Eräpalveluilla on perustyönsä lisäksi vireillä useita hankkeita. Niillä parannetaan riistan ja kalan elinympäristöjä, valistetaan eräihmisiä, opastetaan nuoria eräpolulle tai parannetaan alan käytäntöjä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Käynnissä olevat hankkeet

Eräkummit oppaina suomalaiseen eränkäyntikulttuuriin

Suomalaisen eräkulttuurin voima on sen elävissä perinteissä. Taidot pysyvät terässä vain, jos niitä pääsee käyttämään. Metsähallituksen eräpalveluiden ydintehtäviin kuuluu suomalaisen eränkäynnin edistäminen, joten eräperinteen jatkuvuuden varmistamiseksi on käynnistetty Eräkummit-nuorisotyöhanke vuoden 2014 loppupuolella. Metsästäjäkunta ikääntyy, ja lapset sekä nuoret ovat edellisiä sukupolvia vieraantuneempia luonnosta, etenkin suurissa kaupungeissa.

Eräkummit-hankkeen tavoitteena on, että lapset ja nuoret rohkaistuvat lähtemään luontoon ja oppivat luonnossa liikkumista, sen kunnioittamista ja tuntemista. Tärkeää on myös, että he oppivat ja ymmärtävät kestävän kalastuksen ja metsästyksen periaatteet.

Innostus tarttuu parhaiten tosielämässä. Eräkummit voivat vierailla koululuoksissa, ja eri seurat voivat järjestää esimerkiksi eräleirejä lapsille ja nuorille tai kutsua koululuokan vierailulle.

Eräkummina voi olla kuka tahansa vastuullinen ja innokas metsästyksen tai kalastuksen harrastaja, joilla on halua jakaa kokemuksiaan, tietojaan ja taitojaan lasten ja nuorten parissa. Eräkummit voivat olla yksittäisiä erämiehiä tai -naisia – myös kokonaiset seurat voivat ryhtyä eräkummeiksi. Metsähallitus antaa eräkummeille materiaalia ja auttaa toiminnan käynnistämisessä ja ylläpidossa. Eräkummiksi ryhtyminen on helppoa ja mukavaa.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön, Riistakeskuksen, Metsästäjäliiton ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hankkeen päärahoittaja on Maa- ja metsätalousministeriö.



Tutustu Eräkummi-toimintaan.

Ajankohtaisia uutisia ja koulutuksia voi seurata Facebookissa.

Madeleine Nyman, eräsuunnittelija

Metsähallituksen luontopalvelut

puh 0205 64 4685

madeleine.nyman(at)metsa.fi

Isoja elämyksiä Pohjolan kalavesiltä

Kun iso osuu kohdalle, sen muistaa aina. Isoja elämyksiä Pohjolan kalavesillä on hanke, jonka avulla mahtitärpit eläisivät muuallakin kuin kalatarinoissa.

Kolmen vuoden pituisessa hankkeessa perustetaan useita kalastuskohteita, joissa kalastajalla on aiempaa suurempi todennäköisyys saada saaliikseen isoja kaloja. Hankkeeseen on valikoitunut vesistöjä Lapista, Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta.

Suurten kalojen kohteet ovat pääosin järvivesiä, joissa kalastusta säädellään niin, että isojen kalojen kanta on erityisen runsas. Vesistöihin istutetaan kahden ja kolmen vuoden ikäisiä taimenenpoikasia, ja valikoimaton pyydyskalastus, kuten verkkokalastus, ohjataan lähialueiden muille vesille.

Hanke on monen osaajajoukon yhteisponnistus. Hankkeesta vastaa Metsähallituksen eräpalvelut. Itä-Suomen yliopiston Ympäristö- ja biotieteiden laitos tekee hankkeen aikana tutkimusta. Yliopisto on mukana kehittämässä kalastajien ja kalakantojen vuorovaikutuksia simuloivia malleja. Niiden avulla luodaan käytännössä hyödyllisiä työkaluja kalaston seurannan avuksi.

Mukana ovat myös kalastusjärjestöt, ELY-keskus, osakaskunnat ja matkailuyrittäjät. Yhdessä alueiden luonto- ja kalastusmatkailuyrittäjien kanssa hankkeen aikana suunnitellaan ja testataan mallikohteisiin pohjautuvia, kansainvälisesti kilpailukykyisiä kalastusmatkailutuotteita. Hankkeen rahoituksesta 80 prosenttia tulee Euroopan aluekehitysrahastosta.

Tutkimuksen tavoitteena on saada Suomeen uudenlainen, kansainvälisesti vertailukelpoinen isojen kalojen toimintamalli. Jos hanke on menestys, mallia voi laajentaa myös muille vesialueille.

Tutustu hankkeeseen tarkemmin.

Projektipäällikkö Markku Vierelä, etunimi.sukunimi@metsa.fi, 040 6674656

Esteet pois!

Vesistörummut ovat kaloille pahoja paikkoja nousta. Suomessa on arviolta noin 90 000 vesistörumpua. Niistä jopa kolmasosan arvioidaan olevan liian vaikea vaelluseste. Arviolta joka toinen rumpu on jonkinlainen vaeltamisen este. Yleisimpiä esteitä kalojen ja eliöiden nousulle olivat rummun alapään pudotus, liian suuri virtausnopeus, rakenteen pohjan sileys sekä veden mataluus.

Esteet pois -hanke selvittää kalojen nousuesteitä puroissa ja joissa Iijoen vesistöalueella, lähinnä Pudasjärvellä ja Taivalkoskella. Ensimmäisten selvitysten mukaan 36 prosenttia tienalituksista muodosti kaloille täydellisen nousuesteen ja 13 prosenttia ajoittaisen nousuesteen. Hankkeen aikana syntyneistä tuloksista ja kokemuksista laaditaan valtakunnallinen ohje teidenalitusten hyvistä toimintatavoista. Hankkeessa myös kunnostetaan Koillismaan alueen metsäpuroja.

Ympäristöministeriön ja Metsähallituksen Luontopalveluiden rahoittama hanke on kolmivuotinen. Se alkoi vuonna 2016 ja jatkuu vuoden 2018 loppuun.

Tutusta hankkeeseen tarkemmin

Eero Moilanen, 040-5314969
Pirkko-Liisa Luhta, 0400-293023

etunimi.sukunimi@metsa.fi

Metsäpeuran paluu eteläiselle Suomenselälle

Metsäpeura oli pitkään nykyisen Suomen alueella yleinen eläin ja ihmisille tärkeä riistaeläin. Laji metsästettiin Suomessa sukupuuttoon 1910-luvulla. Metsäpeuroja alkoi kuitenkin hiljalleen valua Suomeen Venäjältä, kun muutamia yksilöitä siirtyi Kainuuseen rajan yli.

Metsäpeura palasi Suomenselälle 1970-luvulla pakettiautolla. Yhteensä kymmenen peuraa siirrettiin Kuhmosta Kivijärjen ja Perhon rajalla sijaitsevaan totutustarhaan. Tarhaaminen lopetettiin vuonna 1984, jolloin Suomenselällä oli noin 40 metsäpeuraa. Alueen nykyinen noin 1000 yksilön kanta on näistä eläimistä lähtöisin. Nyt kantaa ja sen elinoloja on alettu vahvistaa.

MetsäpeuraLIFE on seitsemän vuoden (2016-2023) mittainen metsäpeuran kannanhoitohanke, jonka keskeisimpänä tavoitteena on palauttaa laji sen alkuperäisille esiintymisalueille eteläiselle Suomenselälle. Palautuskohteiksi on valittu Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistot, joihin metsäpeuroja vapautetaan totutustarhauksen jälkeen.

Metsäpeurojen maisemankäyttöä ja elinympäristövaatimuksia selvitetään satelliittipannoilla varustettujen yksilöiden liikkeitä seuraamalla. Paikannustietojen perusteella tunnistetaan ja valitaan metsäpeuralle suotuisia elinympäristökohteita kunnostettaviksi sekä laaditaan ohjeita talousmetsien peuraystävällisestä käsittelystä. Lisäksi hankkeessa selvitetään ihmisen metsäpeuroihin kohdistamaa häirintää ja etsitään keinoja peurojen liikennekuolleisuuden vähentämiseksi. Hankkeen puolivälissä päivitetään vuonna 2007 julkaistu Suomen metsäpeurakannan hoitosuunnitelma, joka on keskeinen kannanhoidon työkalu.

Hanke on monen tekijän mittava ponnistus. Sitä koordinoi Metsähallituksen Eräpalvelut, ja siihen osallistuu kaikkiaan kymmenen hankekumppania. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli viisi miljoonaa euroa. Rahoituksesta 60 prosenttia tulee Euroopan unionilta.

Tutustu tarkemmin hankkeeseen Suomenpeura-sivustolla.

Voit seurata hanketta myös sen Facebook-sivuilla.

Päättyneet hankkeet

Oulangan taimen

Oulangan taimen toteutettiin vuosina 2013–2014. Hanke oli EU:n Karelia ENPI CBC -ohjelmaan kuuluva, Suomen ja Venäjän rajan ylittävä yhteistyöhanke. Hankkeen virallinen nimi oli ”Saving our joint treasure: sustainable trout fisheries for the transborder Oulanka River system”. 

Hankkeessa tutkittiin suomalais-venäläisenä yhteistyönä Oulangan taimenkannan tila sekä taloudellinen ja sosiaalinen merkitys Koillismaan ja Venäjän Karjalan asukkaille. Tutkimustietojen perusteella laadittiin yhteinen, rajan ylittävä toimintamalli, jota soveltamalla taimenkanta saadaan kasvuun ja sen kalastus kestävälle pohjalle.

Unelmakalakohteet

Suunnittelija Heikki Laitala, heikki.laitala(at)metsa.fi, 040 1607925

Meriharjuksen hoitosuunnitelma

Meriharjuksen hoitosuunnitelma –hanke käynnistyi kesäkuun alussa 2014 ja sen tavoitteena oli estää meriharjuskantojen häviäminen Suomesta. Pohjoisella Selkämerellä, Merenkurkussa ja Perämerellä menneinä vuosikymmeninä yleisenä esiintynyt merikutuinen harjus on taantunut huomaamatta sukupuuton partaalle. Hankkeesta vastasi Metsähallitus. Hankekumppaneita olivat Luonnonvarakeskus sekä mm. Norrbottenin lääninhallitus Ruotsissa. Lisäksi työhön osallistuivat mm. rannikon ely-keskusten kalatalousyksiköt, Kalatalouden Keskusliitto, ammatti- ja vapaa-ajankalastajien järjestöt sekä paikalliset kalastusalueet ja muut toimijat.

Tutustu hankkeen julkaisuun (osa 1)!

Tutustu hankkeen julkaisuusn (osa 2)!

Aluetalous

Aluetalouskyselyllä selvitetään eräilyn vaikutuksia

Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija

Erähistoriakohteet

Olemme valinneet muutaman kulttuurihistoriallisesti merkittävän kalastus- ja metsästyskohteen Erähistoriakohteeksi. Samalla kun kalastat tai metsästät, voit tutustua kohteilla yhä näkyviin merkkeihin entisaikojen elämästä.

Eräkummit

Eräkummi on innokas ja vastuullinen metsästyksen ja kalastuksen harrastaja, joka vapaaehtoistyönä johdattaa lapsia ja nuoria eränkäynnin saloihin. Haluaisitko sinä ryhtyä eräkummiksi?

Palosaaren mallitila

Tiedätkö, miten riista haluaisi, että metsiä hoidetaan? Palosaaren tila Pyhäjoella on Eräpalveluiden mallitila, jonne asiantuntijat ovat perustaneet ihannealueita eri riistalajeille.

Pelit & kilpailut

Eräpelit kertovat hauskasti ja kepeästi metsästyksestä, riistasta, erävartioinnista, kaloista ja kalastuksesta. Pelaamalla opit uutta luonnosta ja vaikkapa siitä, miten Metsähallituksen eräasioita hoidetaan.

Metsähallituksen julkaisut

Metsähallituksen sivuille on koottu tiedot kaikista selvityksistä, oppaista, alue-esitteistä ja kartoista mukaan lukien Eräpalveluiden julkaisut.

Erähenkilöstö

Etsitkö jotakuta vastaamaan kysymyksiin tietystä aiheesta tai alueesta? Tutustu erähenkilöstöön ja löydä tarvitsemasi yhteystiedot.