Hautaröykkiö
Pronssikautisia hautaröykkiöitä näkyy luonnossa yhä tänä päivänä. Vainajan tai vainajien päälle kasattiin kivistä suuri, monumentaalisen kokoinen röykkiö, joka toimi samalla suvun muistomerkkinä. Hautaröykkiöitä kutsutaan myös hiidenkiukaiksi.
Hiilimiilu
Puuhiilen valmistukseen käytetty rakennelma. Hiilen polttoon tarvittiin paljon tilaa ja puuta, minkä vuoksi miilun sijainnille valittiin hyvä korpi, johon suuri miilu rakennettiin. Näin raaka-aine eli puut olivat lähellä, eikä miilusta vapautuva savu ollut haitaksi muille ihmisille.
Kampakeraaminen aikakausi
Kampakeraaminen kulttuuripiiri kattoi laajan alueen Pohjanlahdelta Uralille ja Itämeren kaakkoiskulmilta Jäämerelle. Kampakeraaminen aikakausi alkoi nykyisen Suomen alueella noin 6 200 vuotta sitten. Nimi kampakeramiikka juontuu saviastioiden koristelussa käytetystä hiuskamman jälkeä muistuttavasta leimakuviosta.
Kaskiviljely
Kaskiviljely on maanviljelytekniikka, jossa kaskialueen puut kaadetaan ja sen jälkeen poltetaan ravinteikkaan tuhkan aikaansaamiseksi. Viljelyn jälkeen kaskimaa kasvoi voimakkaasti heinää ja sitä käytettiin laitumena.
Kummeli
Kiinteä ja valaisematon turvalaite, jota käytettiin veneväylillä. Usein kummeli oli maalattu kivilatomus. Niitä käytettiin vesistöissä pitkään osoittamaan väylän yleissuuntaa ja selkeyttämään vesialueen maastonkohtien tunnistamista.
Lapinraunio
Varhaismetallikautinen hautaraunio. Niitä sijaitsee yleensä sisämaan vesistön rannoilla näkyvillä paikoilla. Rauniot ovat röykkiömäisiä kivirakennelmia ja muistuttavat suuresti pronssikautisia hiidenkiukaita ollen vain kooltaan pienempiä.
Muinaisjäännös
Muinaisjäännökset ovat luonnossa sijaitsevia jälkiä menneisyydestä ja nimenomaan ihmisen toiminnasta. Suomessa muinaisjäännökset ovat lain suojaamia kohteita.
Nauriskuoppa
Kuopparakennelma, joka toimi juuresten talvisäilytyspaikkana. Kuopat suljettiin yleensä lautakansin, ja niiden lämpöeristeenä käytettiin havuja ja maa-ainesta.
Pronssikausi
Suomessa noin 3 500 vuotta sitten alkunsa saanut ajanjakso sai nimensä metallin käytön läpimurrosta, jossa pronssin käyttö aseiden ja työkalujen kärkinä mahdollistui. Koska pronssin valmistukseen useimmiten käytettyjä kuparia ja tinaa ei Suomen maaperästä löydy, pronssiesineet kyseiseltä aikakaudelta ovat yleensä muualta maahamme tulleita.
Reimari
Suurempien vesialueiden liikennemerkki, joka väriensä ja hattunsa perusteella osoittaa, miltä puolelta se on ohitettava.
Rospuutto
Kelirikon aikaa, jolloin liikkuminen maastossa on vaikeaa tai jopa mahdotonta.
Tekstiilikeramiikka
Pronssikaudelle tyypillinen keramiikan tyyli. Sen tyypillisiä piirteitä olivat palttinasidoksisen kankaan painanteet tai leimasimen käyttö keramiikan pinnalla.
Tervahauta
Männyn tervan valuttamisen aikaansaamiseksi maahan kaivettu uunimainen rakennelma, johon ladottiin kerroksittain suuret määrät puuta ja poltettiin. Terva toimi Suomen tärkeimpänä vientituotteena 1700-luvulla.
