Sanasto

Ahkio

Veneen muotoinen lumessa vedettävä pulkka.

Jutaa

Kulkea, vaeltaa porojen kanssa vuodenaikojen mukaan asuinpaikasta toiseen.

Jänkäkoira

Lappilainen nimitys hauelle.

Kestiväärti

Kestiväärtit eli kestiystävät hyötyivät omalla tavallaan toistensa kestityksistä ja olivat valmiina tarjoamaan sitä molemminpuolisesti.

Kiveliö

Suuri asumaton metsäinen erämaa.

Konttori

Tokkakunnilla, poronostajilla ja suurilla poronomistajilla oli erotusaidan sivuilla käytössä omat pienet lahtiaitauksensa eli konttorit, johon he kokosivat porojaan tiettyjä jatkotoimenpiteitä varten.

Lemmenjoki

"Lemmen" saa merkityksensä saamenkielen sanasta "leammi", joka tarkoittaa lämmintä.

Leuku

Lapinpuukko eli tupessa kannettava normaalikokoista suurempi puukko.

Lypsykaarre

Erotuskaarteita reilusti pienemmissä lypsykaarteissa lypsettiin poroja. Vielä 1800-luvulla poronmaitoa käytettiin ihmisravinnoksi.

Maalieko

Kaatunut kelomänty.

Pijätys

Porojen seisotusaitaus, johon erotuksen aikana vielä erottelemattomat porot tuotiin lepäämään ja syömään.

Poronkuu

Puhdistettu poron rasva, jota saadaan, kun murskattuja rasvakudoksia sulatetaan 60–70 celsiusasteessa ja poistetaan vesi.

Purnu

Lihojen säilytystä varten tehty maakuoppa useimmiten rakkakivikossa. Purnussa olevat lihat peitettiin yleensä suurilla kivillä, mikä esti petojen pääsyn varastolle.

Rakotulet

Perinteinen erämiehen nuotiotyyppi, jossa kaksi koverrettua rakotulipuuta asetetaan vaakasuoraan asentoon päällekkäin tuluspuilla tuettuina ja asetetaan väliin vuollut kiehiset sytteeksi. Oikein tehtynä rakotulet antavat lämpöä jopa pitkän yön ajan.

Rykimäaika

Porojen kiima-aika.

Seitapaikka

Palvontapaikka, jossa palvonnan kohteena on ollut yleensä ihmis- tai eläinprofiilia muistuttava kivi, siirtolohkare tai pahta. Seitoja voideltiin kalanrasvalla tai poronkuulla, ja niille annettiin uhrilahjoja, kuten peura- tai porohirvaiden sarvia sekä kalojen päitä ja silmiä.

Tapulointi

Sahatavaran pinoaminen ja kuivattaminen.