Järvilohen perimän monipuolistaminen

Järvilohi on äärimmäisen uhanalainen. Luontaisen kannan romahtaminen jokirakentamisen ja patoamisen seurauksena aiheutti ns. geneettisen pullonkaulailmiön. Sen seurauksena järvilohen perinnöllinen muuntelu on hyvin vähäistä ja sukusiitosriski ilmeinen. Merkkeinä elinkelpoisuuden alenemisesta on muun muassa mädin ja poikasten laadun heikentyminen, tautiherkkyyden lisääntyminen, poikasten käyttäytymismuutokset sekä epämuodostuneiden poikasten määrän lisääntyminen.

Järvilohen perimän monipuolistaminen -hankkeella haetaan vastauksia siihen, saadaanko järvilohen risteyttämisellä parannettua mäti- ja poikasvaiheen elinkelpoisuutta. Lisäksi selvitetään puhtaan järvilohen ja sen risteymien järvivaiheen selviytymis- ja kasvueroja istuttamalla yksilömerkittyjä kaloja Päijänteeseen, Puulaan ja Suonteeseen.

Testaus koeasemalla

Pilottiluonteiset järvilohen risteytyskokeet käynnistettiin syksyllä 2017 risteyttämällä järvilohi Nevan ja Tornionjoen lohien kanssa. Molemmat kannat ovat suhteellisen läheisiä järvilohen sukulaisia ja molempien kantojen emokalastot ovat viljelyssä Luonnonvarakeskuksen (Luke) viljelylaitoksilla. Kokeet osoittivat, että risteytykset eri kantojen välillä voidaan toteuttaa sukusolujen säilytyksen keinoin, eli eri viljelylaitoksilla olevista ja eri aikaan kutevista emolohista lypsetyt sukutuotteet säilyivät hedelmöityskelpoisina risteytyksien toteuttamiseksi. Vuosina 2018 ja 2019 järvilohta on risteytetty ainoastaan Nevanlohen kanssa.

Lohien risteytykset, mädin haudonta ja poikaskasvatus hoidetaan kontrolloiduissa olosuhteissa Luken Paltamon koeasemalla, missä järjestetään erilaisia vertailutestejä risteymien ja puhtaiden kantojen erojen selvittämiseksi. Risteymien ja puhtaiden kantojen selviytymiseroja seurataan jo mätivaiheesta alkaen mm. mädin kuolevuuden, kehittymisnopeuden, kuoriutumisen ajoittumisen ja keston osalta. Myöhemmin erilaisia vertailukokeita tehdään eri ikäisillä poikasilla, ja mahdollisuuksien mukaan varioimalla ympäristöolosuhteita.

Kuvat: Elinvoimainen järvilohi -hanke. Hedelmöitetyt mädit laitetaan haudontaan.        

Järvivaiheen istutukset

Risteymien eroista ja menestymisestä tarvitaan tietoa koko elinkierron kestoajalta. Risteymiä ei istuteta tämän hankkeen aikana Vuoksen vesistöalueelle lainkaan, ettei siellä elävälle järvilohikannalle aiheuteta riskiä. Sen sijaan järvivaiheen selviytymis- ja kasvuaineiston keräämiseksi ovat Puulan, Päijänteen ja Suonteen kalastusalueet sitoutuneet lunastamaan istukkaat, kustantamaan poikasten yksilömerkinnät sekä järjestämään niiden seurannan järvialueilla.

Keväällä 2020 suoritetaan ensimmäiset risteymäryhmien koeistutukset kolmeen järveen. Kalat ovat PIT-merkittyjä (mikrosirutettu), jolloin niistä on mahdollista saada saalistietoja. Koeistutuksia suoritetaan samoihin järviin kolmena perättäisenä vuotena.

Syksyllä hedelmöitetyt mätimunat ovat kuoriutuneet. Ensimmäinen sukupolvi pääsi järviin toukokuun 2020 alussa, nämä kalat seuraavat keväällä 2022.

Hankkeen vaiheita voi seurata Elinvoimainen järvilohi ry:n Facebook-sivustolla (Facebook.com/jarvilohi).

Maksa kalastonhoitomaksu (Eräluvat-verkkokauppa)