Siirry pääsisältöön

Kun klikkaat kuvaa nähtävyydestä, se avautuu suurempana.

1. Pihkapuu, Tiironaho

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7001155, I/E=3397866 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Vanhan tilan vieressä sijaitsevan pihkapuun kylkeen on tehty puukolla sulkamainen kuvio. Mitoiltaan kuvio on noin 20 cm x 50 cm. Viilloista on kerätty pihkaa, jota on käytetty mahdollisesti ihotulehduksia lievittävään voiteeseen.

Männyn rungossa olevan kuoreton ura, johon on veistetty sulalta näyttävä kuvio.

2. Tervahauta ja tervapirtin jäännös, Sammakkolahti

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto):
Tervahauta: P/N=7003631, I/E=3391364 
Tervapirtti: P/N=7003594, I/E=3391354

Tervahauta ja tervapirtin jäännös ovat vanhan retkeilyreitin varrella mäntymetsän kätköissä. Kyseistä tervahautaa on luultavimmin käytetty jo 1700-luvun puolella. Haudan halkaisija on neljätoista metriä, ja siinä on hyvin paksut ja näyttävät vallit. Selkeälinjaisista kaivauksista on nähtävissä myös luoteispuolen halssi, jossa yli satalitrainen tervatynnyri on aikoinaan sijainnut.

Tervahaudan sisustaa on myöhemmin uusiokäytetty retkeilyreitin taukopaikkana, mistä todisteina ovat tulipaikan betonirengas ja lahonneet penkit. Tervapirtistä on jäljellä ainoastaan noin puoli metriä korkea luonnonkivisen kiukaan jäännös.

Metsässä vanha nuotiopaikka eli betonirengas, jonka ympärillä on neliön muotoinen puukehä.​​​​​​​

3. Hiilimiilu, Miilukangas

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7005855, I/E=3391318 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Hiilen valmistukseen kaivettiin maahauta, jossa epätäydellisesti palavaa lehtipuuta kuivatislattiin noin kolmen viikon ajan. Tuloksena saavutetut hiilet käytettiin pääasiassa rautaesineiden valmistukseen rautaruukeissa. Miilukankaan hiilimiilu ja hiiltämöt sijaitsivat sopivan kaukana asutuksesta, jolloin savuhaitoista ei tarvinnut välittää. Välittömästi nykyisen hiekkatien vierestä löytyvä hiilen tuotantoalue erottuu ympäristöstään merkittävästi.

4. Uittopadon jäännös, Veitjärvi

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7006235, I/E=3390934 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Veitjärven uittopato käsittää kivi- ja maarakenteisen padon jäännökset. Lähemmällä tarkastelulla voi nähdä vielä padon puretun portin kivirakenteita ja lahonneita hirsiä. Pato oli käytössä 1900-luvulla, ja sen tarkoituksena oli vesivarastojen kerääminen puiden uittoa varten.

Metsässä oleva puro, jonka molemmin puolin samassa kohtaa on suuria kiviä.​​​​​​​​​​​​​​

5. Vipu-Timon taikalähde

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7005864, I/E=3388680 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Löytölammen länsipuolella on lähde, joka sisältää puhdasta savea. Vipu-Timona tunnettu parantaja tai tietäjä käytti lähdettä savenottamonaan. Savea hän tarvitsi parantaviin voiteisiinsa.

Vesilätäkkö painauman pohjalla metsässä.​​​​​​​​​​​​​​

6. Konttipuu, Kontunen

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7017900, I/E=3378958 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Aivan Kontusen rannalla sijaitsevaan vanhaan mäntyyn on noin metrin korkeudelle lyöty viistosti litteä tappi. Kyseessä on konttipuu, johon väsynyt matkamies on voinut asettaa konttinsa tai reppunsa roikkumaan levähdyksen ajaksi.

Männyn runko, johon on isketty puinen tappi.​​​​​​​​​​​​​​
 

7. Leimapuu, Pikku-Syrjä

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7017871, I/E=3382498 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Kruunuleimallinen kelottunut mänty eroaa vierustovereistaan näyttävästi. Mäntyyn on tehty veistämällä pieni pilkka, johon kruunuleima on asetettu. Kruunuleimaa käytettiin kaadettaviksi aiottujen puiden merkkaamiseen. Tämä puu on hakkuulta kuitenkin säästynyt.

Kuoreton puunrunko.​​​​​​​​​​​​​​

8. Rajamerkki, Hakokangas

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7030911, I/E=3382195 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Rajamerkit kertovat yleensä vanhoista aluerajoista. Yksi tällainen rajamerkki sijaitsee Hakokankaalla. Kyseessä on neliönmuotoinen kivipaasi, jonka päälle on asetettu pystykivi. Se on luultavasti toiminut isojaon aikana Salamajärven kylän rajamerkkinä.

Sammaloitunut kivikasa metsässä.​​​​​​​​​​​​​​

9. Kaivettu kuivatusuoma, Valvatinjoki

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7032503, I/E=3382820 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Vuosina 1927–30 rakennettiin Iso-Valvatin järvenlaskua varten kanava. Kanavaa varten järven laskupuro joutui syvennyksen ja oikaisun kouriin, ja raskaalle työmaalle muodostui pituutta miltei kolme kilometriä. Runsaasti hikeä vaatinut urakka kaivettiin suurimmaksi osaksi suon läpi.

Puro metsässä.​​​​​​​​​​​​​​