Korvua- Näljänkäjoki 5574

Korvua- Näljänkäjoen yhteislupa-alue on 110 km pitkä jokikalastuskohde viehekalastukseen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun harvaan asutuilla rajamailla. Lupa-alueeseen kuuluu kymmenittäin eripituisia koski- ja virtapaikkoja seitsemän eri osakaskunnan, yhden yksityistilan sekä Metsähallituksen vesialueilla.

Joet on aikanaan perattu uiton vuoksi, mutta ne on myöhemmin kunnostettu lohikaloille suotuisammiksi. Pääkohdekalana alueella on harjus, mutta paikoittain on mahdollisuudet myös taimeneen. Kalasto on pääosin luonnonkierrosta peräisin, sillä jokiin ei ole tehty istutuksia vuosiin. Kalakannan elinvoimaisuuden turvaamiseksi alueelle on säädetty tiukemmat lupaehdot kuin pyyntikokoisen kalan istutuksilla hoidetuilla virkistyskalastuskohteilla. Myös kalojen saaminen on haastavaa, mutta taitava kalastus palkitaan kauniilla, ehjäeväisellä jalokalalla, joka ei takuulla antaudu helpolla haavittavaksi!

Alueella on yli 60 koskea ja lisäksi lukuisa määrä pienempiä virtapaikkoja, joten alueelta löytyy runsaasti tilaa kalastaa. Iso osa koskista on autolla saavutettavissa, mutta joidenkin koskien tavoittaminen vaatii jonkin verran kävelyä ja niiden rannat voivat olla vaikeakulkuista pusikkoa tai luohikkoa. Suurin osa koskista sijoittuu metsätalousalueille, mutta alueella on myös suojelussa olevia koskirantoja, kuten vanhojen metsien suojelualueita.

Huomioithan vuoden 2016- 2018 rauhoitusalueet Korvuanjoessa  Korvuanjärven ja Vääräjärven välissä, sekä Korvuanjoessa Karsikkojoen haarasta alajuoksulle päin. Katso tarkemmat rajaukset PDF kartoista 1 ja 3.

Erälupien "Kakkosnelonen 24 h" - tiimi kävi kalalla Korvua- Näljänkäjoella. Katso video tästä

Korvua- Näljänkäjoki

  • Vapakalastus
  • Kalastusaika 1.6. - 31.10. Taimenen kalastus kielletty koski- ja virta-alueella 1.9. - 30.11.
  • Heittokalastus, Perhokalastus
  • Harjus, Taimen, Ahven, Hauki, Siika
  • Luontainen kalasto, ei istutuksia
  • Tulentekopaikka, Laavu

Luvan ostaminen

Hinnat:

  • 10 € / vrk
  • 25 € / vko
  • 50 € / kausi

Kaikki alle 18-vuotiaat saavat luvista 50% alennuksen. Alle 15- vuotiaat voivat kalastaa samaan seurueeseen kuuluvan aikuisen luvalla samaan saaliskiintiöön.

 

Verkkokaupasta voit ostaa luvat suoraan ja maksaa yleisimmillä maksutavoilla.

 

Metsähallituksen kalastuslupia välittää myös erälupien puhelinpalvelu. Avoinna arkisin 9-16.

 

 

Soita haluamasi lupatyypin numeroon:

 

Lupatyyppi Numero Hinta
Vuorokausi 0600 55 1640 10,01 € + mpm
Viikko 0600 55 1641 24,95 € + mpm
Alle 18-v vuorokausi 0600 55 1643 5,01 € + mpm
Alle 18-v / viikko 0600 55 1644 12,52 € + mpm

 

Kalastusluvan voit tilata kännykällä automaattinumerosta. Soita haluamasi lupatyypin numeroon ja näppäile kalastusalueen numero neljällä numerolla.

Tarkemmat ohjeet >

 

Puhelu veloitetaan matkapuhelinlaskullasi.

Lue Metsähallituksen lupaehdot.

Mobiililuvissa matkapuhelinliittymäkohtainen käyttöraja on 100 euroa kuukaudessa sekä 2 ostosta/päivä/liittymä.

 

 

Suomussalmi: TB Turjanhovi
Suomussalmi: Experince KL Oy
Pudasjärvi: Neste Pudasjärvi
Kuusamo: Kiutamajat
Kontiomäki: Kainuun Tähti Oy / Neste Kontiomäki

 

Lupaehdot

Alueelliset lupaehdot

Kalastusaika 1.6. - 31.10. Taimenen kalastus kielletty koski- ja virta-alueella 1.9. - 30.11.
  • Kalastajaa kohti saa käyttää yhtä vapaa tai siimaa, jonka on oltava kalastajan käden ulottuvilla.
  • Lupa oikeuttaa kalastamaan viehekalastusvälinein (uistin ja perho) jokialueilla.
  • Alueella on neljä kiertävää rauhoitusaluetta, jotka vaihtuvat kolmen vuoden välein.(Tarkista alueet PDF kartoista)
  • Kiertävien rauhoitusalueiden lisäksi on pysyviä rauhoitusalueita ovat: Korvuanjoen Mylly–Taivalkoski -osuus, Korvuanjoen Mustarinnan kalankasvattamon alue (autiotupa-Hätämutka) sekä Korvuanjoen Raumankoski–Louhenkoski osuus, josta ei saa ottaa taimenta.
  • Naamankajoessa on kalastus sallittu ainoastaan perhokalastusvälinein.
  • Metsähallituksen Pohjois-Pohjanmaan - Kainuun (5411) vapalupa, pelkkä kalastonhoitomaksu tai yleiskalastusoikeudet (onkiminen ja pilkkiminen) eivät oikeuta kalastamaan lupa-alueella.

Kalastajan etiketti Korvua- Näljänkäjoelle

Pyyntimitat ja rauhoitukset

  • Rasvaevällinen taimen vähintään 60 cm
    Rasvaevätön taimen vähintään 50 cm
    Harjus vähintään 35 cm ja  Korvuanjoessa vähintään 40 cm

 

Saaliskiintiöt ja saalispalaute

Vuorokausi 3 harjusta tai 1 taimen

Kalastuksen päätyttyä saalisilmoitus tulee tehdä osoitteessa www.tuikki.fi. Myös vapautetut kalat tulee ilmoittaa.

Lisätiedot

Palvelut

Lupa-alue sijaitsee harvaanasutulla alueella ja palveluvarustus on varsin vaatimaton. Etäisyydet lupa-alueen eri koskien välillä ovat myös pitkät ja kauppoja tai huoltoasemia on harvassa. Edellämainitut seikat kannattaa huomioida kalastusreissua suunnitellessa.

Lähiseutujen majoituspaikkoja on kerätty tänne. Lisätietoa majoituksesta ja muista matkailupalveluista voi etsiä myös alueen kuntien internetsivuilta:

Suomussalmi
Pudasjärvi
Puolanka
Taivalkoski

Vinkit

Harjus on pääasiallinen kohdekala Korvua- Näljänkäjoella ja sitä esiintyy tasaisesti koko lupa-alueella. Hyviä ajankohtia harjuksen kalastamiseen ovat kesäkuun juhannuksen tienoot ja vastaavasti vesien viiletessä syksyllä, jolloin etenkin iso harjus on hyvin syönnillään ja tavoitettavissa. Syksyllä harjukset siirtyvät miedompiin virranosiin kuten koskien loppuliukuihin, niskoille ja nivoihin. Ylipäänsä harjus viihtyy mietovirtaisissa virranosissa, joissa riittää syvyyttä ja suojaa. Alueen harjukset ovat kooltaan keskimäärin 20­–40 cm, mutta suurimmat purje-evät voivat venyttää mittanauhaa jopa puolenmetrin paremmalle puolen.

Taimenta esiintyy harvakseltaan koko alueella, mutta verrattain paremmat mahdollisuudet täpläkylkien jallittamiseen on Korvuanjoessa. Alku- ja loppukesä ovat taimenen kalastukseen hyviä ajankohtia. Taimen löytyy nopeammista osista koskia kuin harjus, joskus jopa yllättävänkin kiivaasta koskesta. Mitallisen taimenen saaminen alueelta voi olla haastavaa, muttei millään lailla mahdotonta.

  • Taimen on rauhoitettu kalastukselta 1.9–30.11. Vastuullisena kalastajana vältät tuolloin kalastamista ja kahlailua alueilla, joissa taimenta esiintyy.

Kalastajan kannattaa etsiä syrjäisiä koskia, jotka ovat säästyneet kovimmalta kalastuspaineelta.Laajan alueen mahdollisuudet ovat eritoten siinä, että se kestää kalastuspainetta paremmin kuin yksittäiset koskikohteet. Aina löytyy paikkoja, jotka ovat saaneet olla rauhassa kalastukselta. Kalastusta edeltävä huolellinen karttasuunnittelu ja maastossa nähty vaivannäkö voidaan palkita ruhtinaallisesti.

Hellejaksojen aikoina sekä harjuksen, että taimenen kalastus voi olla haasteellista vähäisen vesitilanteen ja lämmenneiden pintavesien johdosta. Tällöin kalastus kannattaa keskittää ilta- ja yöaikoihin.

Passiivisille kaloille kannattaa kokeilla vieheen tai perhon roikottamista oletetun kalan edessä paikallaan. Kala saattaa iskeä yllättävän pitkän roikotuksen tuloksena…

Alue sopii kalastuskohteeksi vesiretkeilijöille. Pääuomissa virtaa riittävästi vettä kuivimpinakin aikoina. 

Varusteet

  • Koskien koluamiseen käyvät hyvin tavanomaiset pienet- ja keskiluokkaiset viehe- ja perhokalastusvälineet. Varsikin viehekalastukseen riittää hienosti ultra-light -luokituksen välineet, joilla harjuksen kalastus on mielekästä.
  • Kahluuvarusteet helpottavat perholla tapahtuvaa kalastusta, sillä takaheittotilaa ei useimmissa paikoissa ole ja rannan kasvillisuus on voimakasta.tällöin myös kahluusauva tms. apuväline on hyvä olla mukana, sillä jotkut kosket ovat vaikeita kahlata.
  • Vieheistä kokeilemisen arvoisia pienet ovat koskivaaput ja lipat. Kannattaa kokeilla myös pieniä nirhoja, väreissä hopea tai kulta.
  • Perhoista mustat / ruskeat Kuulapäänymfit, Musta leech, Muddler Minnow, Pienet tinselit sekä Ylämaan pajero ovat antaneet tapahtumia.

Kalaveden hoito

Lupa-alueelle ei enää tehdä kalojen istutuksia lainkaan ja vanhoista velvoiteistutuksistakin on jo aikaa. Tämän johdosta kalastaja voi olettaa, että saaliskohteet ovat pääosin luonnonkierrosta peräisin. Tarpeen vaatiessa istutukset tullaan toteuttamaan ainoastaan luontaisten kalojen (harjus, taimen) poikasistutuksilla.

  • Alueen joet kunnostettiin 1990-2002. Viimeisin kunnostustoimenpide oli 2010, kun Korvuanjokeen tehtiin soraikkoja taimenen lisääntymisalueiksi.
  • Viimeiset istutukset lupa-alueelle on tehty 2008.

Jokien perkaus

Alue kuuluu Iijoen vesistön Näljängän reittiin. Alueen joet tunnettiin kalaisina vesinä menneinä aikoina, mutta 1950–60 luvulla kosket perattiin uittotyön helpottamiseksi. Tästä alkoi lohikalojen ahdinko vesissä, sillä koskissa ei ollut enää kaloille suojaa tarjoavia kiviä ja lisääntymisalueetkin kärsivät samalla. Alennustilaa pahensi entisestään vielä samoina vuosikymmenillä toteutetut metsien ojitukset. Erityisesti taimenkantojen elinvoimaisuus romahti olemattomiin.

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskukset toteuttivat alueen koskien kunnostamisen aikavälillä 1988–2002. Viimeisin kunnostustoimenpide alueella oli 2010, kun Metsähallitus teki Korvuanjokeen kymmeniä soraikkoja lisääntymisalueiksi taimenen poikastuotantoalueiksi.

Viimeiset palautusistutukset kunnostetuille koskille tapahtuivat 2007, jonka jälkeen istutuksia ei ole tehty, -paria kokeiluluontoista meritaimenen ja lohen pienpoikasistutusta lukuun ottamatta. Istutuskokeilut liittyivät osana Vaelluskalat palaavat Iijokeen -hankkeeseen.

Kalaston nykytila

Harjus on Korvua- Näljänkäjoen koski- ja virtapaikkojen keskeisin saaliskala ja sitä esiintyy alueella tasaisesti. Harjusta istutettiin palauttamistarkoituksessa kunnostettuihin koskiin vuosina 1999–2006. Istutuksissa käytettiin Iijoen kantaa olevia harjuksia. Nykyään alueen harjuskannat ovat elinvoimaiset ja lisääntyvät luontaisesti.

Otollisia jokikohteita harjuksen kalastamiseen ovat Naamanka-, Näljänkä-, Lyly- ja Korvuanjoki sekä Korpijoki. Kookkaita harjuksia on tiettävästi saatu ainakin Näljänkä- ja Korvuanjoen koskilta.

Taimen on selkeästi harvinaisempi saalis alueella, sillä sen lisääntyminen alueella on tiettyjä jokialueita lukuun ottamatta kokonaisuudessaan vähäistä. Verrattain eniten taimenta esiintyy Korvuanjoessa, mutta sielläkin poikastuotannon vuosittainen vaihtelu on voimakasta. On viitteitä siitä, että Korvuanjoen taimenet käyttäisivät syönnösalueenaan yläpuolista Korvuanjärveä, joka on hyvä muikkujärvi. Järviltä takaisin vaeltaneita taimenia on kuitenkin harvassa.

Taimenta istutettiin kunnostettuihin koskiin vuosina 1999–2007. Istutukset toteutettiin Rautalammin reitin- ja Kitkajoen Jyrävän yläpuolista kantaa olevilla taimenilla. Jokien sivu-uomissa esiintyy paikallista kääpiöitynyttä taimenta "tonkoa", mutta nämä purot toimivat myös poikasalueena pääuomaan vaeltaville taimenille. Tämän johdosta nämä sivu-uomat on syytä jättää rauhaan kalastukselta, ne eivät myöskään kuulu lupa-alueeseen.

Merkittävimmät taimenen poikastuotantoalueet Korvuanjoesta ovat kokonaan rauhoitettuja kalastukselta ja näiden poikastuotannon kehittymistä on tarkoitus seurata jatkossa. Jokialueilla esiintyy myös haukea ja ahventa, jotka saattavat tukistella vieheitä alueen koskillakin. Alueella on myös siikaa, mutta se on harvinainen saalis koskilla.

Joet ja virtaamat

Jokien keskivirtaamat
Naamankajoki 3,85 m3/s (alaosa)
Korvuanjoki 7,1 m3/s (alaosa)
Näljänkäjoki 14,2 m3/s (alaosa)
Lylyjoki 4,6 m3/s

Lupa-alueen joet

Korpijoki

Korpijoki on Näljängän reitin pääjoki, jonka kautta koko lupa-alueen vedet laskevat kohti Iijokea. Tämä näkyy erityisesti koskien koossa. Lupa oikeuttaa kalastamaan Korpijoen yläosissa, joilla on pituutta noin 7 km (Vääräkoskesta alaspäin Korpikoskeen saakka). Korpijoen korpikoski on yksistään yli 2 km pitkä.

  • Keskileveys 20–45 metriä.
  • Saaliskalat: Harjus, satunnaisesti Taimen
  • Kosket hankalia kahlattavia.
  • Tärpit: Korpikoski.

Korvuanjoki

Korvuanjoella kansalliskirjailijamme Kalle Päätalo osallistui uittohommiin neljänä kesänä 1930 -luvulla. Joella on myös mielenkiintoinen historia jokihelmisimpukkajokena, -sieltä kuuluisa helmenpyytäjä Konrad Hollo löysi Kainuun suurimman helmen 1925, joka huhupuheiden mukaan päätyi Ruotsin tai Englannin kruununjalokivien joukkoon. Sittemmin raakkukannat romahtivat kovan helmenpyynnin, elinympäristön tuhoutumisen ja lohikalojen ahdingon myötä. Alueella on jäljellä vanhojen yksilöiden muodostamia raakkuesiintymiä, jotka eivät ole lisääntyneet enää vuosiin. Raakku on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, siihen ei saa koskea eikä nostaa vedestä. Alueella on meneillään hankkeita, joiden tarkoituksena tutkia keinoja raakkukantojen elvyttämiseksi.

Korvuanjoki alkaa Korvuanjärvestä ja laskee Korpijokeen. Pituutta tällä etapilla on 50 km, josta koskea on reilut 10 km ja kaikki virtapaikat mukaan lukien miltei 20 km. Pudostuskorkeutta Korvuanjärven ja Korpijoen välillä on noin 100 m. Korvuanjoki kunnostettiin kokonaisuudessaan aikavälillä 1988–2002, jonka jälkeen suuri osa joesta on ollut pitkään rauhoitettuna. Tämä on vahvistanut erityisesti taimenen elinvoimaisuutta ja luonnontuotannon elpymistä joessa. Osa rauhoitusalueista purettiin uuden yhteisluvan myötä, mutta merkittävimmät taimenen poikastuotantoalueet ovat vieläkin rauhoitettuja kalastukselta.  Korvuanjoki on lupa-alueen kirkasvetisin joki.

  • Pituus: 50 km.
  • Keskileveys: 12–14 m.
  • Saaliskalat: Harjus, Taimen.
  • Kurjenkosken alueella saa kalastaa ainoastaan perinteisin perhokalastusvälinein.
  •  Tärpit: Purkajankoski (alkaa Korvuanjärven luusuasta), Murennuskoski, Säynäjänkoski sekä Lahnasenkoski, jossa on Metsäkylän kyläyhdistyksen ylläpitämä kota ja tulipaikka.

Lylyjoki

Lylyjoen kosket kunnostettiin vuonna 1994. Se saa alkunsa Lylyjärvestä ja laskee Näljänkäjokeen. 

  • Pituus: 20 km.
  • Keskileveys: 12–15 m.
  • Saaliskalat: Harjus, (Taimen).
  • Tärpit: Kinkelinkoski (laavu ja tulipaikka), Taivalkoski.

Välijoki

Välijoki on pienimuotoinen jokikohde, jossa on vain muutama koski- ja virtapaikka. Sen rannat ovat pensaikkoisia ja vaikeakulkuisia. Välijoki sopii haastavasta purokalastuksesta kiinnostuneille.

  • Pituus: 3 km.
  • Keskileveys: 4–6 m.
  • Saaliskalat: Harjus, Taimen, Hauki.

Näljänkäjoki

Näljänkäjoki alkaa Näljänkäjärvestä ja laskee vetensä Suolijärven kautta Korpijokeen. Pudotuskorkeutta tällä matkalla on yhteensä 47 m. Joen jokiuomaa latvaosat ovat pienikokoista, mutta alavirrassa uoman koko kasvaa, ollen Väärä- ja Kiehtäjänkoskissa jo merkittävän kokoinen. Näljänkäjoella on alueita, jotka ovat ennen yhteislupa-alueen perustamista olleet pitkän aikaa rauhoituksessa (Juurikkakoski, Pitkäkoski ja Kiehtäjänkoski). Joki kunnostettiin vuosina 1999–2000 ja viimeiset istutukset jokeen tehtiin 2005.

  • Pituus 16 km (lupa-alue).
  • Keskileveys: yläosista 6–10 m ja alaosista 20–25 m.
  • Saaliskalat: Harjus, Taimen (on harvinaisempi saalis).
  • Tärpit: Juurikkakoski, Pitkäkoski, Vääräkoski

Naamankajoki

Lupa-alueella virtaava Naamankajoki saa alkunsa Naamankajärvestä ja laskee vetensä Näljänkäjokeen. Jokijakso on miltei kokonaan koskea, sillä välissä on vain yksi pieni suvanto-osuus. Joen kosket on kalataloudellisesti kunnostettu vuonna 1999. Sen yläosat muodostuvat kovavirtaisesta koskialueesta ja alaosa on vastaavasti mietovirtaisempaa. Jokiosuus on kokonaisuudessaan perhokalastusaluetta, jossa kalastaminen on sallittu ainoastaan perinteisin perhokalastusvälinein. Yhteydet koskille kulkee Joukokylän lähistöltä Luokkalasta Parkkilaan johtavien metsäautoteiden kautta.Pituus: 4,5 km.

  • Keskileveys: 10–13 m.
  • Saaliskalat: Harjus.
  • Tärpit: Kokkokoski, Harrivirta.

Karsikkojoki

Pieni jokikohde, jossa ei koskialueita. Joen rannat ovat pensaikkoisia ja vaikeakulkuisia.

  • Pituus: 7 km.
  • Keskileveys: 4–6 m.
  • Saaliskalat: Hauki, Ahven.

Ympäristö

Lupa-alueen jokien rannat ovat pääosin metsätalousaluetta, mutta alueella on myös vanhojen metsien suojelualueita. Mikäli haluaa kalastaa mahdollisimman luonnonmukaisessa ympäristössä, niin näitä suojelun piirissä olevia metsäalueita ovat:

  • Korvuanjoen yläosissa Kuurnakosken ja Särkikosken etelärannat
  • Korpijoen molemmat rannat
  • Näljänkäjoen Pitkäkosken alaosa–Oravikosken yläosa
  • Lylyjoen Taivalkosken alaosa

Luontoihmisen kannattaa käydä ehdottomasti myös Siikavaaran luonnonsuojelualueella, joka on maisemien ja kasvilajiston puolesta yksi maamme arvokkaimmista luonnonsuojelukohteista. Alueella on kattavat retkeilyrakenteet ja polut. Se sijaitsee Korpijoen itäpuolella.