Keisarilliset lohivedet -erähistoriakohteen nähtävyydet sijaitsevat Langinkosken luonnonsuojelualueella. Lue lisää alueesta Luontoon.fi-sivustolta.

1. Langinkosken Kappeli

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=6708753, I/E=3493833 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Nykyisin kesäjumalanpalvelusten ja hartaustilaisuuksien näyttämönä toimiva Langinkosken tsasouna on alueen vanhin rakennus. Keisariperheen käytössä ollut pieni kappeli rakennettiin 1800-luvun alussa pyhille Aleksanteri Nevskille ja Nikolaokselle osoitettuna. Rakentajina toimivat Valamon luostarin munkit, jotka olivat saaneet Langinkoskeen keisari Paavali I:ltä yksinoikeudellisen kalastusluvan vuonna 1797.

 

2. Langinkosken vata-apaja

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=6708705, I/E=3493825 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Ruotsin vallan aikaisen Suomen kalanpyyntiä pyrittiin tehostamaan varta vasten perustetuilla kuninkaankalastamoilla. Langinkoskella siian- ja lohenpyyntiä tehostettiin jo 1500-luvulta lähtien kuningas Vaasan määräyksestä muun muassa vatapyydysten avulla.

Vata-apajan rakennelmat koostuivat kivillä täytetystä hirsiarkusta, vetolavasta sekä itse vatapyydyksestä eli pienestä nuotasta. Nykyisin Myllysaaren itärannalla säilyneet kalastuslaitteiden pohjat sijaitsevat samalla paikalla kuin 1800-luvun lopun kostearkku sijaitsi.

 

3. Kalastajien asunto

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=6708707, I/E=3493841 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Vuonna 1892 keisari Aleksanteri III rakennutti kolmelle ammattikalastajalleen tyyliltään keisarin kalastusmajaa muistuttavan asuinmökin. Sisä-Venäjältä lähtöisin olevat pyydystäjät viipyivät koskella yleensä toukokuun puolivälistä syyskuun loppuun. Keisarin kalastajat Andrej, Dimitri ja Nikolai olivat parrakkaita, värikkäitä vaatetuksia päällään kantaneita kalastajia, jotka olivat paikallisille jo itsessään nähtävyys ja saivat ripeillä kalastusnäytöksillään itselleen yleisöä.

 

4. Langinkosken keisarillinen kalastusmaja

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koodinaattihaulla: P/N=6708718, I/E=3493881 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Kalastusta innokkaasti harrastanut Venäjän keisari Aleksanteri III ihastui jo vuonna 1880 kruununperillisenä alueella käydessään kalaisaan ja luonnonkauniiseen Langinkoskeen. Vuonna 1887, jo keisariksi tultuaan, hän seuraili koskella lohenkalastusta ja intoutui samalla toivomaan kalastusmajan rakentamista kosken rannalle. Kahden vuoden kuluttua keisarin toivomuksesta Suomen suuriruhtinaskunta rakennutti keisarillisen kalastusmajan, joka sijaitsee edelleen samalla paikalla. Majan arkkitehtuuriset yksityiskohdat enteilivät jo kansallisromantiikan saapumista rakennustaiteeseen. Rakennuksen piirustukset laati taiteilija Helene Schjerfbeckin veli, arkkitehti Magnus Schjerfbeck.

Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on tänä päivänä ainoa Venäjän ulkopuolella säilynyt keisarin omistama rakennus. Maja toimii nykyään museona, jonka hallinnasta vastaa Metsähallitus.

 

5. Vartijan asunto

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=6708755, I/E=3493931 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Keisarin yksityisalueen ulkopuolella sijaitsee vartijan asunto ja sen pihapiirissä useita eri rakennuksia, kuten sauna, hevostalli ja kellarit. Vartijan asunto valmistui 1890-luvulla metsänvartijan asunnoksi, mutta sittemmin aina 2010-luvulle saakka rakennusta on käyttänyt keisarin kalastusmajan vahtimestari.

 

6. Langinkosken kalahautomo

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=6708668, I/E=3493964 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Kosken rannassa, vartijan rakennuksen pihapiirin eteläpuolella sijaitsee vuonna 1908 valmistunut kalahautomo. Se rakennettiin vapaaherra Theodor Bruunin toimesta turvaamaan lohi- ja siikakantoja Kymijoessa. Lohikalojen mätiä haudottiin kalanviljelylaitoksessa vuoteen 1923 saakka.

Langinkosken lammikkoon istutettiin joinain vuosina yhteensä yli 100 000 lohen- ja siianpoikasta. Kasvatus kuitenkin tuotti heikkoa tulosta Kymijoen epäsäännöllisen juoksutuksen sekä yläjuoksulla sijainneen puuhiomon mätijyviä vahingoittavien puumassapäästöjen vuoksi.

 

7. Langinkosken varustukset

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=6708663, I/E=3494001 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Langinkosken itärannalla Keisarillisen kalastusmajan ympäristössä olevalla luonnonsuojelualueella on nähtävissä ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka rakennettiin vuonna 1916. Alueen kohtalaisen hyvin säilyneet varustukset käsittävät taistelu- ja yhdyshautoja, konekivääriasemia sekä suojakorsuja. Taisteluhautalinja koostuu kahdesta peräkkäisestä joen suuntaisesti kaivetusta jonomuodostelmasta.

 

8. Keisarin kalastuskivi

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=6708608, I/E=3493987 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Keisarillisen kalastusmajan rakennustöiden aikaan keisari Aleksanteri etsi lähistöltä itselleen sopivaa kalastuspaikkaa. Hän löysikin mieleisensä kohdan rannan kiveltä, jolta oli helppo narrata jokeen kutemaan nousevia toutaimia.

Edelleen nähtävissä oleva kivi sijaitsee kalahautomon eteläpuolella. Aikoinaan kivelle johtivat myös puiset portaat, jotka itsensä Aleksanterin kerrotaan rakentaneen.

 

9. Keisarin muistokivi

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=6708481, I/E=3494045 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Paikallinen väestö piti keisaria ja hänen perhettään suuressa suosiossa. Aleksanteri III:n kuoltua hänen muistokseen suunniteltiin muistolaatta, jonka löytää tänäkin päivänä Langinkosken laiturin lähettyviltä. Laatta on kiinnitetty suureen siirtolohkareeseen.

Vuosikymmenten kuluessa muistolaatta on joutunut erinäisten vahingontekojen ja ryöstelyn kohteeksi. Syksyn 1917 levottomuuksien aikana laatasta vietiin pronssiset koristeosat, ja itsenäistymisen jälkimainingeissa siihen ilmestyi räjähde- tai ampumajälkiä.

 

10. Langinkosken sillat

Langinkosken alueen alkuperäiset puusillat tuhoutuivat 1900-luvun alkupuolella. Metsähallitus halusi säilyttää alueen historiallista aitoutta ja rakensi alkuperäisen mallin mukaan yhdeksän siltaa entisille paikoilleen. Sillat sijaitsevat osin hirsiarkkujen ja osin kivistä muurattujen anturoiden päällä.