Kalastajat ovat maksaneet lakisääteistä kalastonhoitomaksua selvästi viime vuotta tunnollisemmin. Eniten kalastonhoitomaksuja ovat tänä vuonna maksaneet väestöön suhteutettuna lappilaiset, kainuulaiset ja pohjoiskarjalaiset. Suhteellisesti vähiten, mutta määrällisesti eniten kalastonhoitomaksuja ovat maksaneet puolestaan uusimaalaiset.
Kalastonhoitomaksuja on lunastettu tänä vuonna 285 000 kappaletta, lähes kymmenen miljoonan euron edestä. Viime vuonna maksuja lunastettiin 267 000 kappaletta.
Kalastonhoitomaksu on pakollinen maksu kaikille 18–64-vuotiaille, jotka kalastavat muuten kuin yhdellä ongella, pilkillä tai silakkalitkalla. Maksu on pakollinen kaikilla vesialueilla.
Kaikista 18–64-vuotiaista suomalaisista kalastonhoitomaksun on tänä vuonna suorittanut joka kymmenes.
Kalastonhoitomaksun maksaneet 18–64-vuotiaat maakunnittain (%): Kainuu 15 %, Lappi 15 %, Pohjois-Karjala 14 %, Etelä-Savo 11 %, Pohjois-Pohjanmaa 11 %, Pohjois-Savo 11 %, Keski-Suomi 10 %, Etelä-Karjala 9 %, Päijät-Häme 9 %, Kanta-Häme 8 %, Keski-Pohjanmaa 8 %, Kymenlaakso 8 %, Pirkanmaa 8 %, Satakunta 8 %, Etelä-Pohjanmaa 7 %, Varsinais-Suomi 7 %, Helsinki-Uusimaa 6 %, Pohjanmaa 6 % (lähde: Metsähallitus 2023).
Määrällisesti kalastonhoitomaksun maksajia on eniten Uudellamaalla. Prosentuaalisesti Uudellamaalla ja Pohjanmaalla on kuitenkin kaikista vähiten maksajia: kuusi prosenttia kaikista 18–64-vuotiaista. Alhainen maksuinto ei selity vesialueiden vähyydellä, sillä Uudellamaalla ja Pohjanmaan rannikolla on paljon vesipinta-alaa muihin maakuntiin nähden (lähde: Suomen ympäristökeskus, syke.fi).
Kalastonhoitomaksun voi suorittaa koko kalenterivuodeksi, viikoksi tai vuorokaudeksi. Kalastonhoitomaksun kerää Metsähallitus, joka tilittää koko summan maa- ja metsätalousministeriölle. Ministeriö puolestaan jakaa varat kalavesien ja kalastuksen hyväksi kalastuslain mukaisesti.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Jaakko Haapakoski, 040 190 8717, Metsähallitus, etunimi.sukunimi@metsa.fi