Ahkio Veneen muotoinen lumessa vedettävä pulkka
Jutaa Kulkea, vaeltaa porojen kanssa vuodenaikojen mukaan asuinpaikasta toiseen
Jänkäkoira Lappilainen nimitys hauelle
Kestiväärti Kestiväärtit eli kestiystävät hyötyivät omalla tavallaan toistensa kestityksistä ja olivat valmiina tarjoamaan sitä molemminpuolisesti.
Kiveliö Suuri asumaton metsäinen erämaa
Konttori Tokkakunnilla, poronostajilla ja suurilla poronomistajilla oli erotusaidan sivuilla käytössä omat pienet lahtiaitauksensa eli konttorit, johon he kokosivat porojaan tiettyjä jatkotoimenpiteitä varten.
Lemmenjoki Lemmen saa merkityksensä saamenkielen sanasta leammi, joka tarkoittaa lämmintä.
Leuku Lapinpuukko eli tupessa kannettava normaalikokoista suurempi puukko
Lypsykaarre Erotuskaarteita reilusti pienemmissä lypsykaarteissa lypsettiin poroja. Vielä 1800-luvulla poronmaitoa käytettiin ihmisravinnoksi.
Maalieko Kaatunut kelomänty
Pijätys Porojen seisotusaitaus, johon erotuksen aikana vielä erottelemattomat porot tuotiin lepäämään ja syömään.
Poronkuu Puhdistettu poron rasva, jota saadaan, kun murskattuja rasvakudoksia sulatetaan 60–70 celsiusasteessa ja poistetaan vesi.
Purnu Lihojen säilytystä varten tehty maakuoppa useimmiten rakkakivikossa. Purnussa olevat lihat peitettiin yleensä suurilla kivillä, mikä esti petojen pääsyn varastolle.
Rakotulet Perinteinen erämiehen nuotiotyyppi, jossa kaksi koverrettua rakotulipuuta asetetaan vaakasuoraan asentoon päällekkäin tuluspuilla tuettuina ja asetetaan väliin vuollut kiehiset sytteeksi. Oikein tehtynä rakotulet antavat lämpöä jopa pitkän yön ajan.
Rykimäaika Porojen kiima-aika
Seitapaikka Palvontapaikka, jossa palvonnan kohteena on ollut yleensä ihmis- tai eläinprofiilia muistuttava kivi, siirtolohkare tai pahta. Seitoja voideltiin kalanrasvalla tai poronkuulla, ja niille annettiin uhrilahjoja, kuten peura- tai porohirvaiden sarvia sekä kalojen päitä ja silmiä.
Tapulointi Sahatavaran pinoaminen ja kuivattaminen