Metsästäjät ja kalastajat ovat usein epävarmoja siitä, milloin heille kuuluvat paikalliset metsästys- ja kalastusoikeudet. Kotikuntalain mukaan kotikunta on henkilön tosiasiallinen asuinpaikka. Kirjojen siirtäminen eli ilmoitus maistraattiin ei siis välttämättä riitä.

Kotikuntalain ja korkeimman hallinto-oikeuden mukaan henkilö asuu kunnassa, johon hänellä on kiinteä yhteys: esimerkiksi perhe, työpaikka tai hoitosuhde. Henkilön kotikunta ei välttämättä muutu, vaikka hän itse ilmoittaisi osoitteensa kakkosasuntoonsa, jos hän kuitenkin tosiasiallisesti asuu muualla.

Mikäli metsästäjä tai kalastaja on epävarma omasta tilanteestaan, asian voi tarkistaa esimerkiksi Kuntaliiton sivuilta. Kuntaliitto on kerännyt esimerkkitapauksia siitä, miten kotikunta määräytyy. Ratkaisevaa ovat selvät siteet kuntaan.

Eränkäynnissä kotikunnalla on merkitystä. Pohjois-Suomessa (Metsästyslaki 8§) metsästäjillä on oikeus metsästää ilmaiseksi kotikuntansa valtion alueilla. Tällä on vaikutusta muun muassa hirvialueiden hakuun tammikuussa. Lisäksi Lapissa kalastajilla voi olla erityisoikeuksia omassa kunnassaan: esimerkiksi Ylä-Lapin asukkaat saavat maksuttoman kalastusluvan omassa kotikunnassaan sijaitseville valtion vesille. Maksuton kalastuslupa ei kata tällä hetkellä lohen ja taimenen nousuvesiä, jotka kalastuslaissa erikseen luokitellaan.

Väärinkäytökset asiassa voivat johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Metsästäjät ja kalastajat voivat keskustella aiheesta Metsähallituksen erävalvonnasta vastaavien erätarkastajien kanssa.

Katso alueesi erätarkastaja kartalta (pdf, 940 kt) >

Lisää Metsähallituksen erävalvonnasta >

 Lisää aiheesta Kuntaliiton sivuilla: www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/laki/kuntien-itsehallinto/kotikunta