Pyyntimitta on pyydettyjen kalojen alin sallittu pituus (entinen alamitta). Kalan pituus mitataan leuan kärjestä suu suljettuna suoraksi ojennetun ja yhteenpuristetun pyrstöevän kärkeen. Kalojen pyyntimitat säätää Suomessa kalastusasetus.

Monen kalalajin pyyntimitat nousivat 1.1.2016 kalastusasetuksen muututtua. Asetuksen tavoitteena on tehostaa muun muassa meritaimenen, järvilohen, järvitaimenen, harjuksen ja saimaannieriän suojelua sekä edistää näiden kantojen elpymistä ja kestävää kalastusta.

Asetuksen lisäksi kalastusoikeuden haltijat ja kalaveden omistajat voivat asettaa kalavesilleen asetusta korkeampia pyyntimittoja kalakantojen turvaamiseksi. Metsähallituksen vesiä koskien mahdolliset poikkeavat pyyntimitat löydät parhaiten eräluvat.fi- sivuilta lupa-aluekuvauksista.

Pyyntimitat ja rauhoitusajat

Asetuksen muutoksen myötä luonnonvesistä pyydettyjen kalojen tulee täyttää seuraavat alimmat mitat 1.1.2016 alkaen:

Rasvaevällinen taimen

  • Leveyspiirin 67º00´N pohjoispuolisissa vesissä vähintään 50 cm
  • Muualla missä kalastus sallittu vähintään 60 cm
  • Purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä enintään 45 cm. 
  •  
  • Rauhoitusaika: 
  •  
  • Suomenlahdessa kokonaan rauhoitettu. Vuodesta 2019 kokonaan rauhoitettu kaikilla merialueilla.
  • Sisävesissä leveyspiirin 64º00´N eteläpuolella kokonaan rauhoitettu. Ei koske taimenta joka on pyydetty purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä
  • Joessa ja purossa 1.9.-30.11.

  • Rasvaeväleikattu taimen

Vähintään 50 cm

Rauhoitusaika: Joessa ja purossa 1.9.-30.11.


Lohi

  • Vähintään 60 cm. Vapaa-ajankalastuksessa 2 lohta/vrk/hlö
  • Leveyspiirin 63º30´N pohjoispuolella Perämeressä vähintään 50 cm

Rauhoitusaika: Joessa ja purossa 1.9.-30.11.


Rasvaevällinen järvilohi

Vähintään 60 cm.

Rauhoitusaika: Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöt kokonaan rauhoitettu. Joessa ja purossa 1.8.-30.11.


Rasvaeväleikattu järvilohi

  • Vähintään 60 cm.
  • Vapaa-ajankalastuksessa 1 lohi/vrk/hlö Vuoksen vesistössä.

Rauhoitusaika: Vuoksen ja Hiitolanjoen asetuksen karttaliitteen mukaisissa vesissä 1.6-31.8. Joessa ja purossa 1.8.-30.11.


Nieriä

  • Vuoksen vesistössä vähintään 60 cm
  • Inarinjärvessä vähintään 45 cm

Rauhoitusaika: Kokonaan rauhoitettu Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella. Muualla Vuoksen vesistössä 1.9.-30.11.


Harjus

Leveyspiirin 67 º00´N eteläpuolella vähintään 35 cm ja pohjoispuolella vähintään 30 cm

Rauhoitusaika: Meressä kokonaan rauhoitettu. Sisävesissä leveyspiirin 67 º00`N eteläpuolella 1.4.-31.5.


Siika 

Ei rajoitettuja pyyntimittoja.

Rauhoitusaika: Mereen laskevassa joessa ja purossa 1.9.-30.11.


Nahkiainen 

Ei rajoitettuja pyyntimittoja.

Rauhoitusaika: 1.4.-15.8.


Kuha

Vähintään 42 cm 

Kalastuslain (379/2015) 88 §:ssä tarkoitettuun ryhmään I kuuluvien kaupallisten kalastajien luonnonvesistä pyytämän kuhan tulee täyttää seuraavat mitat:
1) vähintään 40 cm Suomenlahdella ja sisävesillä vuoden 2018 loppuun
2) vähintään 37 cm Suomenlahden ulkopuolisilla merialueilla vuoden 2018 loppuun ja sen jälkeen vähintään 40 cm

Rauhoitusaika: ei ole


Jokirapu -

Täplärapu -

Kapeasaksirapu -

Rauhoitusaika (kaikki ravut): 1.11.-21.7. kello 12

Poikkeuksia alamittoihin

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla on oikeus antaa lupa myös asetuksesta poikkeaviin pyyntimittoihin tietyllä vesialueella. Lupia voivat hakea kalastusoikeuden haltijat ja vesialueiden omistajat. Luvat tulevat todennäköisesti koskemaan harvoja poikkeustapauksia.

Pyyntimittojen muutos ja mahdolliset ely-keskuksiin toimitettavat poikkeuslupahakemukset ovat aiheuttaneet keskustelua uusien pyyntimittojen puolesta sekä niitä vastaan.

Metsähallituksen perustelut, jos poikkeuksia haetaan

Metsähallitus tukee voimakkaasti uusien pyyntimittojen noudattamista. Metsähallituksen vesialueilla noudatetaan uusia pyyntimittoja, ja kohteille haetaan poikkeuslupia vain hyvin perustelluissa yksittäistapauksissa.

Tapaus 1:
Poikkeuslupaa voidaan hakea, kun kalastusalue on ns. umpivesi (lampi & järvi), jota on aiemminkin hoidettu poikasistutuksin tai ongintakokoisen kalan istutuksin. Lisäksi kaloilla ei ole luontaisen elinkierron mahdollisuuksia (esim. ei kutualueita).

Tapaus 2:
Poikkeuslupaa voidaan hakea, kun kalojen luontainen elinkierto on nykytilanteessa puutteellista tai täysin estynyt (esim. nousuesteistä tms. johtuen), ja alueen kalastuspaine (saaliiksi ottaminen) kohdistuu ainoastaan istutettuihin kaloihin. Lisäksi alueella tulee olla huomattavaa paikallistaloudellista merkitystä esim. yritystoiminnalle (majoitus, opastus jne.).

Muut ehdot:

  • Perusteena tulee olla istutusten ja luvanmyynnin kaupallinen tarkoitus
  • Kalastuksella ei saa vaarantaa luonnonkantoja.

Tunnista luonnonkala!

Istutettu taimen

Tunnistat kalan leikatusta rasvaevästä. Jokaisen nykykalastajan tulee erottaa istutettu taimen luonnonkalasta. Useilla kohteilla vain istutettua kalaa (ylempi kuva) saa ottaa saaliiksi.

 

Tunnista luonnonkala!

Luonnontaimen

Kalan rasvaevä on tallella. Luonnontaimenella taaempi evä, rasvaevä, on tietysti tallessa. Kohteiden lupaehdoista selviää, onko luonnonkala kohteella rauhoitettu vai onko sillä eri alamitta kuin istutetulla.