Monissa vesistöissä on ihmisen toiminnan myötä tapahtunut muutoksia. Kun esimerkiksi kalojen luontainen lisääntyminen on heikentynyt sopivien kutualueiden puuttuessa, tarvitaan kalakantoja elvyttäviä toimenpiteitä. Kalakantoja tuetaan sekä istutuksilla että elinympäristöjä kunnostamalla.

monipuolisia kalaistutuksia

Metsähallituksen toteuttamien istutusten tarkoituksena on joko parantaa kalastuskohteen saalisvarmuutta tai tukea kala- ja rapukantoja.

Metsähallituksen istuta ja ongi -kohteille istutetaan vuosittain yhteensä noin 60 000 kg ongintakokoista kalaa. Pääosa istukkaista on kirjolohta ja taimenta, jonkin verran myös harjusta. Näiden kohteiden istutukset palvelevat puhtaasti kalastuksen tarpeita, eikä näillä istutuksilla pääsääntöisesti tavoitella luontaisesti lisääntyviä kalakantoja.

Pinta-alallisesti istuta ja ongi -kohteet ovat vain pieni osa siitä kalavesien joukosta ja hoidon kokonaisuudesta, jota Metsähallitus hallinnoi. Perinteisten punalihaisten lohikalojen lisäksi pyydys- ja viehevesien pienpoikasistutuksiin käytetään muun muassa siikoja, harjuksia ja kuhia. Ylä-Lapissa siirtoistutuksia kalakantojen kohentamiseksi tehdään luonnonvesistä pyydetyillä nieriöillä.

jokirapuistutukset

Metsähallitus tekee luvanvaraisesti lähes vuosittain kotimaisen jokiravun siirtoistutuksia, joiden tavoitteena on palauttaa jokirapu rapuruttokuoleman jälkeen tai luoda uusia rapukantoja. Metsähallitus ei istuta vierasperäistä täplärapua.

Ravustuskausi alkaa vuosittain heinäkuun loppupuolella ja päättyy lokakuun lopussa. Jokirapu ja täplärapu ovat rauhoitettuja ravustusajan ulkopuolella. Ravustusjärjestelyjen reunaehdot asettaa Suomen kalastuslaki ja -asetus.

Lue lisää ravustuksesta, rapujen tunnistamisesta ja rapuruton ehkäisemisestä >

koekalastukset ja -ravustukset

Metsähallitus selvittää kalavesien tilaa muun muassa koekalastuksin ja -ravustuksin. Koekalastuksissa keskeisiä menetelmiä ovat verkkokoekalastus ja sähkökoekalastus. Jonkun verran koekalastuksia tehdään myös viehevälineillä. Rapukantojen tilaa ja erityisesti jokirapuesiintymiä kartoitetaan merroilla tehtävin koeravustuksin.

Koekalastusten tarkoituksena on selvittää kalalajien esiintymistä, lajistosuhteita, kalakantojen tilaa ja kalakantojen kehittymistä. Keskeistä tietoa kalalajien ja -kantojen tilasta saadaan myös saalispalautteiden perusteella, joita kalastajat voivat lähettää Tuikki.fi-palvelun kautta.

Koeravustuksilla seurataan istutusten onnistumista ja rapukannan kehitystä. Koeravustuksen ja ravustajilta saatavan saalispalautteen avulla ravustus on mahdollista mitoittaa kullakin ravustuskohteella kestävälle tasolle.