Metsästys- ja kalastusinnostus jatkui valtion alueilla viime vuonna. Metsähallituksen asettamat lupakiintiöt tulivat vastaan yhä useammalla alueella, sillä tulijoita olisi ollut paljon enemmän. ”Pystyimme tarjoamaan eränkäyntimahdollisuuksia suomalaisille hyvin laajasti, mutta joudumme pitämään kiintiöillä huolta kestävyydestä. Haluamme myös ohjata harrastajia nykyistä aktiivisemmin hiljaisemmille alueille”, erätalousjohtaja Jyrki Tolonen sanoo. 

Katso uutisen lopusta, mistä maakunnista eränkävijät valtion alueille tulevat! 

Valtion maiden metsästäjät ja kalastajat toivat viime vuonna alueiden yrityksiin 54,6 miljoonaa euroa tuloa. Suomalaiset hankkivat valtion alueille erälupia 548898 vuorokauden edestä. Erityisesti erälupa-asiakkaat kohensivat Lapin, Koillismaan ja Kainuun työllisyyttä. Harrastusreissujen työllistävä vaikutuksensa oli yhteensä 291 henkilötyövuotta. 

Tulijoita olisi useille alueille paljon enemmänkin, mutta Metsähallitus rajoittaa metsästystä ja kalastusta kiintiöillä, joilla turvataan riista- ja kalakantojen hyvinvointi sekä niin sanottu sosiaalinen kestävyys. Tämä tarkoittaa sitä, ettei samoilla alueilla olisi liikaa harrastajia. 

Metsähallitus arvioi, että viime syksynä alettiin joillakin alueilla olla harrastajamäärien ylärajoilla Pohjois-Suomessa. Ruuhkaa hillitään sillä, ettei hirvenmetsästyksen vieraslupia tulevana syksynä myydä syyskuulle. “Haluamme myös kannustaa asiakkaitamme hakeutumaan hiljaisille kohteille”, erätalousjohtaja Jyrki Tolonen sanoo. 

Valtion alueille myytiin viime vuonna 84537 metsästyslupaa ja 107585 kalastuslupaa. Esimerkiksi Ylä-Lapin suosituimpien alueiden kanalintuluvat myytiin muutamassa sekunnissa. Myös entistä useamman kalastuskohteen luvat loppuivat. Suurin osa eräkohteista on edelleen sellaisia, joissa olisi tilaa metsästää ja kalastaa koko kauden aikana. 

Metsästys- ja kalastuslupatulot käytetään palveluiden ylläpitoon, eikä niistä kerrytetä voittoa valtion kassaan. 

Lappi, Koillismaa ja Kainuu hyötyivät eniten 

Lupien kokonaismäärä laski hieman edellisvuodesta, mutta luvat olivat keskimäärin aiempaa pidempiä. Niinpä metsällä ja kalalla vietettyjen päivien määrä lisääntyi hieman: Metsähallituksen lupa-asiakkaat viettivät viime vuonna 548898 vuorokautta eräharrastusten parissa.  

”Eränkäynnin suosio on hieno asia. Se kohentaa kansanterveyttä, lisää ihmisten ympäristötietoisuutta, tarjoaa harrastajille puhdasta villiruokaa ja tuo huomattavia tuloja syrjäseuduille”, Jyrki Tolonen toteaa. 

Metsähallitukselta metsästys- ja kalastusluvan hankkineet asiakkaat toivat maakuntiin tuloa 54,6 miljoonaa euroa. Tämän työllistävä vaikutus oli 291 henkilötyövuotta. 

Lappiin eränkävijät toivat työtä 169 henkilötyövuoden edestä. Kainuussa vaikutus oli 60, Pohjois-Pohjanmaalla 24 ja Pohjois-Karjalassa 20 henkilötyövuotta. 

Lisätietoja 

Erätalousjohtaja Jyrki Tolonen 
puh. 0206 39 7640 

Ylitarkastaja (metsästys) Ahti Putaala 
puh. 0206 39 6619 

Ylitarkastaja (kalastus) Mikko Malin
puh. 0206 39 4637

Eränkäynnin aluetaloudelliset vaikutukset: erikoissuunnittelija Mikko Rautiainen, puh. 0206 39 6001 

etunimi.sukunimi@metsa.fi 

Katso alueellisten eräsuunnittelijoiden yhteystiedot Eräluvat.fi-sivustolta: www.eraluvat.fi/yhteystiedot 


Mistä metsästäjät ja kalastajat valtion alueille tulevat?  

Ohessa näkyy vuoden 2021 erälupa-asiakkaiden kotimaakunta (% maakunnan väestöstä). Luvuissa ovat mukana Metsähallitukselta vapaluvan ostaneet ja pienriistaluvan ostaneet asiakkaat. 

Kalastusasiakkaiden kotimaakunta 2021

Maakunta, asiakasmäärä, osuus maakunnan väestöstä (%)

  • Ahvenanmaa 10 (0,03 %)
  • Etelä-Karjala 651 (0,51 %) 
  • Etelä-Pohjanmaa 999 (0,52 %) 
  • Etelä-Savo 1201 (0,91 %) 
  • Uusimaa 8671 (0,51 %)
  • Kainuu 2233 (3,12 %)
  • Kanta-Häme 1491 (0,87 %) 
  • Keski-Pohjanmaa 813 (1,20 %)
  • Keski-Suomi 2468 (0,91 %) 
  • Kymenlaakso 665 (0,41 %) 
  • Lappi 6769 (3,83 %) 
  • Pirkanmaa 3758 (0,72 %) 
  • Pohjanmaa 536 (0,30 %) 
  • Pohjois-Karjala 2586 (1,58 %) 
  • Pohjois-Pohjanmaa 7907 (1,91 %) 
  • Pohjois-Savo 2580 (1,04 %) 
  • Päijät-Häme 1327 (0,64 %) 
  • Satakunta 781 (0,36 %) 
  • Varsinais-Suomi 2172 (0,45 %) 
  • Muut 1079  

Yhteensä 48 697

Metsästysasiakkaiden kotimaakunta

Maakunta, asiakasmäärä, osuus maakunnan väestöstä (%)

  • Ahvenanmaa 24 (0,08 %) 
  • Etelä-Karjala 668 (0,53 %) 
  • Etelä-Pohjanmaa 875 (0,46 %) 
  • Etelä-Savo 1167 (0,88 %) 
  • Uusimaa 6067 (0,36 %) 
  • Kainuu 1390 (1,94 %) 
  • Kanta-Häme 859 (0,50 %) 
  • Keski-Pohjanmaa 481 (0,71 %) 
  • Keski-Suomi 3419 (1,25 %) 
  • Kymenlaakso 665 (0,41 %) 
  • Lappi 2711 (1,53 %) 
  • Pirkanmaa 2817 (0,54 %) 
  • Pohjanmaa 547 (0,31 %) 
  • Pohjois-Karjala 2608 (1,59 %) 
  • Pohjois-Pohjanmaa 6623 (1,60 %) 
  • Pohjois-Savo 5404 (2,18 %) 
  • Päijät-Häme 981 (0,48 %) 
  • Satakunta 663 (0,31 %) 
  • Varsinais-Suomi 1168 (0,24 %) 
  • Muut 387  

Yhteensä 39 524