Siirry pääsisältöön

Etelä-Suomen vapalupa 7413

Metsähallituksen Etelä-Suomen vapalupa oikeuttaa kalastamaan perholla tai vieheellä valtion vesialueilla, jotka sijaitsevat Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomessa. Vapaluvan piiriin kuuluu noin 100 000 hehtaaria järvi- ja lampivesiä ja vajaa tuhat kilometriä joki- ja purovesiä. Sellaiset vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueet, joilla ei ole omaa erillistä vapalupaa, kuuluvat myös Etelä-Suomen vapaluvan piiriin. Tällaisilla alueilla pelkän kalastonhoitomaksun maksaminen ei anna kalastusoikeutta.

Tämän vapaluvan etu on, että aikuisen vapaluvalla saa kalastaa koko perhe ja se sallii vetouistelun kahdeksalla vavalla.

Jokainen lupa on sijoitus luontoon. Luvista saatu tulo käytetään kalavesien hoitoon.

Etelä-Suomen vapalupa

Vapakalastus
Pääsääntöisesti kalenterivuosi. Tarkista kalastusajan poikkeukset lupaehdoista.
Heittokalastus, Uistelu, Perhokalastus
Ahven, Hauki, Siika, Kuha, Taimen, Harjus
Luontainen kalasto (ei istutuksia), Luontaisten lajien poikasistutuksia

Lupa-alueen kartta

Muu Suomi,

Luvan ostaminen

Etelä-Suomen vapalupa aikuisille

Aikuisen vapaluvan voimassaoloajaksi asiakas voi valita 24 tuntia, seitsemän vuorokautta tai koko kauden. Vapalupien hinnat ovat seuraavat:

Luvan voimassaoloaika Luvan hinta
24 tuntia  15 €
7 vuorokautta  20 €
Kausilupa (kalenterivuosi) 30 €

Aikuisen vapaluvalla saa kalastaa koko perhe. Perheeksi luetaan alle 18-vuotiaat lapset ja heidän vanhempansa tai huoltajansa sekä avio- ja avoparit.

Etelä-Suomen vapalupa alle 18-vuotiaille

Alle 18-vuotiaan vapalupa on voimassa koko kalenterivuoden, ja sen hinta on 12 euroa. Lupa on henkilökohtainen, joten se ei oikeuta kalastamaan muita kuin luvanhaltijan.

Mistä luvan voi hankkia

 

Eräluvat-verkkokaupassa vapaluvan voi maksaa yleisimmillä maksutavoilla (verkkokauppa.eraluvat.fi).

 

Metsähallituksen kalastuslupia välittää myös Erälupien puhelinpalvelu, joka palvelee arkisin kello 9–15.

 

Sovelluksella voit ostaa vapaluvan helposti ja nopeasti. Maksuvälineeksi käy debit- tai luottokortti. Näin otat sovelluksen käyttöön.

Lupaehdot

Alueen lupaehdot

Pääsääntöisesti kalenterivuosi. Tarkista kalastusajan poikkeukset lupaehdoista.

Kalastusajan poikkeukset

Kalastus on kielletty Naarajoella Naarakosken ja Saarikosken välillä 1. syyskuuta – 30. marraskuuta. Kieltoalueen yläraja on 150 metriä Naarakosken niskalta ylävirtaan päin ja alaraja 150 metriä Saarikoskesta alavirtaan päin. Tarkista alue Retkikartta.fi-palvelusta.

Missä tapauksissa kalastaja tarvitsee luvan

Vapaluvan tarve riippuu siitä, millaisessa vesistössä ja kuinka monella vavalla ja vieheellä kalastaa.

Et tarvitse vapalupaa, mikäli kalastat vain yhdellä vavalla tai vieheellä järvialueilla tai muilla virtaamattomilla vesillä. Tällöin riittää, että maksat kalastonhoitomaksun. Kalastonhoitomaksua ei tarvitse maksaa, jos on alle 18-vuotias, täyttänyt 70 vuotta tai täyttänyt vähintään 65 vuotta 31.12.2023 mennessä. Kalastonhoitomaksun maksamisen lisäksi tarvitset vapaluvan, mikäli kalastat vaelluskalavesistöjen virtavesialueilla tai käytät useaa vapaa.

Tarvitset vapaluvan myös, jos ongit, pilkit tai viehekalastat Lestijärvellä sijaitsevalla Valkiaisella.

Virtaamattomissa vesissä saa onkia ja pilkkiä yhdellä vavalla maksamatta kalastonhoitomaksua ja vapalupaa. Kuitenkin onkiminen ja pilkkiminen on vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla kielletty riippumatta siitä, onko henkilöllä vapalupa vai ei.

Kalastusrajoitus.fi-palvelusta voi tarkistaa alueet, joissa kalastusta on rajoitettu.

Vapaluvan piiriin kuuluvat vesialueet

Etelä-Suomen vapalupa oikeuttaa kalastamaan vain Metsähallituksen hallinnoimilla vesialueilla, jotka sijaitsevat Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomessa.

Metsähallituksen Etelä-Suomen vapalupa kattaa lisäksi seuraavat yksityiset vesialueet Lieksassa (sopimus Pielisen-Karjalan kalatalousalueen kanssa):

  • Tuulijoki
  • koko vesialue rajavyöhykkeeltä Alaniemen uittokanavalle
  • Pudasjoki
  • koko vesialue Höpöttäjän niemestä Pankajärvelle ja Lieksanjoki
  • koko vesialue Siikajärveltä Pankajärven pohjoispäähän (muun muassa Naara-, Käpy- ja Saarikoskien alue).

Etelä-Suomen vapaluvan piiriin kuuluvat vesialueet näkyvät Retkikartta.fi-palvelussa.

Vapaluvan piiriin kuulumattomat vesialueet ja aluerajoitukset

Etelä-Suomen vapalupa ei oikeuta kalastamaan

  • yksityisvesillä, esimerkiksi osakaskuntien vesialueilla
  • rajavyöhykkeellä,
  • yhteislupa-alueilla,
  • täyden kalastusoikeuden vuokravesillä eikä
  • erikoisvesillä.

Seuraavilla vesistöillä on oma vapalupansa, joten Etelä-Suomen vapalupa 7413 ei oikeuta kalastamaan niissä:

Etelä-Suomen vapalupa ei oikeuta kalastamaan myöskään seuraavilla Metsähallituksen vesialueilla:

  • Syväjärvi (Evon retkeilyalue, Lammi)
  • Sotinpuron ampuma-alueen vedet pois lukien Saahkari
  • Ylimmäinen Apulainen (Rautavaara)
  • Miikkulanlampi (Ruunaa, Lieksa)
  • Iso-Hietajärvi (Patvinsuon kansallispuisto, Lieksa)
  • Koivusuon luonnonpuiston vedet (Ilomantsi)
  • Iso ja Pieni Kuikkalampi, Savulampi ja Mustalampi (Petkeljärven kansallispuisto, Ilomantsi)
  • Linnasaarenlampi (Linnansaaren kansallispuisto, Rantasalmi)
  • Vaajalampi, Valkealampi, Tervalampi ja Kampukkalampi (Koloveden kansallispuisto, Enonkoski)
  • Salamajärven, Seitsemisen, Pyhähäkin ja Helvetinjärven kansallispuistojen vesialueet.

Kalastaja on velvollinen selvittämään mahdolliset ELY-keskuksen ja kalatalousalueiden asettamat erilliset kalastusrajoitukset ja pyyntimittasäädökset. Kalastusrajoitus.fi-palvelusta voi tarkistaa alueet, joissa kalastusta on rajoitettu.

Kalastusvälineet

Sallittuja vieheitä ovat uistin ja perho.

Yksi vapalupa sallii enintään kahdeksan (8) vavan tai siiman käyttämisen yhtaikaa.

Vapalupa sallii kalastajan harjoittaa niin kutsuttua ismete-kalastusta eli täkyongintaa jäältä usealla vavalla. Täkyonginta on kuitenkin kiellettyä norppa-asetusalueella, vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla sekä suvannoilla.

Vesikulkuneuvot

Etelä-Suomen vapalupa oikeuttaa kalastajan pitämään venettä sellaisella lupa-alueeseen kuuluvan vesistön rannalla, joka on Metsähallituksen metsätalouden monikäyttömetsää. Mikäli alueella on voimassa oleva kaava, joka ohjaa veneiden säilytystä tiettyyn paikkaan, tulee veneet säilyttää niille osoitetuissa paikoissa. Veneessä tulee olla omistajan nimi, ja omistaja on velvollinen huolehtimaan venepaikkansa siisteydestä.

Kansallispuistossa kalastaminen

Kalastajan tulee selvittää kansallispuistojen erityissäännökset muun muassa liikkumisrajoitusten, maihinnousun ja tulenteon suhteen. Tietoa kansallispuistojen säännöksistä on verkkosivustolla Luontoon.fi.

Pyyntimitat ja rauhoitukset

Tällä lupa-alueella ovat voimassa seuraavat kalalajien pyyntimitat ja rauhoitusajat:

Kalalaji Pyyntimitta Rauhoitusaika
Rasvaevällinen taimen Kaiken kokoiset vapautettava Ympäri vuoden
Rasvaevätön taimen Vähintään 50 cm (Päijänteen Askonniemen alue 60 cm) Joessa ja purossa 1.9.–30.11.
Rasvaevällinen järvilohi Vähintään 60 cm Joessa ja purossa 1.8.–30.11. sekä Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä ympäri vuoden.
Rasvaevätön järvilohi Vähintään 60 cm Joessa ja purossa 1.8.–30.11. sekä Pielisessä, Pyhäselällä, Orivedessä, Pyyvedessä, Enonvedessä, Haukivedessä, Pihlajavedessä ja Saimaalla 1.6.–31.8.
Lohi Vähintään 60 cm Joessa ja purossa 1.9.–30.11.
Nieriä Vuoksen vesistössä vähintään 60 cm Kuolimossa ja Saimaalla Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella ympäri vuoden, muualla Vuoksen vesistössä 1.9.–30.11.
Kuha Vähintään 42 cm, joissain vesistöissä* vähintään 45 cm Ei rauhoitusaikaa
Harjus Vähintään 35 cm 1.4.–31.5.
Siika Ei pyyntimittaa Mereen laskevassa joessa ja purossa 1.9.–30.11.

*Kuhan alin sallittu pyyntimitta on 45 cm seuraavilla alueilla: Saarijärven kalastusalueen vedet, Haukivesi, Kermajärvi, Nurmeksen, Valtimon ja Lieksan kunnat, Ilomantsin kunnassa Petkeljärven kansallispuiston vedet sekä Hattujärvi ja Ilajanjärvi.

Muiden kalalajien osalta kalastajan tulee noudattaa kalastusasetuksen mukaisia pyyntimittoja ja rauhoitusaikoja.

Saaliskiintiöt

Koski- ja virta-alueilla kalastaja saa ottaa saaliikseen 24 tunnin aikana enintään kolme (3) lohikalaa, joista kaksi (2) saa olla lohia. Tässä lohikala tarkoittaa taimenta, lohta, järvilohta, kirjolohta, nieriää ja harjusta. (Esimerkkinä: saaliiksi saa ottaa kaksi kirjolohta ja yhden harjuksen mutta ei kahta kirjolohta ja kahta harjusta.)

Kaikilla vesialueilla vapaa-ajankalastaja saa ottaa saaliikseen 24 tunnin aikana enintään kaksi (2) lohta.

Vuoksen vesistössä vapaa-ajankalastaja saa ottaa saaliikseen 24 tunnin aikana vain yhden (1) rasvaevättömän järvilohen.

Muiden kalalajien saalismääriä ei ole rajoitettu.