Nähtävyydet

Erakko Pylväläisen kalavedet -erähistoriakohteen nähtävyydet sijaitsevat osin Päijänteen kansallispuistossa. Lue lisää puistosta Luontoon.fi:sta.

Kun klikkaat kuvaa nähtävyydestä, se avautuu suurempana.

1. Pylväläisen kalastusmaja

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=6820892, I/E=3416908 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Laajan Tehinselän keskellä sijaitsee Harhun eli Koreakoivun saari, jota kalastaja Toivo Pylväläinen asutti erakkona lähes neljäkymmentä vuotta. Pylväläisen mökkinä toimi vanha – jo nykyään kunnostettu – pirtutrokareiden maja kieltolain viimeisiltä vuosilta. Nykyisin käsintehdyistä vaapuistaan kuulun erakon mökki saunoineen voidaan lukea miltei kalastajien pyhiinvaelluskohteeksi.

Erakon saaressa riitti vierailijoita jo Pylväläisen elinaikana. Eräs saaren vakiovieraista oli Lauri Rapala, nykyisen uistinjätti Rapalan uistinten isä, joka saattoi viettää saaressa päiväkausia erakon kanssa vieheitä veistellen.

Saarelle tehdään kesäisin tilausmatkoja.

2. Kuhjasaarten lapinraunio

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=6809488, I/E=3421961 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Pronssikautinen lapinraunio on sijainniltaan ja tekotavaltaan erittäin tyypillinen lapinraunio. Sen kaltaisia hauta-, uhri- tai rajamerkkien muinaisjäännöksinä pidettyjä röykkiöitä on nähtävissä Päijänteen alueella useita. Maisemallisesti edustava muinaisjäännös on hyvin säilyneessä, lähes luonnontilaisessa ympäristössä.

3. Pronssikautinen hautaröykkiö

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=6811172, I/E=3421430 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Vähä-Paatsalon saaren luoteispäässä sijaitsee pronssikautinen hautaröykkiö. Se on muodoltaan soikeahko, ja sen mitat ovat noin 6 x 5 x 0,3 metriä. Hautaröykkiöiden suuri koko voi viitata sen aikaisen yhteiskunnan ylempiin kerroksiin. Monumentaalisen kokoisilla haudoilla viestitettiin tietyn suvun oikeuksia läheisiin kalavesiin. Hautaröykkiölle on vaivattominta saapua noin 200 metrin päässä olevalta rantautumis- ja nuotiopaikalta.

​​​​​​​

4. Kivikautinen kalliomaalaus

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=6808484, I/E=3412260 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Mahdollisesti kivikaudelta oleva kalliomaalaus sijaitsee Haukkasalon saaren lounaisrannalla, pystysuorassa kalliojyrkänteessa kolme neljä metriä Päijänteen pinnan yllä. Punamultamaalilla maalatut kuviot muistuttavat vahvasti kivikauden kalliomaalauksissa yleisiä ruuhi- tai hirvensarvikuvioita.

​​​​​​​

5. Hiilimiilu

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=6807321, I/E=3417499 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Kelventeen saaren kauniin mäntykankaan hiilimiilu on vallitettu ja halkaisijaltaan noin neljä metriä. Puuhiiltä valmistettiin saarissa, joissa sankka savu ei haitannut lähialueiden asukkaita.

​​​​​​​

6. Kivikautinen löytöpaikka

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=6807850, I/E=3415020 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Padasjoenselän Lietsaaren hiekkaiselta mäntykankaalta löydetyt keihäänkärki, alkeellinen kirveen teelmä ja koristeltu reikäkivi kielivät kivikautisesta asutuksesta Päijänteen saarilla ja rannoilla. Todennäköisesti asuinpaikat ja muu löytöaineisto ovat jääneet meren pinnan nousun myötä Päijänteen vesien peittämäksi.

​​​​​​​

7. Pronssikautinen asuinpaikka

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=6802336, I/E=3417504 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Ykskoivun saaressa sijaitsee hyvin säilynyt pronssikautinen asuinpaikka, josta on kaivettu esiin kvartsia, palanutta luuta, saviastioiden palasia sekä pronssikautista tekstiilikeramiikkaa. Asuinpaikka on rajattu muinaisjäännökseksi noin 150 x 100 metrin alueelta.

​​​​​​​

8. Kaskialue, viljelyspelto ja nauriskuoppia

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=6802801, I/E=3420346 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Neitsaarella on sijainnut useita kaskialueita, joiden yhteydessä esiintyy usein nauriskuoppia eli nauriiden talvisäilytyspaikkoja. Saaren luoteisosasta näitä löytyy joukoittain. Kaskialueiden itäpuolelta löytyy vanhaa, ojitettua savipeltoa. Kaikkiaan kaskialueiden, vanhan viljelyspellon sekä nauriskuoppien kokonaisuus kattaa noin 12 hehtaarin suuruisen alueen.

9. Kesänviettopaikan rakennelmia

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=6820220, I/E=3423427 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Pyydysniemessä Metsähallituksen nuotiopaikalta johtaa kivillä reunustettu polku niemen kärjessä sijaitsevalle kummelille. Kummelin lisäksi paikalla on noin viiden metrin päässä rannasta sijaitseva lappeelleen käännetty suuri kivi, joka toimii pöytätasona. Rakennelmat kertovat sadan vuoden takaisesta kesäasumisesta, jolloin huvilakulttuuri sai jalansijaa Päijänteen rantamilla.

​​​​​​​

10. Kalamaja tai tilapäissuoja

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=6813815, I/E=3417693 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Sammalsaaren etelärannalla, lähes vesirajassa on nähtävissä ison rantakiven suojaan tehty suorakaiteen muotoinen rakennelma. Rakentamiseen on käytetty erikokoisia kiviä ja yhdeksi seinämäksi suurta kivilohkaretta. Luultavasti kyseessä on kenttäsauna tai kalamaja, jossa on pidetty kortteeria kehnojen säiden aikaan. Rakennelma on todennäköisesti Päijänteen laskun jälkeiseltä ajalta.

​​​​​​​

11. Anttisaaren kummeli

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=6817808, I/E=3420263 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Sysmän Rapalanniemen pohjoispuolella on vain parin puun seisottama matala saari, jossa sijaitseva kummeli on pienistä kivistä koottu ja kalkittu keko, korkeudeltaan noin kaksi ja halkaisijaltaan noin kolme metriä. 

Kummelin lisäksi saarelta löytyy muitakin linjamerkkejä: kiveen maalattuja viivoja, maalattu kivikeko sekä kiviin pultattuja, maalattuja puupaaluja. 

Vuosien 1880–1881 purjehdusväyläkartassa Anttisaaren kummeli on merkitty samaan paikkaan kuin tänäkin päivänä.

​​​​​​​