Siirry pääsisältöön

Enontekiön erämaa 1551

Käsivarren luoteisnurkassa Suomen ainoalla suurtunturialueella sijaitsevat eräät parhaimmista rautu- ja harjusvesistä. Alueella tavataan valtaosa Ylä-Lapissa esiintyvistä kaloista.

Kilpisjärvi on suosittu uistelijoiden kohde, jossa tavoitteena on saada saaliiksi kookasta rautua. Alueen tärkeimpiä rautujärviä ovat Kodde-, Pihtsus-, Toskal- ja Luohtojärvi. Kilpisjärven lähellä sijaitseva Saanajärvi on myös erinomainen paikka raudun pilkkimiseen. Järvet sijaitsevat 600–1000 metrin korkeudella, joten sääolosuhteet ovat vaativat ja voivat muuttua nopeasti.

Käsivarren suurtunturialue alkaa heti Kilpisjärveltä. Nopeimmin ja helpoimmin keskelle rautu- ja harjusvesiä pääsee Kilpisjärveltä helikopterilla, vesitasolla tai moottorikelkalla. Ilmateitse voi kuljetuttaa myös kanootin tai kumiveneen. Alueella toimii useita matkailuyrittäjiä, joilta voi hankkia kalastusopastusta parhaimpiin kohteisiin sekä kuljetuspalveluita niin kesällä kuin talvella. Kylän lähialueilta löytyy hyviä kohteita, joihin voi myös patikoida tai hiihtää. Käsivarren erämaa-alueella kulkee yksi pitkä merkitty vaellusreitti, Kalottireitti. Sitä seuraamalla tavoittaa runsaasti kalavesiä.

Tunturialueen korkeimmista virtavesistä voi kalastaa myös rautua vapavälinein. Alueella sijaitsee myös useita suurharjusjokia ja -järviä. Raudun koko vaihtelee suuresti 200–300 grammasta suurimpien yksilöiden yltäessä yli kahteen kiloon. Harjusta ja haukea tavataan järvissä aina 700 metrin korkeuteen asti. Suurimmat harjukset saattavat olla jopa parikiloisia, hauet 10-kiloisia. Taimenta tavataan kaikista virtavesistä ja se kasvaa parhaimmillaan 3–4-kiloiseksi. Könkämäenoon ja Lätäsenoon laskevat joki- ja purovedet ovat tärkeitä meritaimenen lisääntymis- ja poikaistuotantojokia. Niissä suositellaan taimenen vapauttamista.

Käsivartta etelään päin tultaessa parhaimmat suurharjusvedet keskittyvät Pöyrisjärven ympäristövesiin, kuten Maaderjärveen. Alueella on useita erinomaisia suurahven, taimen-, siikavesiä. Pöyrisjärven erämaa-alueen eteläisimpien alueiden valtakala on ahven ja hauki. Myös osassa vesiä siika on merkittävä saaliskala. Maaderjoki Maaderlompolosta Pöyrisjärveen on Enontekiön kalatalousalueen päätöksellä rauhoitettu. Muonionjokeen laskevissa Maljas- ja Tarvantojoessa tavataan myös jokien alaosissa vaeltavaa meritaimenta, joka suositellaan vapautettavaksi. Pöyrisjärven erämaa-alueille on myös kuljetus- ja opaspalveluita Hetassa.

Kalastus- ja lupajärjestelyt tällä vapalupa-alueella muuttuivat vuoden 2023 alussa. Alue jaettiin kahteen vyöhykkeeseen, joille luvat myydään erikseen. Lisäksi viikkolupa ja perhelupa poistuivat lupavalikoimasta. Alueelle on edelleen saatavilla vuorokausilupia sekä kausilupia. 

Enontekiön erämaa

Vapakalastus
Kalenterivuosi. Joki- ja purovedet on rauhoitettu 1.9.–15.11.
Perhokalastus, Onkiminen, Pilkkiminen, Uistelu, Heittokalastus
Nieriä, Harjus, Taimen, Siika, Ahven, Hauki
Luontainen kalasto, ei istutuksia
Tulentekopaikka, Laavu, Mökki

Luvan ostaminen

Enontekiön erämaan vapalupa-alueen lupamäärä on rajoitettu, joten lupien saatavuus kannattaa tarkistaa ennen matkalle lähtöä.

Vapaluvan tarve riippuu siitä, millaisessa vesistössä ja kuinka monella vavalla ja vieheellä kalastaa. Lue lisää lupaehtojen kohdasta Missä tapauksissa kalastaja tarvitsee luvan.

Vyöhykkeet ja lupamäärät

Vyöhyke 1

Vyöhyke 1 käsittää Käsivarren alueen sisältäen Käsivarren erämaa-alueen kokonaisuudessaan rajoittuen Hietavuoman soidensuojelualueeseen Karesuvantoon.

Vyöhykkeelle 1 on myynnissä 200 kausilupaa.

Vyöhyke 2

Vyöhyke 2 käsittää alueet Karesuvannosta Itään sisältäen Tarvannon ja Pöyrisjärven erämaat Inarin ja Kittilän kunnanrajaan saakka, pois lukien Pallas-Yllästunturiin kuuluvat vesialueet.

Vyöhykkeelle 2 on myynnissä 200 kausilupaa.

Vyöhykkeille on myynnissä yhteensä 16 200 kalastusvuorokautta. Vuorokausikohtaista kiintiötä ei ole. Kausilupia myydään yhteensä 400 kappaletta. Kausilupa on voimassa vain sillä vyöhykkeellä, johon se on lunastettu.

Lupien hinnat ja voimassaoloaika

Enontekiön erämaan vapalupa-alueella luvan voimassaoloajaksi asiakas voi valita 24 tuntia tai koko kauden (kalenterivuosi). Vapalupien hinnat ovat seuraavat:

Luvan voimassaoloaika Luvan hinta
24 tuntia 10 €
Kalenterivuosi 60 €

Alle 18-vuotias saa vapaluvan puoleen hintaan.

Alle 15-vuotiaat voivat kalastaa samaan seurueeseen kuuluvan aikuisen vapaluvalla samaan saaliskiintiöön, jolloin he eivät tarvitse omaa vapalupaa.

Mistä luvan voi hankkia

 

Eräluvat-verkkokaupassa vapaluvan voi maksaa yleisimmillä maksutavoilla (verkkokauppa.eraluvat.fi).

 

Metsähallituksen kalastuslupia välittää myös Erälupien puhelinpalvelu, joka palvelee arkisin kello 9–15.

 

 

Sovelluksella voit ostaa vapaluvan helposti ja nopeasti. Maksuvälineeksi käy debit- tai luottokortti. Näin otat sovelluksen käyttöön.

 

 

Mobiililuvat ovat poistuneet käytöstä 1.1.2020 operaattorin luovuttua järjestelmän ylläpidosta.

 

 

Hetta: Tunturi-Lapin luontokeskus (luontoon.fi), puh. 0206 39 7950
Kilpisjärvi: Kilpisjärven luontokeskus (luontoon.fi), puh. 0206 39 7990

 

Lupaehdot

Alueen lupaehdot

Kalenterivuosi. Joki- ja purovedet on rauhoitettu 1.9.–15.11.

Missä tapauksissa kalastaja tarvitsee luvan

Vapaluvan tarve riippuu siitä, millaisessa vesistössä ja kuinka monella vavalla ja vieheellä kalastaa.

Enontekiön erämaan vapalupa 1551 tarvitaan, kun kalastaa

  • useammalla kuin yhdellä vavalla,
  • virtavesialueilla tai
  • virtaamattomilla erityisvesillä, joissa yleiskalastusoikeudet eivät päde.

Virtavesialueilla on siis sallittua kalastaa vieheellä, kun hankkii vapaluvan: pelkkä kalastonhoitomaksun maksaminen ei näillä alueilla oikeuta kalastamaan vieheellä. Kuitenkin onkiminen ja pilkkiminen on virtavesialueilla kielletty riippumatta siitä, onko henkilöllä vapalupa vai ei.

Myös erityisvesillä on sallittua kalastaa vieheellä, kun hankkii vapaluvan: pelkkä kalastonhoitomaksun maksaminen ei näillä vesillä oikeuta kalastamaan vieheellä. Myös onkiminen ja pilkkiminen on erityisvesillä sallittu, kun hankkii vapaluvan. Erityisvedet on merkitty vapalupa-alueen PDF-karttaan sekä rajoitusalueena tämän sivun karttaikkunaan ja Retkikartta.fi-palveluun. Näitä vesiä ovat seuraavat:

  • Luohtojärvi
  • Toskaljärvi
  • Spálloaivin Rautujärvi
  • Ailakkajärven lounaispuolella sijaitsevat kaksi lampea (Marjajärvi ja Bearačielggejávri)
  • Lisäksi pilkkikalastus on kielletty Lapin Ely-keskuksen päätöksellä Siedjonjoen ja Kaitsajoen vesissä. Lisätietoa kalastusrajoitus.fi -karttapalvelusta.

Muilla vapalupa-alueen virtaamattomilla vesillä pätevät yleiskalastusoikeudet: onkiakseen ja pilkkiäkseen kyseisillä vesillä henkilön ei tarvitse ostaa vapalupaa eikä maksaa kalastonhoitomaksua. Myös viehekalastus yhdellä (1) vavalla on näillä virtaamattomilla vesillä sallittua henkilöille, jotka ovat maksaneet kalastonhoitomaksun tai ovat alle 18-vuotiaita tai 65 vuotta täyttäneitä.

Vapaluvan piiriin kuulumattomat vesialueet

Enontekiön erämaan vapalupa 1551 ei oikeuta kalastamaan seuraavissa Metsähallituksen vesistöissä, vaikka ne sijaitsevatkin Enontekiöllä:

Enontekiön erämaan vapalupa ei oikeuta kalastamaan alueen yksityisvesillä.

Kalastus Kilpisjärvessä

Enontekiön erämaan vapalupa oikeuttaa kalastamaan Kilpisjärvessä ainoastaan Suomen puolella.

Kilpisjärvessä on kiellettyä käyttää täkyraksia ja plaanaria. Näin on päätetty Suomen ja Ruotsin rajajokisopimuksessa.

Kilpisjärvessä nieriän eli raudun alin sallittu pyyntimitta on 60 senttimetriä.

Kalastusvälineet ja syötit

Enontekiön erämaan vapalupa-alueella on kiellettyä käyttää luonnollista syöttiä riippumatta siitä, onko se elävä vai kuollut. Luonnollisen syötin käyttäminen on kuitenkin sallittu, jos onkii virtaamattomissa vesissä.

Vetouistelussa saa käyttää enintään kahdeksaa (8) vapaa.

Pöyrisjärven erämaa-alueen Valkamapään ympäristössä on järviä, jotka kuuluvat Tenojoen vesistöalueeseen: Rautujärvi (Rávdojávri), Kotasijajärvi (Goahtesadjávri) ja Haukijärvi (Hávgajávri).

Kalastusvälineiden, jotka tuodaan näille järville muilta vesistöalueilta, täytyy olla täysin kuivia, tai ne on desinfioitava desinfiointipisteessä ennen kalastamisen aloittamista.

Jos samoilla kalastusvälineillä kalastetaan myös Jäämereen laskevissa vesistöissä, on kalastusvälineet desinfioitava asianmukaisesti, jotta Gyrodactylys salaris -loinen ei leviäisi niiden kautta.

Pyyntimitat ja rauhoitukset

Tällä lupa-alueella ovat voimassa seuraavat kalalajien pyyntimitat ja rauhoitusajat:

Kalalaji Pyyntimitta rauhoitusaika
Taimen Vähintään 50 cm Joki- ja purovesissä 1.9.–30.11. (Joki- ja purovedet on rauhoitettu kaikelta kalastamiselta 1.9.–15.11.)
Harjus Vähintään 35 cm Harjuksella ei ole rauhoitusaikaa tällä lupa-alueella, mutta joki- ja purovedet on rauhoitettu kaikelta kalastamiselta 1.9.–15.11.
Nieriä eli rautu Vähintään 60 cm Kilpisjärvessä Nieriällä ei ole rauhoitusaikaa tällä lupa-alueella, mutta joki- ja purovedet on rauhoitettu kaikelta kalastamiselta 1.9.–15.11.

Metsähallitus suosittelee, että kaikki taimenet vapautetaan takaisin veteen Tarvantojoessa, Maljasjoessa ja Vuoskujoessa.

Muiden kalalajien osalta kalastajan tulee noudattaa kalastusasetuksen mukaisia pyyntimittoja ja rauhoitusaikoja.

Veden lämpötila vaikuttaa merkittävästi lohikalojen selviytymiseen vapauttamisesta. Veden lämpötilan lähestyessä +20 astetta lohikaloja tuleekin kalastaa harkiten. Tätä lämpimämmissä vesissä lohikalojen kalastusta tulee välttää. Tällöin kannattaa suosia lämpöä paremmin kestäviä lajeja, kuten kuhaa, haukea ja ahventa. Lue lisää vastuullisen kalastajan ohjeista.

Saaliskiintiöt

Kalastaja saa ottaa saaliikseen enintään niin monta kalaa, kuin seuraavassa taulukossa lukee:

Alue Enimmäissaalis 24 tunnin aikana
Kilpisjärvi 1 nieriä tai 3 muuta lohikalaa
Muut alueet 3 lohikalaa

Tässä kiintiötaulukossa lohikala tarkoittaa taimenta, harjusta sekä nieriää eli rautua. Muiden kalalajien saalismääriä ei ole rajoitettu.

Lisätiedot

Lisää tietoa Enontekiön erämaa-alueesta ja kalastamisesta siellä saa seuraavista Metsähallituksen palvelupisteistä:

Alueen retkikohteita voi hakea Luontoon.fi:ssä.