Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vapalupa 5411

Alueen lupaehdot

Kalastusaika: Kalenterivuosi

Missä tapauksissa kalastaja tarvitsee vapaluvan

Vapaluvan tarve riippuu siitä, millaisessa vesistössä ja kuinka monella vavalla ja vieheellä kalastaa.

Pääsääntöisesti et tarvitse vapalupaa, mikäli kalastat vain yhdellä vavalla tai vieheellä järvialueilla tai muilla virtaamattomilla vesillä. Tällöin riittää, että maksat kalastonhoitomaksun. Kalastonhoitomaksua ei tarvitse maksaa, jos on alle 18-vuotias, täyttänyt 70 vuotta tai täyttänyt vähintään 65 vuotta 31.12.2023 mennessä. Kalastonhoitomaksun maksamisen lisäksi tarvitset vapaluvan, mikäli kalastat virtavesialueilla tai käytät useaa vapaa.

Tarvitset vapaluvan myös, jos ongit, pilkit tai viehekalastat Lestijärvellä sijaitsevalla Valkiaisella.

Muissa virtaamattomissa vesissä saa onkia ja pilkkiä yhdellä vavalla maksamatta kalastonhoitomaksua ja vapalupaa. Onkiminen ja pilkkiminen on kuitenkin kielletty koski- ja virta-alueilla riippumatta siitä, onko henkilöllä vapalupa vai ei.

Kalastusrajoitus.fi-palvelusta voi tarkistaa alueet, joissa kalastusta on rajoitettu.

Vapaluvan piiriin kuuluvat vesialueet ja aluerajoitukset

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vapalupa oikeuttaa kalastamaan vain Metsähallituksen hallinnoimilla vesialueilla, jotka sijaitsevat Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Suurimmat tämän vapaluvan piiriin kuuluvista vesialueista näkyvät Retkikartta.fi-palvelussa.

Kalastaja on velvollinen selvittämään mahdolliset ELY-keskuksen ja kalatalousalueiden asettamat erilliset kalastusrajoitukset ja pyyntimittasäädökset. Kalastusrajoitus.fi-palvelusta voi tarkistaa alueet, joissa kalastusta on rajoitettu.

Vesialueet, jotka eivät kuulu tämän vapaluvan piiriin

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vapalupa ei oikeuta kalastamaan esimerkiksi

• yksityisvesillä, esimerkiksi osakaskuntien vesialueilla
• Metsähallituksen muissa vapakalastuskohteissa (entiset virkistyskalastuskohteet)
• yhteislupa-alueilla, täyden kalastusoikeuden vuokravesillä eikä erikoisvesillä.

Seuraavilla Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sijaitsevilla vesistöillä on oma vapalupansa, joten Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vapalupa 5411 ei oikeuta kalastamaan niissä:

• Oulankajoki (vapalupa-alue 5572)
• Iijoen keskiosa Jurmusta Ervastiin (vapalupa-alue 5573)
• Livojoki (vapalupa-alue 2599)
• Iso-Pajuluoma (vapalupa-alue 4525)
• Maasydänjärvi ja Ahvenlampi (vapalupa-alue 4570)
• Hossanjoki, Keihäslampi, Huosilampi, Umpi-Valkeainen (vapalupa-alue 5502)
• Yli-Vuokin lupa-alueen vedet (vapalupa-alue 5505)
• Syväjärvi (vapalupa-alue 5525)
• Manamansalo (vapalupa-alue 5571)
• Korvua-Näljänkäjoki (vapalupa-alue 5574)
• Kalliojoki (vapalupa-alue 5575).

Kalastusvälineet

Sallittuja vieheitä ovat uistin ja perho.

Yksi vapalupa sallii enintään kahdeksan (8) vavan tai siiman käyttämisen yhtaikaa.

Vapalupa sallii kalastajan harjoittaa niin kutsuttua ismete-kalastusta eli täkyongintaa jäältä usealla vavalla. Täkyonginta on kuitenkin kiellettyä koski- ja virta-alueilla sekä suvannoilla.

Vesikulkuneuvot

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vapalupa oikeuttaa kalastajan pitämään venettä sellaisella lupa-alueeseen kuuluvan vesistön rannalla, joka on Metsähallituksen metsätalouden monikäyttömetsää. Mikäli alueella on voimassa oleva kaava, joka ohjaa veneiden säilytystä tiettyyn paikkaan, tulee veneet säilyttää niille osoitetuissa paikoissa. Veneessä tulee olla omistajan nimi, ja omistaja on velvollinen huolehtimaan venepaikkansa siisteydestä.

Kansallispuistot

Ennen kalastamista kansallispuistossa kalastajan tulee selvittää kansallispuiston erityissäännökset muun muassa liikkumisrajoitusten, maihinnousun ja tulenteon suhteen. Tietoa kansallispuistojen säännöksistä on verkkosivustolla Luontoon.fi.

Pyyntimitat ja rauhoitukset

Seuraavassa taulukossa ovat kalastusasetuksen mukaiset pyyntimitat ja rauhoitusajat:

Kalalaji	Pyyntimitta	Rauhoitusaika
Rasvaevällinen taimen	Vähintään 60 cm leveyspiirien 64°00 N ja 67°00 N välisissä sisävesissä	Leveyspiirin 64°00 N eteläpuolella ympäri vuoden. Joessa ja purossa 1.9.–30.11.
Rasvaevätön taimen	Vähintään 50 cm	Joessa ja purossa 1.9.–30.11.
Taimen, joka elää purossa tai lammessa, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä	Enintään 45 cm	Joessa ja purossa 1.9.–30.11.
Järvilohi	Vähintään 60 cm	Joessa ja purossa 1.8.–30.11.
Lohi	Vähintään 60 cm	Joessa ja purossa 1.9.–30.11.
Kuha	Vähintään 42 cm	Ei rauhoitusaikaa
Harjus	Vähintään 35 cm	1.4.–31.5.
Siika	Ei pyyntimittaa	Mereen laskevassa joessa ja purossa 1.9.–30.11.

Paikallisten ELY-keskusten päätöksellä pyyntimitta voi olla pienempi tai suurempi kuin edellisessä taulukossa, joten tarkista pyyntimitta Kalastusrajoitus.fi-verkkopalvelusta ennen kalastuksen aloittamista.

Veden lämpötila vaikuttaa merkittävästi lohikalojen selviytymiseen vapauttamisesta. Veden lämpötilan lähestyessä +20 astetta lohikaloja tuleekin kalastaa harkiten. Tätä lämpimämmissä vesissä lohikalojen kalastusta tulee välttää. Tällöin kannattaa suosia lämpöä paremmin kestäviä lajeja, kuten kuhaa, haukea ja ahventa. Lue lisää vastuullisen kalastajan ohjeista.

Saaliskiintiöt

Koski- ja virta-alueilla kalastaja saa ottaa saaliikseen 24 tunnin aikana enintään kolme (3) lohikalaa, joista kaksi (2) saa olla lohia. Tässä lohikala tarkoittaa taimenta, lohta, järvilohta, kirjolohta, nieriää ja harjusta. (Esimerkkinä: saaliiksi saa ottaa kaksi kirjolohta ja yhden harjuksen mutta ei kahta kirjolohta ja kahta harjusta.)

Kaikilla vesialueilla vapaa-ajankalastaja saa ottaa saaliikseen 24 tunnin aikana enintään kaksi (2) lohta.

Oulujärvellä yksi venekunta saa ottaa saaliikseen 24 tunnin aikana enintään viisi (5) kuhaa.

Muiden kalalajien saalismääriä ei ole rajoitettu.