Urkin urat -erähistoriakohteen nähtävyydet sijaitsevat Käsivarren erämaa-alueella. Tutustu alueeseen tarkemmin Luontoon.fi:ssa.

1. Seitakivi

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7697564, I/E=3283588 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Sieiddesáivan rannalla, Somasjärven lounaispuolella on ruohikkoinen lapinkenttä, jonka lähistöllä sijaitsee valtava keskeltä haljennut siirtolohkare. Somasjärven seitakivi on alueen poromiesten vanha palvoskivi, jonka luo tultiin kauempaakin, niin Norjan kuin Suomen puolelta uhraamaan ja pyytämään jumalilta onnea ja menestystä. Suurella pahtakivellä on pituutta jopa kahdeksan metriä ja leveyttä kolme. Palvontapaikan viereinen järvilaajentuma on nimetty saivoksi eli pyhäksi, kalaisaksi järveksi, joissa tarujen mukaan elää suuri kalojen isäntä, mahtava jättikala, kalojenvanhin.

Etelän suunnasta katsoen kivestä voi hahmottaa ihmiskasvojen muodot. Siirtolohkare kerää edelleen uhrilahjoja sadoilta vierailijoilta. Ympäristöstä on löydettävissä poron luita ja sarvien kappaleita, euroja, markkoja, Ruotsin ja Norjan kruunuja sekä talvi- ja kesäuistimia.

 

2. Halosen potero ja purnu

Halosen potero
 

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7695111, I/E=3284991 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Karttaan merkityllä korkeuskohdalla 716.1, Valtiojoen virran itäpuolella sijaitsee pieni lampi, jossa esiintyy runsaasti muikun kokoista rautua. Presidentti Tarja Halonen vieraili kaudellaan lammella ja todennäköisesti vihki lammikon nimeään noudattamaan.

Purnu


Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7695195, I/E=3284981 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Halosen Poteron rannalla on nähtävissä lihan säilytykseen käytetty kuoppamainen kivirakenne eli purnu. Liekö Halonenkin käyttänyt kyseistä vanhaa purnua rautujen varastoimiseen.

 

3. Muinaiset asuinpaikat

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla:
Somásjávri, muinainen asuinpaikka:
P/N=7697334, I/E=3285040 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)
Somásluoppal, muinainen asuinpaikka: P/N=7697187, I/E=3285009 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Somasjärven ja -lompolon alueelta on löydetty useita esihistoriallisen ajan asuinpaikkoja. Asuinsijojen ympäristössä on nähtävissä muinaisia liesilatomuksia sekä muita ihmistoiminnan jälkiä aina kivikaudelta lähtien. Paikoilta on kerätty talteen useita kvartsiittiesineitä, jaspiksesta valmistettu kaavin sekä myöhemmältä ajalta peräisin oleva rautalevyn katkelma. Löydökset viittaavat paikoilla olleen pitkäkestoista asutusta.

 

4. Kekkosen kämppä

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7683389, I/E=3285203 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Kalaisa Poroeno lähtee pitkälle vaellukselleen kohti Lätäsenoa Urkin maisemien pyhätöstä, jonka taustalle kohoavat Yläperän tunturihuiput.

Kekkosen kämppä rakennettiin suurten harjusten, rautujen ja taimenten täyttämän Porojärven rantaan vuonna 1965. Kämpän rakennutti Kemijoki Oy. Kekkosen ensimmäisten Käsivarren maisemiin suuntautuneiden hiihtoretkien väärtinä toimikin usein yhtiön silloinen toimitusjohtaja, vuorineuvos Veikko Axelsson. Sittemmin kämpästä kehkeytyi Kekkosen suuresti arvossa pitämä kiinteä tukikohta lukuisille hiihto- ja kalastusreissuille. 

Nykyisin kämppä lisärakennuksineen toimii Metsähallituksen varaustupana.

 

5. Jogasjärven autiotupa 

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7684711, I/E=3281197 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Jogasjärven etelärannalle vuonna 1937 rakennettu autiotupa on Käsivarren vanhin yhä käytössä oleva kämppä retkeilijöille. Kämppä tunnetaan maahistupana eli kummituskämppänä, minkä vuoksi monet saamelaiset ovat kiertäneet kämpän kaukaa eivätkä mistään hinnasta suostuisi siellä yöpymään. Harva nykyisistä retkeilijöistä on tuvan maahisista enää kuullutkaan, mutta aiempina vuosikymmeninä vieraskirjamerkinnät suorastaan vilisivät kauhukertomuksia.

 

6. Kekkosen muistomerkki 

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7684448, I/E=3277382 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Urho Kekkosen luonteelle ominaista oli pilkata jäykkiä muistomerkkipatsaita vilkkaissa kaupunkimaisemissa. Hänen toivomuksestaan merkkimiehen muistomerkki asetettiinkin erämaan rauhaan pahtareunaisen Saivaaran huipulle. Tasaiselle kalliokohdalle asetettuun Pentti Papinahon suunnittelemaan muistolaattaan on kaiverrettu Kekkosen ja perässähiihtäjien profiilit sekä teksti:

 

TÄMÄ LAATTA ON KIINNITETTY
3.9.1980

 

TASAVALLAN PRESIDENTIN
URHO KALEVA KEKKOSEN
TÄYTTÄESSÄ 80 VUOTTA

 

JOKA KEVÄT 1968 LÄHTIEN
HÄN ON HIIHDELLYT
NÄILLÄ MAHTAVILLA KINKAMILLA

 

Vaatimattoman laatan sijaan pohdittiin myös suurimittaista operaatiota, jonka suunnittelijaksi saatiin maineikas akateemikko ja muotoilija Tapio Wirkkala. Wirkkalan ajatuksissa syntyi ajatus vaaran huipulle sijoitettavista suurista kivenjärkäleistä, jotka kuvaisivat Kekkosen presidentinkausia. Näille suurille muistomerkeille johtaisi UKK:n linja, tuhansien askelmien tieura, kuvaten Kekkosen virkakauden päiviä. Julkinen sana sekä paikalliset poromiehet kuitenkin murjoivat suuren suunnitelman pitäen sitä luonnonraiskauksena sekä perinteisten elinkeinojen uhkana.

 

7. Kallionvieriasuinpaikka 

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7684220, I/E=3277642 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Saivaaran kallionvieriasuinpaikka on suuri ulospäin kaartuva siirtolohkare, jonka alle muodostuu sateen- ja tuulensuojainen, luokseen kutsuva leiripaikka. Taukopaikaksi hyvin soveltuvaan suojaan on aseteltu laattamainen istuinkivi sekä kolme muuta kiveä tasaisine pintoineen istumiseen tai pöydän verukkeeksi.

 

8. Asuinpaikka, NUUKANKENTTÄ 

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7685567, I/E=3276444 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Laaja-alaisella asuinpaikalla kulttuurikerrosten esiintymät ja erinäiset maaston merkit ulottuvat esihistorialliselta ajalta historialliseen. Pyöreät kotasijat ja mahdollisen turvekammin jäänteet maastossa sekä kvartsiitti- ja kvartsilöydökset kertovat seudun pitkäjatkoisesta asuttamisesta kivikaudelta tai varhaiselta metallikaudelta lähtien.

 

9. Aslak Juuson kammi

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7686204, I/E=3277362 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Yläperän patriarkan ja pororuhtinaan arvonimikettä kantaneen Aslak Juuson turvekammin raunio sijaitsee Ánnjaloanjin pahdan alla. Kammin puurakenteet ovat paikalta jo tuhoutuneet, mutta muuta tarvikkeistoa sen sijaan on nähtävissä aina valurautahellaa myöten. Kammin käyttö päättyi jo usea vuosikymmen sitten, joten asumus on mennyt rähjäiseen kuntoon.

 

10.Pitsusjärven kivikaarre

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7691446, I/E=3275374 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Kivikaarre on rakennettu latomalla laattamaisia kiviä jopa kymmenen päällekkäin muurimaiseksi, soikeahkoksi poroerotusaidaksi. 1930-luvulla valmistetun aidan halkaisija on parhaimmillaan peräti sata metriä. Täydessä käytössä se toimi vielä 1950-luvulla.

Kivikaarre on erinomainen nähtävyys esimerkiksi Kalottireittiä kulkevan poiketa katsomaan.

 

11. Muinaiset raaka-aineen hankintapaikat

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla:
Pohjoinen:
P/N=7680363, I/E=3267403 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)
Eteläinen: P/N=7679855, I/E=3268347 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Guonjarvárrin lakialueen reunoilta on löydetty viime vuosina laajoja esihistoriallisen ajan raaka-aineen hankinta- ja työstöpaikkoja. Runsaasti hienorakeista kvartsiittia sisältävät löydösalueet kertovat jo muinaisten esi-isiemme hakeneen työkalujen ja aseiden kärkikappaleiksi Guonjarvárrin rinteiltä hyvälaatuista kiviainesta.

Osa kivistä on isketty miltei valmiiksi käyttöaihioiksi jo paikan päällä tai louhittu pienemmiksi, helpommin asuinpaikoille kannettaviksi lohkareiksi. Tarkasta etenkin kalliosuoja (P/N=7679824, I/E=3268372), jonka kivivallin ja siirtolohkareen kätköissä on nähtävissä vaaleanharmaata sekä lähes mustaa kvartisiittia iskoksina ja suurempina työstämättöminä lohkoina.