Kieldâässei kuálástemvuoigâdvuođah Paje-Laapist

Kuálástem staatâ čaasijn lii iänááš mávsuttem Iänuduv, Aanaar já Ucjuuvâ kieldâässeid. Spiekâstuvah láá luosâ já kuávžur kuárŋumkuávluh, moid kieldâässeeh pyehtih skappuđ kolohaddasii pajelove.

Tave-Laapi kieldâässei kuálástemvuoigâdvuođâst lii asâttum kuálástemlaavâst (finlex.fi).

Mávsuttes kuálástemlope

Iänuduv, Aanaar já Ucjuv kieldâi ässeeh pyehtih haahâđ mávsuttes kuálástemlove kuulmâ tavemus kieldâ kuávlun, vuosâsajasávt jieijâs päikkikieldân. Lope addel vuoigâdvuođâ stággu- já pivduskuáláástmân staatâ čäcikuávluin fáárun luvâhánnáá luosâ tâi kuávžur kuárŋumvijđoduvâid. Luuvijn iä lah tiätumereh, já nuuvtpa love finnejeh puoh páiháliih, kiäh halijdeh.

Lope lii vyeimist kulmâ ive. Uuccâm ivvijd 2026–2028 álgá 2.1.2026. Ovdeláá mieđettum loveh láá vyeimist ton räi.

Lopeucâmuš puáhtá kyeđđiđ šleđgâhäämist, já talle kieldâst aassâm tärhistuvvoo Suomi.fi-tubdâttâttâm peht. Ucâmušân tarbâšuvvojeh čuávuvááh tiäđuh: persovntubdâldâh, ovdânommâ, suhânommâ, päikkikieldâ já aldačujottâs. Tun uáináh täid tiäđuid ucâmuš kyeđedijnâd, ko tubdâttâđah Suomi.fi-palvâlusân. Jis tiäđuh váiluh tâi láá puástud, te tivo taid Suomi.fi:st.

Jis tun jieh pyevti tubdâttâttâđ Suomi.fi-palvâlus peht, te tun puávtáh kyeđđiđ lopeucâmuš suáittimáin Eräluvat-äššigâspalvâlmân tâi pääihi alne Aanaar äššigâspalvâlemsaajeest tâi Iänuduvâst Tuodâr-Laapi luándukuávdáást. Jis tun halijdah uuccâđ love vyeliahasii peeleest, te tun puávtáh porgâđ tom äššigâspalvâlem peht. Mušte väldiđ persovnlâšvuotâtuođâštus fáárun ton tärhistem várás, et aasah kieldâst.

Pajelope luosâ já kuávžur kuárŋumkuávloid

Iänuduv, Aanaar já Ucjuuvâ kieldâässeeh pyehtih skappuđ jieijâs päikkikieldâ kuávlun kolohaddasii pajelove, nuuvt kočodum kieldâässee juhâlove. Lope addel vuoigâdvuođâ vuoggâkuálástmân toin staatâ čäcikuávluin, moh láá luosâ tâi kuávžur kuárŋumkuávluh. Luuvijn iä lah tiätumereh, ađai puoh páihálâš ässeeh finnejeh love jis halijdeh.

Vyebdim puáttee pajan álgám 24.3.2026.  Pajelove hadde lii 40 eurod / paje. Hadde lii miäruštâllum eennâm- já meccituáluministeriö máksuasâttâsâst. Vuálá 18-ihásii pajelope lii mávsuttem.

Pajelove puáhtá lonnoođ šleđgâhäämist, já talle kieldâässeevuotâ tärhistuvvoo Suomi.fi-tubdâttâttâm peht (om. viermipaŋkkitubdâlduvâiguin tâi moobilnanodâssáin). Uástimân tarbâšuvvojeh čuávuvááh tiäđuh: persovntubdâldâh, ovdânommâ, suhânommâ, päikkikieldâ já aldačujottâs. Love uástidijnâd tun uáináh täid tiäđuid, ko tubdâttâđah Suomi.fi-palvâlusân. Jis tiäđuh váiluh tâi láá puástud, te tivo taid Suomi.fi:st.

Jis tun jieh pyevti tubdâttâttâđ Suomi.fi-palvâlus peht, te puávtáh lonnoođ love suáittimáin Eräluvat-äššigâspalvâlusân tâi monâmáin Aanaar äššigâspalvâlemčuággás tâi Iänuduvâst Tuodâr-Laapi luándukuávdážân. Jis tun halijdah lonnoođ love vyeliahasii peeleest, tun puávtáh porgâđ tom äššigâspalvâlus peht. Mušte väldiđ persovnlâšvuotâtuođâštus fáárun kieldâässeevuođâ tärhistem várás.

Uápásmuu čuosâttuvváid já lopeiävttoid tärhibeht lopekuávlui čuosâttâhsiijđoin.

Nuortalašguovllu guolástanlobit

Nuortalašguovllus ássi nuortalaččain lea vuoigatvuohta bivdit guovli nuvttá nuortalašguovllu čáziin. Nuortalašguvlui gullet Čeavetjávri-Njávdán ja Njellima-Keväjärvi-giliid guovllut Anára gielddas.

Njávdámis guolástettiin galget Njávdáma registtargilis ássi nuortalaččat goittotge ohcat nuvttá guolástanlobi Meahciráđđehusas Njávdáma soahpamuša mielde. Vaikko muđui nuortalašguovllus ássi nuortalaš ii dárbbaš lobi guolásteapmái guovllus, ávžžuhit sin viežžat nuvttá lobi guolásteapmái Meahciráđđehusas álkidahttin dihte bearráigeahččandáhpáhusaid. 

Nuortalašguovllu guollečáziid geavaheamis ja dikšumis Meahciráđđehus dahká lávga ovttasbarggu Nuortalaččaid giličoahkkimiin, Anára gielddain, Luondduriggodatguovddážiin ja Eallinfápmoguovddážiin.

Njávdáma registtargili ja nuortalašguovllu lobit skáhppojuvvojit Eräluvat áššehasbálvalusa bokte.