Blogi
Pasi Korhonen

Monen suomalaisen ensimmäinen itse pyydetty kala on onkeen tarttunut raitapaitainen ahven. Näin myös minulla, joskin ikävuosia silloin oli sen verran vähän, etten voi väittää tilannetta muistavani. Näin minulle kuitenkin on kerrottu. Keskellä metsää järven rannalla kasvaneena kalastus ja ylipäätään kaikki luontoharrastukset tuli lapsuudessani omaksuttua ikään kuin vahingossa. Kalastamista ja luonnossa liikkumista ei siis opeteltu, vaan siihen kasvettiin yhdessä vanhempien, sisarusten ja kavereiden kanssa.

Tänään monen lapsen luontosuhde on kaupungistumisen myötä huomattavasti ohuempi kuin kultaisella 70-luvulla. Jopa Kajaanin kaltaisessa ”erämaakaupungissa” törmää nuoriin, joilla ei ole oikein mitään kontaktia lähiluontoon tai ainakaan luontoharrasteisiin. Osaltaan tähän vaikuttaa tietysti lähes rajattomiksi paisuneet harrastusmahdollisuudet, joiden kanssa vapaa-ajan kalastus joutuu nuorten ajasta kilpailemaan. Lisäksi pienessäkin kaupungissa kalapaikalle pääseminen voi olla aivan todellinen ongelma, jos esimerkiksi omat vanhemmat eivät kalasta ja kalavedet sijaitsevat automatkan päässä.

Kajaanissa nuorilla on varsin hyvät mahdollisuudet harrastaa kalastusta, sillä aivan keskustan kupeessa sijaitsee Hoikanlampi. Kuluvana kesänä meillä Metsähallituksessa on ollut ilo yhdessä Kainuun Vapaa-ajankalastajien ja Kainuun Kalatalouskeskuksen kanssa puuhata Hoikanlammesta erityisesti lapsille ja nuorille suunnattua lähikalastuskohdetta. Hoikanlampi oli mukana myös lasten Vapapäivä-tapahtumassa kesäkuussa. Suosittua tapahtumaa on järjestetty Metsähallituksen ja Suomen Vapaa-ajankalastajien yhteistyönä useilla kohteilla ympäri Suomen jo 10 vuotta.

Ensimmäistä kertaa Vapapäivässä oli kohde, jossa ei tavoiteltu saaliiksi istutettuja lohikaloja, vaan keskityttiin kansalliskala ahvenen narraamiseen. Hoikanlammella kymmenien lasten kalastusriemua seuratessa vahvistui kysymys siitä, ylläpidämmekö me aikuiset osin tarpeettomasti lohikaloihin liittyvää sädekehää yllä. Ja onko aina matkustettava kauas voidakseen nauttia kalastuksesta? Ahvenen saaminen kotikaupungissa voi tarjota nuorelle kalastajalle aivan yhtä hienon kalastuselämyksen kuin satojen kilometrien päässä pyydetty lohikalakin.

Ahven on monessa suhteessa hieno kalalaji. Ahvenkannat ovat useimmissa vesistöissä vahvat ja kestävät hyvin kalastusta. Tarvitsemansa ruokakalat voi siis ottaa mukaan kalareissulta ilman tunnontuskia. Ahvenenkalastuskausi kestää 365 päivää vuodessa, ja kalastuskohteita on useimman suomalaiskodin läheisyydessä riippumatta siitä, sattuuko lähin vesistö olemaan meri, järvi tai lampi.

Parhaillaan käynnissä oleva kesälomakausi on erinomaista aikaa kalastaa ahventa. Laji kestää käsittelyä hyvin myös lämpimän veden aikaan, joten ylimääräisten saaliskalojen vapauttaminen on mahdollista ilman kalan vaurioittamista. Ahvenen narraajan tarvitsemat kalastusvälineet ovat edullisia – tavallisella ongella tai pilkillä pääsee mainiosti alkuun, eikä yleiskalastusoikeuksin kalastaminen vaadi edes kalastuslupia! Kun vielä huomioidaan ahvenen erinomaisuus maistuvana ja monipuolisena ruokakalana, on vaikea keksiä, miksi ahven ei olisi suomalaisen kalastajan ykkössaalis!

Hoikanlammelle ahvenen kalastusta pääsee kokeilemaan vaikka fillarilla tai paikallisliikenteen bussilla. Perustellusti voi siis sanoa, että kajaanilaisilla lapsilla on nyt siis mahdollista tutustua ahvenen pyyntiin omassa rannassa!

Tutustu Hoikanlampeen >

Kirjoittaja työskentelee Metsähallituksessa eräsuunnittelijana.