1. Kivikehät ja kehäröykkiöt, viisarikivet sekä rakkakuoppa, Mustikkakangas

Kivikehät

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto):
Mustikkakangas: P/N=7260252, I/E=3433466
Hankopalo: P/N=7259722, I/E=3433518

Alueella sijaitsee kaksi käyttötarkoitukseltaan hiukan epäselväksi jäänyttä, neoliittiselta kaudelta peräisin olevaa kivikehää. Mustikkakankaalla kivistä vuorattu rakenne muodostaa miltei suorakaiteen muotoisen kivivallin, kun taas Hankopalon kehä on soikea.

Kehäröykkiöt

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7260625, I/E=3433561 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Mustikkakankaan kehäröykkiöt ovat neoliittisia, tarkoitukseltaan selvittämättömiä kivirakennelmia, joiden läpimitta on muutaman metrin.

Viisarikivet

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7260205, I/E=3433484 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Isonjaon aikaiset viisarikivet ovat kertoneet rajalinjojen sijainnin. Viidestä kivestä yksi on kadonnut. Muuten nähtävyys on säilynyt edustavassa kunnossa. Kivien koko on 30 senttimetristä puoleen metriin.

Muholammen rakkakuoppa

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7260079, I/E=3434030 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Lihan säilytystä varten rakennetun rakkakuopan läpimitta on vajaa kaksi metriä ja syvyys vain puoli metriä. Kuoppa on alkujaan kaivettu rakkakivikkoon, joka on sittemmin kasvanut umpeen.

 

2. Leimapuut, Hanhiselkä

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto):
P/N=7257007, I/E=3436404
P/N=7257280, I/E=3436297

Hanhiselän alueella on vielä kaksi leimikon kaatamiselta säästynyttä mäntyä, joissa on veistetyt pilkat ja kruunuleimat jäljellä.

 

3. Pienpetoansa, Nauruanoja

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7242255, I/E=3460843 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Luultavimmin ketun pyydystämiseen valmistettu ansa on työstetty puuriu'uista, jotka muodostavat kolme metriä pitkän ja metrin leveän käytävän. Rakennelman keskiosassa on katto ja sen molemmissa päissä ansaluukut. Keskiosan seinällä on nähtävissä vielä ansan laukaisumekanismi.

 

4. Kivikautinen rivitalo, Voima-Kuusela

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7252631, I/E=3449582 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Reilut 5 300 vuotta vanhan kivikautisen rivitalon maassa olevat painanteet ovat edelleen helpohkosti erotettavissa Metsähallituksen rakennuttaman lankkupolun päässä. Muinainen rivitalo on ollut pituudeltaan yli 60 metriä ja sisältänyt kuusi tai jopa seitsemän huonetta, jotka leveä käytävä on yhdistänyt toisiinsa.

Rivitalon asutusaikana merenranta sijaitsi talon vierustalla, josta rantavyöhyke on paennut noin 30 kilometrin päähän. Seinämateriaalina on käytetty muutaman männyn muodostamaa päällekkäistä hirsikerrosta, jotka ovat kulmissa kiinnitetty toisiinsa salvoksin. Kattomateriaalina on käytetty koivun tuohta mutta luultavasti myös lähimetsästä nostettua turvetta.

 

5. Miilu, palo-oja sekä tervahauta, Huiskankangas

Kuoppamiilu

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7263149, I/E=3459012 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Kuoppamiilu on todennäköisesti esihistorialliselta ajalta peräisin, sillä historiallisen ajan miilut olivat lama- ja pystymiiluja, jotka rakennettiin maan päälle. Kuopan pohjalta on löydettävissä isompia kiviä ja hiiltä.

Palo-oja

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7263135, I/E=3459024 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Kuoppamiilut ja tervahaudat ovat edellyttäneet palon leviämisen estämiseksi ja sammuttamiseksi palo-ojia ja vesivarastoa. Jo osittain umpeen kasvanut oja on noin metrin leveä ja kaivettu lapiolla.

Tervahauta

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7263204, I/E=3459034 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Säynäjäojan törmän yläpuolella on nähtävissä kaksoishaudallinen tervahauta, jonka läpimitta on 17 metriä. Noin kolme metriä pitkä halssi suuntautuu pohjoiseen ojalle päin.

 

6. Tervahauta ja pitkospuut, Säynäjäkangas

Tervahauta

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7260793, I/E=3461379 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Tervahauta hakkuuaukiolla on nähtävyytenä erinomainen sen helposti havaittavien, selkeiden piirteiden ansiosta. Tervahauta on 1930-luvulla rakennettu, ja sitä käytettiin aina sodan alkuun saakka.

Pitkospuut

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7260895, I/E=3461506 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Noin 160 metriä pitkät pitkospuut valmistettiin 1930-luvulla tervahaudan rakentamisen yhteydessä. Pitkospuut johdattavat kulkijansa tervahaudalta aina Säynäjärven pohjoispuolen Mertalan talon venepaikalle. Puut ovat jo melko lahonneita ja pahasti kasvillisuuden peitossa.

 

7. kivikautiset asumuspainanteet, säynäjäkangas

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7260729, I/E=3461716 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Säynäjäkankaalla on useita erikokoisia asumuspainanteita. Ne ovat erähistoriallinen nähtävyys, joka on ajoitettu rannansidonnaiseksi myöhäismesoliittiseksi asuinpaikaksi. Kivikaudella asuinkäytössä olleella alueella isommat painanteet on tulkittu asuinpainanteiksi. Painanteet sijaitsevat hakkuuaukiolla ja ovat helpohkosti löydettävissä. Ympäristöä tarkoin tutkiva voi löytää yhteensä kuusi painannetta, joista neljä on asumispainannetta ja kaksi mahdollisesti varastointikuoppia.

 

8. Pyyntikuoppajärjestelmä, Vengasharju

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto):
Kuoppa 1: P/N=7256612, I/E=3472260
Kuoppa 11: P/N=72562729, I/E=3472826

Metsäpeurojen ansakuoppapyynti on ollut alueella merkittävä elinkeino jo kivikaudelta lähtien. Siitä kertovat omaa tarinaansa Vengasharjunkin pyyntikuopat, joita ympäristössä edustavat kymmenisen eri painannetta. Kuopat on kaivettu pitkään jonomaiseen muodostelmaan harjujakson lounaisrinteelle ja laelle kokonaisuudessaan 670 metriä pitkälle osuudelle.

9. parkkauspukki ja poroerotusaidan jäännös, Hiisisuo

Parkkauspukki, Hiisisuo 

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7270137, I/E=3487713 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Parkkuupukkia eli kolmijalkaa on käytetty mäntypuun kuorimiseen. Puut on nostettu pukin varaan kuorimisen helpottamiseksi.

Poroerotusaidan jäännös, Paloharju

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7270227, I/E=3488238  (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Paloharjussa on ajan hammasta kestänyt erotusaita, joka on mitoiltaan raavaan miehen korkuinen ja säilynyt osittain tiheänä.

 

10. Kärrytien pohja, Isokangas

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7278094, I/E=3494028 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Noin puolentoista kilometrin matkalla säilyneet kärryurat ovat vielä tänäkin päivänä havaittavissa. Ura tunnettiin nimellä Läskitie, ja se toimitti huoltotien virkaa. Tietä pitkin kuljetettiin muun mussa silavaa savotoille.

 

11. Vankileirin jäännös, Iso Niemenmaa

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7283717, I/E=3498496 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Useiden perimätietojen mukaan Iso Niemenmaalla on toiminut toisen maailmansodan aikana vankileiri. Venäläiset sotavangit ohjattiin savottatöihin ympäristön metsiin, ja kyseistä kohdetta käytettiin majoitukseen. Pääosin melko lahonnut ja ränsistynyt leiri käsitti ainakin vartijoiden tuvan, vankien parakin, hevostallin sekä saunan.