Paikallisten kalastajien vihjeet auttavat äärimmäisen uhanalaisen saimaannieriän pelastamisessa. Vihjeiden ansiosta Metsähallituksen Pro Saimaannieriä -hankkeen järjestämässä emokalapyynnissä onnistuttiin pyydystämään 18 saimaannieriää uusilla alueilla Yövedeltä ja Luonterista. Emokalojen mädistä ja maidista pystyttiin perustamaan 40 perhettä Luonnonvarakeskuksen (Luke) emokalaparvissa kasvatettavaksi. Hanke kaipaa kalastajilta lisää arvokkaita vihjeitä, jotta emokalapyynnin tulosta saadaan jatkossa parannettua.
Syksyn emokalapyynnissä saatiin kiinni 18 saimaannieriää, joiden keskipaino oli 2,0 kiloa ja keskipituus 63 senttiä. Nieriöistä naaraita oli 11 ja koiraita 7. Kaloista lypsettiin yhteensä 17 000 mätimunaa. Niistä perustettiin 40 perhettä eli täyssisarussarjaa. Yksittäisen naaraan mätiä voitiin hedelmöittää jopa seitsemän eri koiraan maidilla, jolloin naaras perusti seitsemän perhettä.
Luonnossa syntyneiden emokalojen pyynti on äärimmäisen uhanalaisen saimaannieriän säilytysviljelyn kannalta välttämätöntä. Vuosittainen tavoite on saada 25 kutuparia geenipankkitoimintaan ja kannanhoidollisiin istutuksiin.
Emokalat vapautetaan heti lypsyn jälkeen takaisin vesistöön. Niiden mätiä käytetään emokalaparvien kasvatukseen. Yli jääneestä mädistä kasvatettavat pienpoikaset palautetaan ensi kesänä samoihin vesistöihin, joista emokalatkin on pyydetty.
”Kyllä moni oli jo luovuttamassa saimaannieriän suhteen kymmenen vuotta sitten. Kuolimossa ja Etelä- ja Länsi-Saimaalla oli luonnossa enää harvoja yksilöitä jäljellä ja viljelykanta lopussa”, Pohjois-Savon ELY-keskuksen johtava kalatalousasiantuntija Teemu Hentinen kertoo.
Nieriä on ollut kokonaan rauhoitettu keskeisillä alkuperäisillä Saimaan ja Kuolimon elinalueillaan vuodesta 2014 lähtien. Lisäksi norpan suojelemiseksi säädetyt verkkokalastusrajoitukset ovat todennäköisesti hyödyttäneet myös nieriöitä.
Kuolimolla emokalamäärät ovat nousussa. Lisäksi Yövedellä ja Luonterilla aloitettu emokalapyynti luo uskoa lajin tulevaisuuteen.
”Emokalapyynnin menestys perustuu olemassa olevan kutupaikkatiedon ja nykyaikaisten pyyntimenetelmien onnistuneeseen yhdistämiseen”, Metsähallituksen erityisasiantuntija Eetu Karhunen sanoo.
Paikallisten kalastajien tietämys on arvokasta sukukypsien kalojen määrän arvioinnissa. Erityisesti Yöveden hyvä pyyntitulos perustui alueen syntyperäisen asukkaan ja kotitarvekalastajan antamiin arvokkaisiin tietoihin, joita hanke kävi kuulemassa ja merkitsemässä karttoihin edellisenä kesänä. Tietoon saadulla alueella tehtiin myös onnistunut nieriän koekalastus syksyllä 2022.
”Näitä vihjeitä kaipaamme lisää. Kaupallisilla kalastajilla ja kotitarvepyytäjillä voi olla arvokasta tietoa saimaannieriän esiintymisalueista, esimerkiksi havaintoja muikkuverkkoihin uineista isoista nieriöistä”, projektipäällikkö Raisa Nikula Metsähallituksesta kertoo.
Lisätietoja
Projektipäällikkö Raisa Nikula, Metsähallitus Eräpalvelut, raisa.nikula()metsa.fi, 0206 39 4044
Kalastuksen erityisasiantuntija Eetu Karhunen, Metsähallitus Eräpalvelut, eetu.karhunen()metsa.fi
Johtava kalatalousasiantuntija Teemu Hentinen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 0295 024 037, teemu.hentinen()ely-keskus.fi
Kuvat: Eetu Karhunen / Metsähallitus
Kuvateksti: Saimaannieriät vapautetaan vesistöön lypsyn jälkeen. Mädistä kasvatetaan emokalaparvia geenipankkiin, ja yli jäävästä mädistä kuoriutuneet poikaset palautetaan vesistöön.