Aihkikko Aarnimetsää, jossa tiheäsyiset, kilpikaarnaiset ja pituuskasvunsa lopettaneet männyt ovat valtalajina alueella.
Kalakenttä Kalamiehen yleensä pitkäaikainen asentopaikka rannalla
Kolttalappalaiset Kuolan niemimaan alkuperäisväestöä, jotka kuuluvat itäsaamelaisiin kielensä ja perinteidensä puolesta.
Kopukka Yksinkertainen lautta, jota käytettiin pääasiassa kalastukseen.
Langeta loveen Muinaisten lovinoitien hurmostila, jossa noidat pystyivät esimerkiksi vaeltamaan pitkiä matkoja eri eläimen hahmoissa ja näkemään tulevaan.
Metsän riutta Haaskansyöjä, haaskalintu
Naakia Kulkea erittäin varovasti ja hiljaa
Paljakka Tarkoittaa yleensä metsärajan yläpuolelle nousevaa tunturin lakialuetta, avointa tunturimaastoa.
Perkka-aita Ilman nauloja valmistettu aita, jossa käytettiin yleensä salvostekniikkaa.
Pyyntikuoppa Ansakuoppa, viepperhauta; pyyntikuopalla on useita alueellisia nimityksiä. Hirven- ja peuranhaudoista on todisteita jo kivikaudelta lähtien. Ne kaivettiin yleisesti pitkin järvien ja soiden rantamia tai niiden välisille kannaksille. Nelisen metriä syvä kuoppa kätkettiin havuin ja naamioitiin sammalkatteella lähimaaston kaltaisiksi.
Rakka Kivinen, louhikkoinen (tunturi)alue.
Ryssänuuni Kansanomainen nimitys kivilatomuksille, joita on mahdollisesti käytetty leipien paistamiseen ja kalojen kuivatukseen.
Saittapuut Käytettiin apuna talvisessa verkkokalastuksessa, jolloin verkot täytyi saada uitettua jään alitse avannosta toiseen.
Seita Muinaisten lappalaisten ja saamelaisten palvontakohde: tunturi, ihmisenmuotoinen puupylväs, kivi tai kallio.
Sotkauuttu Sotkan tai muun uutussa pesivän vesilinnun pesimispönttö
Talvijuomustus Jäänalaista verkkopyydystämistä