Metsähallitus sijoittaa lupatuloja luonnon hyväksi tehtävään työhön. Kunnostamme heikentyneitä elinympäristöjä osana perustyötämme sekä lisärahoituksen turvin erilaisissa projekteissa. Viime vuoden aikana aloitimme kokonaisen valuma-alueen kunnostamistyöt alueen lähteikköjä sekä riekko- ja teerisoita ennallistamalla. Virtavesikunnostuksissa keskityimme vaelluskalojen luontaisen elinkierron palauttamiseen.
Palautimme riekon ja muiden kanalintujen elinympäristöjä
Hoidimme vuoden 2022 aikana riistaelinympäristöjä palauttamalla riekon elinympäristöjä ja puronvarsikorpia metsäkanalintujen poikueille lähes 22 hehtaaria viidellä eri suoalueella. Toimenpiteiden aikana tukittiin noin 5 kilometriä suo-ojia ja rakennettiin 63 patoa parantamaan suon luonnontilaa. Samalla ennallistettiin 13 lähdettä sekä 2,3 kilometriä lähdenoroja.
Ennen ja jälkeen -kuvat ojitetun suon ennallistamisesta. Kuvat: Antti Karppinen
Elinympäristöjen palauttamisessa eli ennallistamisessa on kyse toimenpiteistä, joiden avulla ihmistoiminnan takia heikentynyt, vahingoittunut tai tuhoutunut elinympäristö pyritään palauttamaan mahdollisimman lähelle luonnontilaa. Soita ennallistetaan tukkimalla tai patoamalla suota kuivattavat ojat sekä ohjaamalla suolle luontaisesti kuuluvat vedet takaisin suoalueelle. Jos suon puustonrakenne on muuttunut ojitusten seurauksena, pyritään suolle palauttamaan sen luontainen avonaisempi puustonrakenne. Kun ennallistamisen seurauksena suo vettyy, vesitalous palautuu. Se mahdollistaa lisääntyneen suojan ja ravinnon. Soiden ennallistaminen elvyttää riistakantoja, sillä monet alueen lajit hyötyvät suoelinympäristöjen hyvinvoinnista. Ennallistamistoimenpiteillä on merkitystä paikalliselle väestölle myös virkistyskäytön kannalta. Toimenpiteillä parannetaan soiden marjasatoja ja lähialueiden pienvesien tilaa, joka puolestaan parantaa vesistöjen kalakantoja. Elinympäristöjen palauttamisella on siis laajoja vaikutuksia.
Ennen ja jälkeen -kuvat ojitetun suon ennallistamisesta. Kuvat: Antti Karppinen
Elinympäristöjä kunnostettiin NbS Mätäsoja -projektissa yhteistyössä Metsähallituksen Metsätalous Oy:n kanssa. Projektin tavoitteena on edistää luontopohjaisten ratkaisujen avulla alueen biologista monimuotoisuutta sekä hillitä ilmastonmuutosta poistamalla ilmakehästä hiiltä, ja varastoimalla sitä hiilivarannoksi ennallistettaviin turvemaihin. Rahoittajana projektissa toimii Metsähallituksen lisäksi Pohjoismaiden ministeriöneuvosto. Projekti jatkuu vuoden 2024 loppuun asti. Ojitettujen soiden ennallistamistyötä jatketaan tulevina vuosina myös Triwa LIFE -projektissa.
kartoitimme ja kunnostimme virtavesiluontoa
Soiden ennallistamisen ohella keskityimme virtavesikunnostuksiin monilla kohteilla. Vuonna 2022 kunnostimme 34 koskea kymmenellä eri joella tai purolla. Koskikunnostuksia kertyi noin 11 hehtaaria sekä purokunnostuksia 5,4 kilometriä. Kunnostuksia toteutettiin eri lähteistä tulevan rahoituksen turvin. Merkittävä määrä kunnostuksista tehtiin Eduskunnan myöntämällä määrärahalla, joka saatiin vuosille 2020–2022 virtavesitöiden rahoittamista varten.
Ennen ja jälkeen -kuvat Lieksanjoen Siikakoskelta, jonne lisättiin kutupaikkojen lisäksi poikasille soveltuvia matalia, hidasvirtaisia ja suojaisia kivenkoloja tarjoavia elinympäristöjä. Kuvat: Veijo Honkanen
Kunnostusten tavoitteena oli palauttaa jokiin ja puroihin lohikalojen kutu- ja pienpoikasalueita, jotka ovat niistä ympäristön muokkausten takia hävinneet. Perattuja koskia kivettiin, kutu- ja poikaelinympäristöjä lisättiin, vanhoja kuivuneita uomia vesitettiin ja virtavesiin lisättiin puuta monipuolistamaan virtausolosuhteita ja syvyysvaihtelua sekä tulvittamaan hiekkaa. Kiveämis- ja kutuelinympäristöjen kunnostamistoimenpiteillä lisättiin tai parannettiin vaelluskalojen kutuelinympäristöjä 870 kappaletta sekä poikaselinympäristöjä 389 aaria. Toimenpiteet auttavat vaelluskalojen ohella monia harvinaistuneita ja uhanalaisia lajeja sekä parantavat laajemminkin virtavesiekosysteemien ja niitä ympäröivien rantametsien tilaa.
Uiton aikaisia uittopatorakenteita purkamalla ja sivu-uomia kiveämällä parannettiin uoman virtausolosuhteita Lieksanjoen Siikakoskella. Kuvat: Veijo Honkanen
Edistimme taantuneiden ja uhanalaisten lajien palauttamistyötä
Teimme tärkeää työtä eri lajien eteen yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. Hoitotoimia tehtiin sekä maa- että vesielinympäristössä. Poistimme kotoperäisille lajeille haitallisia vieraslajeja, minkkejä ja supikoiria, Helmi-vieraspetohankkeessa. Vierapetopyyntiä tehtiin yhteistyössä 120 hankkeeseen sitoutuneen metsästäjän voimin 30:ltä Pohjanlahden rannikkoalueella sijaitsevalta tärkeältä lintuvesikohteelta.
Toimenpiteet metsäpeuran palauttamiseksi sen alkuperäisille esiintymisalueille eteläiselle Suomenselälle saatiin päätökseen Metsäpeura LIFE -hankkeessa, kun metsäpeurat vapautettiin totutustarhoista Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoihin. Alueilla elää nyt 40–50 yksilön kokoinen metsäpeurakanta. Metsäpeuran perimää pyritään tulevaisuudessa turvaamaan metsäpeuroja ja poroja erottavan aidan avulla, jonka suunnittelu on käynnissä.
Pro Saimaannieriä ja Biodiversea LIFE -hankkeissa teimme työtä äärimmäisen uhanalaisten saimaannieriä- ja meriharjuskantojen parantamisen sekä vahvistamisen eteen. Yhteistyössä kumppaneidemme kanssa tehtävä jatkuu vielä useiden vuosien ajan. Vuoden aikana myös henkilöstön osaamista virtavesiseurantoihin liittyen parannettiin Pro Trout -hankkeen järjestämän kutupesäinventointikoulutuksen avulla. Kalaston nykytilaa selvitettiin useissa eri hankkeissa.