Siirry pääsisältöön

Runolaulajien erämaa -erähistoriakohteen nähtävyydet sijaitsevat osin Murhisalon luonnonsuojelualueella. Tutustu alueeseen tarkemmin Luontoon.fi:ssa.

Kun klikkaat kuvaa nähtävyydestä, se avautuu suurempana.

1. Murhijärvi

Murhijärvi Murhinsalon erämetsäalueella tunnetaan runsaista kala-antimistaan. Murhijärven vesillä kalasti Domna Huovinen (1872–1963), tunnettu itkuvirsien taitaja, yhdessä ystävänsä Moarie Karhusen kanssa.

Murhijärvellä sijaitsee laavu, jonka tarkka sijainti on P/N=7180600, I/E=3644429 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto).

Vettä, ruohikkoa ja puita kesällä iltahämärässä.

2. Saunasaari

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7180521, I/E=3644942 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Murhijärven länsiosassa sijaitsee saari, jossa on vielä vanhoja kalasaunoja. Yhden näistä omisti aikanaan Domna Huovinen, ja siellä hän vietti yönsä kalastaessaan Murhijärven maisemissa.

Tarina kertoo, että kerran Murhijärvellä mummojen verkkoihin tarttui kiinni kotka. Domna ja Moarie yrittivät pelastaa pinteeseen joutuneen linnun, mutta turhaan, kotka kuoli. Domna lauloi sen viimeiselle matkalleen.

3. Miinan kivi

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7180624, I/E=3646117 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Tietäjä-parantaja Miines Miina Huovinen (k. 1913 tai 1914) oli vahva mutta pienikokoinen mies. Tuntemattomasta syystä hän kantoi Kivijärven takaa selässään parin kuution kokoista kiveä Murhijärven suuntaan. Huonoksi onnekseen Miinan kenkä osui polulla olleeseen puunjuureen, ja kivi tipahti keskelle polkua paikalle, jossa se yhä tänäkin päivänä sijaitsee. Vuosien saatossa polulla oleva kivi on jouduttu kiertämään, ja nykyään polku kulkeekin kiven ympäri. Kivessä on edelleenkin nähtävissä kantohihnojen eli viilekkeiden jäljet.

4. Kalasaunan jäänteet

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7179876, I/E=3644987 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Kertoman mukaan paikalla on ollut aikoinaan loukkolaisten eli Loukkojärven kellonkyläläisten kalasauna. Saunan jäänteet sijaitsevat Murhijärven länsirannalla Suurihiekan eteläpuolisen kuivan kankaan luoteisosassa noin 80 metriä rannasta. Vaikka noin 16-neliöisen kalamajan perustukset ovat jo vahvasti sammaloituneet, voi kiuasnurkan ulkokulmalla erottaa lahonneen salvoksen, jota asiansa osaava kirvesmies on työstänyt.

5. Reppunaula ja hetteiden paikkamerkit

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7180007, I/E=3644936 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Matkan pituudesta ja raskaista kantamuksistaan uupunulle matkamiehelle tieto raikkaasta juomavedestä on ollut tarpeen. Murhijärven länsirannalla sijaitsee kaksi hetettä noin kymmenen metrin päässä toisistaan. Hetteiden kohdalla on noin 30 metrin matkalla kaksi harmaantunutta keloa sekä kaksi vanhaa petäjää, joihin kaikkiin on työstetty puhtaat, kaiverruksettomat pilkat. Puiden pilkat ovat hetteiden paikkamerkkejä. Lisäksi eteläisimmästä petäjästä löytyy niin sanottu reppunaula. Reppunaula valmistettiin puutikusta, joka upotettiin puun kylkeen kirveellä iskettyyn koloon. Naulaan voitiin nostaa reppu tai kontti viilekkeistään roikkumaan.

Puinen tappi männyn rungossa.

6. Merkkipetäjä

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7183330, I/E=3641462 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Yli-Vuokin alueella on vuosien ajan poltettu tervaa, joten alueella on useita tervahautoja. Tervanpolttoon liittyy myös varaus- tai rajamerkillä varustettu kruununmerkitty petäjä. Sen alapuolelle on kaiverrettu vuosiluku 1841, jonka viimeinen numero on lähes peittynyt puun kasvaneen pintaosan alle.

Männyn runko, jonka kuoressa on reikä.

7. Syvähiekan kivikautinen asuinpaikka

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7185691, I/E=3637219 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Kivikautiset asuinpaikat järvien rannoilla todistavat, että Yli-Vuokin maisemissa on eletty jo vuosituhansia. Samalla ne todistavat alueen olleen elinkelpoinen metsänviljan tiheydeltään läpi aikakausien, nykyhetkeen saakka.

Asuinpaikka sijaitsee suojaisessa poukamassa Palojärven länsirannalla, jossa on miellyttävä pitkäaikaiseenkin oleskeluun soveltuva hiekkapohja. Länsirannan kulttuuriperintöinventoinneissa paikalta löydettiin kvartsin kappaleita, jopa kvartsi-iskoksiksi luokiteltavia ihmisen työkalun tai aseenkärjen työstämisen ohessa irronneita kivenosia. Kvartsilöydösten lisäksi paikalla on nähtävissä osittain hiekkaan peittynyt tulisija sekä asuinpaikan lähistön särkillä useita pyyntikuoppia. Ne kertovat omaa tarinaansa seudun pitkästä erähistoriasta.

8. Uuttupuu

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7184682, I/E=3632806 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Uuttupuu on puu, johon ihminen on kaivertanut linnuille pesimäkolon, josta pesimäaikaan haettiin linnunmunia. Yksi tällainen sijaitsee Vuokissa Rantajärveen rajautuvalla Jokiniemellä. Puussa on nähtävillä kirveeniskujälkiä ja kolo, jonne linnut aikanaan pesiessään munivat.

Puu, jonka rungossa on kolo.

9. Niittylatoja

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7184618, I/E=3632754 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Alue oli pitkään riippuvainen niittytaloudesta, sillä karja tarvitsi laidunmaita. Yli-Vuokin alueella on jäljellä vielä useita jäännöksiä niittyladoista, ja niissä on merkkejä nimikirjaimista.

Lahonneita puita aitamaisessa muodostelmassa metsässä.

10. ja 11. Domnan pirtti ja Kuivajärven tsasouna

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto):
Domnan pirtti P/N=7174625, I/E=3646228
Tsasouna P/N=7174780, I/E=3646255

Vain muutaman kilometrin päässä Venäjän rajalta sijaitsee Kuivajärven kylä, jonka keskus on vienankarjalaisen perinteen mukaisesti rakennettu Domnan pirtti. Pirtti on avoinna yleisölle kesäisin, mutta siellä voi järjestää tapahtumia ympäri vuoden.

Aivan Domnan pirtin lähellä sijaitsee Kuivajärven Pyhän Nikolaoksen tsasouna. Vuonna 1957 rakennettu tsasouna on järjestyksessään jo kolmas samaisella paikalla. Kaksi aikaisempaa tuhoutuivat tulipalossa.

Puurakenteinen tsasouna, jossa on torni.​​​​​​​

12. Hietajärvi

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7177060, I/E=3648513 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Hietajärvi sijaitsee aivan Suomen ja Venäjän rajalla, joka jakaa myös järven kahden maan kesken. Hietajärven kylän ainoa asukas oli runolaulaja Jussi Huovinen (1924–2017), jonka elämäntyö vienankarjalaisen perinteen jatkajana oli erittäin merkittävä alueelle ja sen ihmisille. Jussi Huovisen pihapiirissä on vienankarjaliseen tyyliin rakennettu perinnepirtti, johon tutustuu vuosittain satoja matkailijoita.

13. Vienan reitti

Vienan reitti on vanha kauppatie, jota pitkin on vuosisatojen ajan kuljettu kauppaa tehden Vienan Kemin ja Oulun välillä. Tarinoiden mukaan reittiä on kulkenut jollain yhdeksästä runonkeruumatkoistaan myös Elias Lönnrot Vienan alueelle matkatessaan. Kaikkia Lönnrotin käyttämiä reittejä ei ole jälkikäteen voitu vahvistaa.

Vienan reittiä on Yli-Vuokin alueella inventoitu ja suojeltu 28 kilometriä.  Reitti kulkee Yli-Vuokin virkistyskalastuskohteen pohjoispuolella.

Ajantasaista tietoa Vienan reitistä voi lukea Vienan reitti ry:n sivuilta www.vienanreitti.fi.