30.12.2025
Mediatiedote: Kalastonhoitomaksuista kertyi miltei ennätyksellisen paljon: yli 10,1 miljoonaa euroa
Määrällisesti kalastonhoitomaksuja hankittiin yli 300 000 kappaletta, mikä tekee toista kertaa kalastonhoitomaksujen historiassa yli 10 miljoonaa euroa. Eniten kasvua oli Pohjanmaalla (12 %) ja Varsinais-Suomessa (9 %). Maakunnista ainoastaan Uudellamaalla kalastonhoitomaksujen määrä laski edellisvuodesta.
Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen lisäksi kasvua oli eniten Keski-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Satakunnassa, joissa kalastonhoitomaksuja lunastettiin noin kuusi prosenttia edellisvuotta enemmän.
Tiedotteen liitteenä julkaistaan taulukko maksettujen kalastonhoitomaksujen määristä maakunnittain.
Nykymuotoinen kalastonhoitomaksu on ollut olemassa vuodesta 2016 alkaen. Kalastonhoitomaksuja on lunastettu kulunutta vuotta enemmän vain koronavuonna 2020, jolloin kotimainen luontomatkailu nousi hetkeksi kokonaan uudelle tasolle.
70 prosenttia maksaa vuosimaksun
Kalastonhoitomaksu on kalastajan perusmaksu, joka on pakollinen kaikille 18–69-vuotiaille viehe- ja pyydyskalastajille. Poikkeuksena ovat kalastajat, jotka ehtivät täyttää 65 vuotta vuoden 2023 loppuun mennessä. Maksun voi lunastaa kalenterivuodeksi, viikoksi tai vuorokaudeksi.
Kalastajista lähes 70 prosenttia valitsi kuluvana vuonna vuosimaksun, joka takaa yhden vavan ja vieheen kalastusoikeuden kalenterivuodeksi lähes koko Suomeen.
Vuorokausimaksun suosio on kasvanut tasaisesti jo muutaman vuoden ajan, eikä kulunut vuosi ollut poikkeus. Vuorokausimaksuja lunastettiin noin 10 prosenttia aiempaa enemmän, ennätykselliset 77 000 kappaletta.
Vuosimaksuja lunastettiin viisi prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuosimaksuja lunastivat aiempaa enemmän alle 25-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat. Tämä johtui vuonna 2024 voimaan tulleesta lakimuutoksesta, jonka myötä 65–69-vuotiaat tulivat maksuvelvollisiksi.
Mitä nuorempi kalastaja on, sitä todennäköisemmin hän suosii lyhyitä, eli vuorokauden tai viikon mittaisia kalastonhoitomaksuja. Alle 35-vuotiaista kalastonhoitomaksun hankkivista kalastajista 50 prosenttia valitsee vuosimaksun. Yli 35-vuotiaista jo 70 prosenttia ostaa vuosimaksun ja yli 50-vuotiaista yli 80 prosenttia.
Kalastuslupa hankitaan netistä
Eräluvat.fi-verkkopalvelu on suosituin kalastonhoitomaksun hankintakanava. Sieltä hankittiin kuluneena vuonna peräti 95 prosenttia kaikista kalastonhoitomaksuista, kun mukaan lasketaan viralliset palvelut, joilla on sopimus Metsähallituksen kanssa. Toisin sanoen vain pieni osa kalastajista käyttää muita maksutapoja eli Eräluvat-sovellusta, palvelunumeroa 020 69 2424 (avoinna arkisin kello 9–15), Metsähallituksen luontokeskuksia tai sopimusyrittäjien toimipaikkoja, joista asiakkaat voivat hankkia kalastonhoitomaksun paikan päällä.
Kalastonhoitomaksun kerää Metsähallitus, joka tilittää rahat maa- ja metsätalousministeriölle. Ministeriö ja ELY-keskukset myöntävät varoja kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon, kalastuksenvalvontaan, kalastusharrastuksen edistämiseen, kalatalousalan neuvontapalveluihin, kalatalousalueiden toimintaan ja omistajakorvauksiin.
Kalastonhoitomaksujen määrät maakunnittain 2024–2025
Etelä-Karjala, 6 000 - 6 200 (+ 3 %)
Etelä-Pohjanmaa, 6 800 - 7 000 (+ 3 %)
Etelä-Savo, 7 000 - 7 200 (+ 3 %)
Kainuu, 5 200 - 5 400 (+ 4 %)
Kanta-Häme, 7 400 - 7 800 (+ 5 %)
Keski-Pohjanmaa, 2 600 - 2 800 (+ 7 %)
Keski-Suomi, 14 800 - 15 000 (+ 1 %)
Kymenlaakso, 6 800 - 7 200 (+ 6 %)
Lappi, 12 400 - 13 000 (+ 5 %)
Pirkanmaa, 25 200 - 26 800 (+ 6 %)
Pohjanmaa, 5 450 - 6 200 (12 %)
Pohjois-Karjala, 12 200 - 12 600 (+ 3 %)
Pohjois-Pohjanmaa, 23 800 - 25 200 (+ 6 %)
Pohjois-Savo, 15 200 - 16 000 (+ 5 %)
Satakunta, 9 000 - 9 600 (+ 6 %)
Päijät-Häme, 9 400 - 9 600 (+ 2 %)
Uusimaa, 69 000 - 61 400 (laskua 11 %)
Varsinais-Suomi, 22 000 - 24 000 (+ 9 %)
