetaan vesi. |
Purnu | Lihojen säilytystä varten tehty maakuoppa useimmiten rakkakivikossa. Purnussa olevat lihat peitettiin yleensä suurilla kivillä, mikä esti petojen pääsyn varastolle. |
Rakotulet | Perinteinen erämiehen nuotiotyyppi, jossa kaksi koverrettua rakotulipuuta asetetaan vaakasuoraan asentoon päällekkäin tuluspuilla tuettuina ja asetetaan väliin vuollut kiehiset sytteeksi. Oikein tehtynä rakotulet antavat lämpöä jopa pitkän yön ajan. |
Rykimäaika | Porojen kiima-aika |
Seitapaikka | Palvontapaikka, jossa palvonnan kohteena on ollut yleensä ihmis- tai eläinprofiilia muistuttava kivi, siirtolohkare tai pahta. Seitoja voideltiin kalanrasvalla tai poronkuulla, ja niille annettiin uhrilahjoja, kuten peura- tai porohirvaiden sarvia sekä kalojen päitä ja silmiä. |
Tapulointi | Sahatavaran pinoaminen ja kuivattaminen |