Kalastus
Kalastamiseen tarvitset yleensä kalastonhoitomaksun ja usein myös erillisen kalastusluvan. Kalastonhoitomaksu on kalastajan pakollinen perusmaksu, joka on voimassa koko Suomessa. Kalastuslupia myyvät vesialueiden omistajat. Metsähallitukselta saat kalastusluvat valtion vesialueille.
Kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on iältään 18–69-vuotias ja kalastaa vieheellä tai pyydyksillä tai ravustaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun kalastat esimerkiksi virvelillä, verkoilla tai katiskalla, tarvitset aina kalastonhoitomaksun. Poikkeuksena ovat kalastajat, jotka ehtivät täyttää vähintään 65 vuotta 31.12.2023 mennessä.
Silloin kun kalastat vain yhdellä vavalla, eli esimerkiksi virvelillä, pelkkä kalastonhoitomaksu riittää luvaksi suuressa osassa maata. Mikäli käytät useampaa vapaa, kalastat pyydyksellä tai ravustat, tarvitset kalastonhoitomaksun lisäksi kalastusluvan vesialueen omistajalta. Tarvitset vesialueen omistajan luvan myös silloin, kun kalastat koski- ja virtavesipaikoissa tai erityiskohteilla. Useimmat Metsähallituksen kalastuskohteista ovat tällaisia kohteita, eli niillä kalastaaksesi sinun tulee ostaa kalastonhoitomaksun lisäksi erillinen kalastuslupa.
Kalastuslupa on sijoitus luontoon, sillä Metsähallitus käyttää lupatuotot kalavesien hoitoon ja kalastusmahdollisuuksien turvaamiseen. Myös kalastajien antamalla saalispalautteella on merkittävä rooli kestävien kalastusjärjestelyjen suunnittelussa.
Uutisia kalastajille
4.2.2026
Näin saat kalastonhoitomaksun näkyviin Omakala-mobiilisovellukseen
Jos olet rekisteröitynyt Omakalaan, voit nyt saada maksetun kalastonhoitomaksun näkymään lupalompakossasi.
4.2.2026
Lupamyynti pohjoisimman Lapin jokikohteille alkaa 8. huhtikuuta
Metsähallituksen vapaluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen alueilla sijaitseville jokikohteille tulevat myyntiin keskiviikkona 8. huhtikuuta. Utsjokeen ja Vetsijokeen ei voida tänäkään vuonna myydä lupia.
16.1.2026
Mediatiedote: Epäselvä tilanne kesti sata vuotta, nyt suosittua kalastuskohdetta päästään kunnostamaan
Karvionkosken vesialueiden jako tehtiin 1920-luvulla, mutta kiinteistörekisteriin se merkittiin kokonaisuudessaan vasta 2026.












