Kalastajan ABC - Tärkeimmät termit selityksineen

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion aluehallintoviranomainen, jossa sijaitsee maa- ja metsätalousministeriön alainen kalataloushallinnon piiriorganisaatio, kalatalousyksikkö, joita on kaikkiaan kolme kappaletta. Kalatalousyksiköiden toimipisteitä on 11 ja ne neuvovat kalastukseen liittyvissä asioissa.

Kalastonhoitomaksu on valtion veroluonteinen kalastusmaksu. Jos olet 18‒64-vuotiaat kalastaja, sinun tulee maksaa kalastonhoitomaksu. Maksua ei tarvitse suorittaa, jos kalastat pelkästään pilkillä, ongella tai silakkalitkalla. Kalastonhoitomaksulla voit kalastaa yhdellä vavalla lähes koko maassa. Kalastonhoitomaksu oikeuttaa myös vapaa-ajankalastukseen Suomen talousvyöhykkeellä sekä valtion yleisellä vesialueella meressä.

Kalastuksen valvonta: Poliisilla, kalastusviranomaisella, tulli- ja rajavartioviranomaisilla, Metsähallituksen erätarkastajalla sekä valan tehneellä kalastuksenvalvojalla on oikeus valvoa, että kalastusta koskevia säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan. Heillä on myös oikeus ottaa talteen luvattomaan kalastukseen käytetyt välineet ja niillä saatu saalis.

Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseninä ovat osakaskunnat, vesialueen omistajat, ammattikalastajien järjestöt ja virkistyskalastajien järjestöt. Se on muodostettu yhden tai useamman kunnan alueelle kalataloudellisesti yhtenäiseksi toimintayksiköksi. Suomessa on kaikkiaan 225 kalastusaluetta. Uudet Kalatalousalueet korvaavat kalastusalueet vuoden 2019 alusta alkaen.

Kalastuskieltoalue: Viranomainen voi kieltää onkimisen, pilkkimisen ja viehekalastuksen tietyillä alueilla. Tällaisia ovat esim. ELY-keskuksen myöntämä kalastuslain 54 §:n mukainen viehekalastuskielto. Kalastus voi olla kiellettyä myös muun lain tai määräyksen perusteella.

Kalastusoikeuden haltija voi olla osakaskunta, yksityisveden omistaja tai kalaveden vuokraaja. Kalastusoikeuden haltija on ensi kädessä velvoitettu järjestämään kalavedessään kalastus ja kalakannan hoito kestävän käytön periaatteen mukaisesti.

Kalavesien hoito: Metsähallitus käyttää kalastusluvista saadut tulot kalavesien ja kalastusjärjestelyiden hoitoon ja tiedotukseen. Metsähallituslain mukaan kalastusasiat ovat julkisia hallintotehtäviä eli Metsähallitus ei kerää kalastusluvista voittoa valtiolle. Saadut lupatulot palautuvat muun muassa kalavedenhoidon myötä takaisin kalastajille. Kalavesien hoito pitää istutusten lisäksi sisällään monta muuta keinoa vaikuttaa kalastoon ja kalavesien laatuun. Arvokkaiden kalakantojen tukeminen ja elvyttäminen voi pohjautua kalojen elinympäristöjen kunnostuksiin niin virtavesillä kuin järvilläkin, vaellusesteiden ohittamiseen, vähäarvoisemman kalan ”tehopyyntiin” kalaston rakenteen korjaamiseksi tai yksinkertaisesti kalastusjärjestelyillä aikaansaatavaan kalakantojen hoitoon.

Onkiminen on maksuton yleiskalastusoikeus, jonka harjoittamiseen ei tarvita lupaa. Kalastuslaissa maksuttomalla onkimisella tarkoitetaan onkimista ilman viehettä ja heittokalastukseen soveltuvaa kelaa harjoitettavaa kalastusta, jossa käytetään yhtä vapaa ja koukkua.

Osakaskunta (entinen kalastuskunta) on useille kiinteistöille yhteisesti kuuluvan kalaveden osakkaiden muodostama hallinto- ja hoitoelin. Osakaskunnan toimintaa säätelevät yhteisaluelaki, kalastuslaki ja osakaskunnan säännöt. Osakaskunnan tulee järjestää alueellaan kalastuksen harjoittaminen ja kalakannan hoito kalastuslain edellyttämällä tavalla.

Pilkkiminen on maksuton yleiskalastusoikeus, jonka harjoittamiseen ei tarvita lupaa. Kalastuslaissa maksuttomalla pilkkimisellä tarkoitetaan kalastusta yhdellä lyhyehköllä vavalla ja siimaan kiinnitetyllä pystysuunnassa liikuteltavalla pilkillä.Pilkkiminen on kiellettyä vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla, tai vesialueilla, joissa kalastus on kielletty muun säädöksen tai määräyksen nojalla.

Pyydyskalastus: Pyydyskalastaminen tarkoittaa kalastamista verkoilla, katiskoilla ja muilla seisovilla pyydyksillä. Tähän tarvitaan pyydyslupa. Pääosa valtion järvien vesistä kuuluu pyydyslupa-alueisiin. Valtion jokivesillä ja pienillä lampivesillä ei saa puolestaan kalastaa seisovilla pyydyksillä.

Pyyntimitta on kalojen tai rapujen alin tai ylin sallittu pyyntimitta. Kalan pituus mitataan leuan kärjestä suoraksi ojennetun, yhteen puristetun pyrstöevän kärkeen. Alinta pyyntimittaa pienemmän ja ylintä pyyntimittaa suuremman kalan pyytäminen on kiellettyä. Kalojen alamitoista on säädös kalastusasetuksessa.

Rauhoitusaika on ajanjakso, jolloin tietyn kala- tai rapulajin pyydystäminen on kiellettyä. Ajanjaksona, jolloin jokin kalalaji tai rapu on rauhoitettu, vedessä ei saa pitää pyydystä, joka on kyseisen lajin pyyntiin tehty tai erityisesti siihen sopiva. Rauhoitusaikana pyydykseen tarttunut rauhoitettu kala tai rapu on viipymättä laskettava takaisin veteen.

Ravustus: Ravustus käynnistyy 21.7. klo 12.00 ja päättyy 31.10. Lapin kohteilla ravustus alkaa 1.8. Ravustukseen tarvitset ravustusluvan. Ravustuksessa erityisen tärkeää on myös erottaa kotoperäinen jokirapu täpläravusta ja tietää, miksi rapuruton estäminen on ravustajan tärkein tehtävä. Ennen ravustuksen aloittamista on siis tarkkaan luettava ravustukseen liittyvät ohjeet ja tiedot. Lisätietoja ravustuksesta.

Saalispalaute: Metsähallitus kerää saalispalautetta, jonka perusteella kalavesien käyttö ja hoito, kuten istutukset, suunnitellaan oikein. Kun kalastaja antaa saalispalautteita vaikkapa suosikkikohteeltaan, hän osallistuu siten kalavesien hoitoon. Pyydyskalastajista erityisesti verkkokalastajien saalisilmoitukset ovat avainasemassa. Saalispalautteen voit antaa osoitteessa www.tuikki.fi

Virkistyskalastus Suomessa on erityisiä virkistyskalastukseen tarkoitettuja kohteita, joissa kalakanta sekä puitteet kalastusharrastukselle ovat erityiset ja elämykselliset. Virkistyskalastukseen tarvitaan oma kohdekohtainen vapakalastuslupa.

Yleiskalastusoikeus on jokamiehenoikeuksiin rinnastettava kalastusoikeus, joka voi olla maksullinen tai maksuton. Yleiskalastusoikeuksiin kuuluvat mm:

  • onkiminen, pilkkiminen ja silakan litkaus
  • kalastonhoitomaksuun perustuva viehekalastus yhdellä vieheellä
  •  
  • ELY-keskukset voivat tehdä päätöksiä yleiskalastusoikeuden rajoittamiseksi tietyillä alueilla.

Yleiskalastusoikeudet eivät ole voimassa vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla, eikä niillä vesialueilla, joilla kalastaminen on muun säännöksen nojalla kielletty.

Yleisvesi järvessä on tiettyjen suurten järvien (Höytiäinen, Inarijärvi, Koitere, Lappajärvi, Orivesi, Oulujärvi, Puruvesi, Pyhäselkä ja Päijänne) selkävesillä sijaitseva vesialue. Metsähallitus vastaa sisävesien yleisvesialueiden kalastusjärjestelyistä. Kalastonhoitomaksun maksaminen (18-64-vuotiailla) riittää kalastettaessa vain yhdellä vavalla ja vieheellä. Viehekalastus usealla vavalla (vetouistelu) vaatii paikallisen viehekalastuksen yhteisluvan. Viehekalastuksen yhteislupia myyvät paikalliset kalastusalueet / kalatalousalueet. Verkko ym. pyydyskalastus sisävesien yleisvesialueilla vaatii Metsähallituksen kalastusluvan.

Yleisvesi meressä on merialueella kylärajojen ulkopuolella sijaitseva vesialue, jossa vapaa-ajankalastus on vapaata (18-64 -vuotiaiden on maksettava kalastonhoitomaksu). Yleisveden rajat löytyvät peruskartoista sekä www.retkikartta.fi -palvelusta.