Ruunaan retkeilyalueella vuonna 2017 tehty kävijätutkimus on julkaistu. Vuosittain Ruunaalle tehdään noin 80 000 käyntiä, joista pääosa kesäkaudella. Ruunaalle tullaan useimmiten katsomaan koskimaisemaa retkeilyreittejä kävellen, kalastamaan, melomaan ja osallistumaan elämyksellisiin koskenlaskuihin. Ruunaa on suurimmalle osalle kävijöistä matkan tärkein kohde, ja suosituin vierailukohde alueella on Neitikoski.

Kävijätutkimukseen vastanneista 57 % oli miehiä ja 43 % naisia. Kotimaisia matkailijoita oli 81 % ja paikallisia asukkaita eli Lieksassa asuvia 12 %. Eniten kotimaisia matkailijoita tuli Joensuusta (12 %), Kuopiosta (7 %) ja Helsingistä (7 %). Ulkomaalaisia matkailijoita oli seitsemän prosenttia. Tutkimuksen vastanneet ulkomaalaiset matkailijat tulivat kymmenestä eri maasta. Eniten ulkomaalaisia vastaajia oli Venäjältä.

”Ruunaan retkeilyalueen kävijät olivat pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä palveluihin ja niiden laatuun. Kaikki arvioidut osatekijät saivat keskiarvoltaan arvosanan 3,8–4,4 asteikolla 1–5, jossa 5 tarkoittaa parasta arvosanaa. Palveluiden määrälle kokonaisuudessaan kävijät antoivat yleisarvosanan 4,3. Tyytyväisimpiä oltiin polttopuihin tuvilla ja huolletuilla tulipaikoilla, tulentekopaikkoihin ja laavuihin sekä pysäköintipaikkoihin,” kertoo suunnittelija Heikki Räsänen Metsähallituksesta.

Tutkimukseen osallistuneista päiväkävijöiden osuus oli 37 % ja yöpyjien osuus 63 %. Päiväkävijä kulutti aikaa retkeilyalueella keskimäärin 3,6 tuntia. Yöpyjien enemmistö viipyi keskimäärin kolme yötä, pääasiassa vuokramökissä majoittuen.

”Ruunaan retkeilyalueen kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat vuonna 2018 noin 4,8 miljoonaa euroa ja 52 henkilötyövuotta. Kävijät käyttävät eniten rahaa ruoka- ja vähittäiskauppaostoksiin ja lähes yhtä paljon majoittumiseen. Kolmanneksi eniten rahaa kuluu huoltamoilla asiointiin. Eniten henkilötyövuosia tuottavat majoituspalvelut ja seuraavaksi eniten kahvila- ja ravintolapalvelut,” sanoo suunnittelija Heikki Räsänen Metsähallituksesta.

Kävijät arvostavat Ruunaalla käytännön toimivuutta, siisteyttä ja virkistäytymiseen liittyviä tekijöitä. Yleisesti ottaen tutkimuksen perusteella oltiin tyytyväisiä alueen palveluihin ja palvelurakenteisiin. Luonnonympäristö, reitit, rakenteet ja harrastusmahdollisuudet täyttivät kävijöiden odotukset, mutta myös kehittämisehdotuksia annettiin. Heikoimmat arviot saivat alueen tiestö, vuokramökit, telttailupaikat sekä esitteet, kartat ja opaskirjat. Maastossa jotkut kävijät valittivat sorateiden terävistä kivistä ja lisää telttapaikkoja toivottiin.

Kävijätutkimuksen tuloksia hyödynnetään alueen kehittämisessä. ”Ruunaan tunnettuutta Pohjois-Karjalan ulkopuolella tulee kasvattaa, jotta alueelle saadaan lisää asiakkaita. Myös asiakkaiden esiin nostamat kehittämiskohteet otetaan huomioon. Ruunaan masterplan-suunnitelma laaditaan tänä vuonna. Lisäksi aloitetaan maastopyöräreittien suunnittelu ja toteutus sekä palveluvarustuksen korjauksia ja parannuksia. Retkeilyalueen metsiä hoidetaan hoito- ja käyttösuunnitelman ja Metsähallituksen ympäristöoppaan mukaisesti. Lisäksi toteutetaan innovaatiokilpailu kaikkien retkeilyalueiden digitaalisten palveluiden kehittämiseksi,” korostaa kehityspäällikkö Jere Rauhala Metsähallituksesta.

Suurin osa Ruunaan retkeilyalueen kävijöistä arvioi sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen hyvinvointinsa lisääntyneen alueella käynnin aikana. Retkeilyalueella käynnin terveys- ja hyvinvointivaikutusten rahallista arvoa kysyttäessä puolet vastaajista arvioi summan olevan yli 110 euroa. Myös luonnon aikaansaama hyvinvointivaikutus näkyy palautteissa. Ruunaalla patikoiminen on terapiaa parhaimmillaan.

Lisätietoja:
Ruunaan retkeilyalueen kävijätutkimus, suunnittelija Heikki Räsänen, Metsähallitus puh. 0206395724
Ruunaan retkeilyalueen kehittäminen, kehityspäällikkö Jere Rauhala, Metsähallitus puh. 0206394701

Ruunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2017 (julkaisut.metsa.fi) >

Ruunaan retkeilyalue (luontoon.fi) >

Ruunaan kosket (eräluvat.fi) >