Kalastusluvat ovat sijoituksia luontoon, eli niillä hoidetaan kalojen elinympäristöjä. Metsähallituksen kalastuslupatuloja käytetään yhdessä kumppanien rahoituksen kanssa satoja tuhansia euroja joka vuosi kalavesien hyväksi. Kalastonhoitomaksurahoilla vesistöjä parannetaan noin kahdella miljoonalla eurolla vuosittain.

Lue esimerkkejä vesistöjen hoidosta:

Kolima-Keiteleen koskireitti, 45 000 euroa (kumppanit WWF ja Kalasydän Oy)

Konnuskosken kunnostus, 15 000 euroa  (kumppanit Olvi-säätiö, Pohjois-Savon Ely-keskus sekä Alapihan osakaskunta)

Lieksanjoen kunnostukset, 153 000 euroa (kumppanit ELY-keskus, Kemijoki Oy, Pielisen ja Ruunaan kalastusalueet ja Lieksan kaupunki)

Lue lisää muista hankkeista:

Lue lisää Metsäpuro-hankkeesta! (Syke)

Lue lisää Itämeri-sitoumuksesta!

Lue lisää jokihelmisimpukkakantojen elvyttämisestä!

Lue lisää Kainuun helmenkalastajat -hankkeesta!

Metsähallituksen asiantuntijat ovat suunnitelleet ja olleet mukana toteuttamassa kymmenien purojen kunnostusta. Puroja ennallistetaan ja niihin muun muassa palautetaan kutusoraikkoja. Puronvarsikorpien ennallistus on jo osa metsätaloustyön arkipäivää.

Erähenkilöstömme on asiantuntijana kalannousua edistävissä hankkeissa. Muun muassa Kostonjoen kalatie Taivalkoskella oli Metsähallitukselle tärkeä operaatio.

Elinympäristöjen kunnostusta ohjaavat muun muassa vesienhoitosuunnitelmat (ympäristöministeriö) ja toimenpideohjelmat, vesien kunnostusstrategia, pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia ja kansallinen kalatiestrategia.