Toivo Pylväläinen (1894–1979)

Kun siirrytään Päijänteen historianlehdillä viimeisimmille sivuille, nousee esiin muuan erakko, joka 1930-luvulla päätyi pienelle kolmen kunnan rajaamalle saarelle epäonnisten naisasioiden ajamana.

Toivo Pylväläisen palava innostus kalastukseen sekä käsintehtyjen vaappujen kehittämiseen innoittaa vieläkin kalamiehiä ympäri Suomen. Pylväläinen tunnetaan parhaiten ruotsalaisten pelastusliivien korkeista valmistetuista omintakeisen kaarevista vaapuistaan. Kyseisten vaappujen kerrotaan olleen jopa maailmankuulujen Rapala-vaappujen mallina. Toivon uistimet valmistuivat usein varsin alkeellisissa olosuhteissa. Mestarille riitti työskentelyyn pelkkä kynttilänvalo pimeän saunan uumenissa.

Varsinaisen elantonsa Korean keisari – kuten paikalliset aikalaisensa häntä nimittivät – sai kuitenkin kalastamalla monin eri tavoin: verkoilla, koukuilla ja uistimilla. Saaliiksi ja ruoaksi kelpasivat kaikki eväkkäät kuntoon katsomatta. Hänen tapanaan oli jopa kypsyttää lahnaa auringon paisteella välittämättä kärpästen tunkemisesta saaliinjaolle.

Vaatimattomat puitteet vetivät elämän toisinaan ahtaalle. Syksyisin juuttisäkit suojelivat jalkoja, ja keväiset rospuutot saattoivat pitää erakon pitkiäkin aikoja eristyksissä saarellaan. Keisari ei silti lannistunut vaan nautti vähäisistäkin iloista. Kulkijoiden tavatessa piskuisen saaren asukin huumorinkukka jatkoi lentämistään ja uudet tarinat saivat alkunsa.

 

 

Lauri Rapala (1905–1974)

Muualla maailmalla tunnettuja suomalaisia kalamiehiä ei ole tungokseksi asti. Useimmille tulevat mieleen suomalaisen perhokalastuksen isä, Juhani Aho, ja tietysti presidentti Urho Kekkonen. Yhtään vähäisemmäksi ei voi luokitella Lauri Rapalan tai oikeammin hänen edustamiensa tuotteiden näkyvyyttä maailmalla. Laurin perustama Rapalan uistintehdas on edelleen maailman johtava viehevalmistaja, joskin se on nykyisin jo pääosin ulkomaisessa omistuksessa. Lauri oli henkeen ja vereen kalamies. Hän unohtuikin taimenen soutuun sekä vaappujen oikeanlaisen muodon synnyn motivoimana usein päiväkausiksi Päijänteen vesille.

Näiden reissujen aikana alkoi myös yhteistyö Koreakoivun keisarin kanssa. Miehet suunnittelivat ja veistelivät vaappuja Pylväläisen saunassa lukuisat kerrat. Saunaveistelyt jäivät, kun Rapaloiden perheyrityksen kurssi kääntyi jyrkkään nousuun Marilyn Monroen kuoltua. Monroen kuolemasta julkaistiin amerikkalaisessa Life-lehdessä laaja artikkeli, jonka siivittämänä painoksesta tuli lehden kaikkien aikojen myydyin numero. Samaisessa lehdessä komeili myös Rapalan uistimia hehkuttava artikkeli. Jatko siitä onkin jo historiaa.