Metsähallitus tekee kalaistutuksia monipuolisesti eri kalalajeilla ja erikokoisilla istukkailla.

”Istuta–ongi” -kohteille istutetaan vuosittain yhteensä noin 60 000 kg ongintakokoista kalaa.

Pääosa istukkaista on kirjolohta ja taimenta, jonkin verran istutetaan myös harjusta. Istuta–ongi-kohteiden istutukset palvelevat puhtaasti kalastuksen tarpeita, pääsääntöisesti näillä istutuksilla ei tavoitella luontaisesti lisääntyviä kalakantoja.

Pinta-alallisesti istuta–ongi-kohteet ovat kuitenkin vain pieni osa siitä kalavesien joukosta ja hoidon kokonaisuudesta, jota Metsähallitus hallinnoi. Perinteisten punalihaisten lohikalojen lisäksi pienpoikasistutuksiin pyydys- ja viehevesiin käytetään muun muassa siikoja, harjuksia, kuhia sekä jokirapuja. Ylä-Lapissa siirtoistutuksia kalakantojen kohentamiseksi tehdään luonnonvesistä pyydetyillä nieriöillä.

Kaupallisen kalastuksen kannalta merkittävimmän ja haastavimman hoitokokonaisuuden muodostavat Lokan ja Porttipahdan tekojärvet, joiden kalaston hoito kuuluu Metsähallituksen vastuulle. Erityyppisillä istutuksilla on yhä laajaa merkitystä kalavesien hoidossa Metsähallituksessa.

Ravustusjärjestelyihin reunaehdot on asettanut Suomen kalastuslaki ja -asetus.

Ravustuskausi alkaa vuosittain 21.7. klo 12 ja päättyy 31.10. Jokirapu ja täplärapu ovat rauhoitettuja ravustusajan ulkopuolella.

Metsähallitus on tehnyt luvanvaraisesti lähes vuosittain jokiravun siirtoistutuksia, joiden tavoitteena on ollut palauttaa jokirapu rapuruttokuoleman jälkeen tai luoda uusia rapukantoja. Metsähallitus ei istuta vierasperäistä täplärapua.

Rapukantojen hoidon edellytyksenä on riittävä tieto rapukannan tilasta. Koeravustuksilla seurataan istutusten onnistumista ja rapukannan kehitystä. Koeravustuksen ja ravustajilta saatavan saalispalautteen avulla ravustus on mahdollista mitoittaa kullekin ravustuskohteelle kestävälle tasolle.