Useiden lohikalojen alamitat nousivat vuodenvaihteessa. Nyt kalastuspiireissä kiistellään siitä, pitäisikö kalastuskohteille hakea poikkeuslupia, joiden turvin voisi kalastaa pienempiä lohikaloja kuin uusi asetus määrää. Vilkkaan keskustelun vuoksi Metsähallitus julkaisee nyt perustelut, joiden mukaan poikkeuslupia haetaan vain joissain yksittäystapauksissa.

Metsähallituksen mielestä uusia alamittoja tulee kunnioittaa ja poikkeuksia hakea vain äärimmäisissä poikkeustapauksissa. Metsähallitus on kannattanut uusia alamittoja jo valmisteluvaiheessa.

Metsähallituksen perustelut

Vilkkaan keskustelun johdosta Metsähallitus haluaa nyt julkaista periaatteensa, joiden nojalla se on hakenut muutamia poikkeuksia, joista päättää ely-keskus.

Metsähallituksen hakemat poikkeusluvat koskevat noin 0,2 prosenttia sen hallinnoimista sisävesistä. Poikkeusluvat koskevat lähinnä järvitaimenen alamittaa, joka nousi vuodenvaihteessa 40 sentistä 60 senttiin.

Pääperiaate on, ettei alle 60-senttisen taimenen kalastus missään olosuhteissa kohdistu luonnontaimeneen vaan istutettuihin kaloihin, jotka kalastaja tunnistaa leikatusta rasvaevästä.

Metsähallitus hakee poikkeuslupaa vain seuraavissa kahdessa tapauksessa:

Tapaus 1:
Poikkeuslupaa voidaan hakea, kun kalastuskohde on ns. umpivesi (lampi & järvi), jota on aiemminkin hoidettu poikasistutuksin tai ongintakokoisen kalan istutuksin. Lisäksi kaloilla ei ole luontaisen elinkierron mahdollisuuksia (esim. ei kutualueita).

Tapaus 2:
Poikkeuslupaa voidaan hakea, kun kalojen luontainen elinkierto on nykytilanteessa puutteellista tai täysin estynyt (esim. nousuesteistä tms. johtuen) ja kohteen kalastuspaine (saaliiksi ottaminen) kohdistuu ainoastaan istutettuihin kaloihin. Lisäksi kohteella tulee olla huomattavaa paikallistaloudellista merkitystä esim. yritystoiminnalle (majoitus, opastus jne.).

Lisäksi perusteena tulee olla istutusten ja luvanmyynnin kaupallinen tarkoitus, eikä kalastus saa vaarantaa luonnonkantoja.

Näiden periaatteiden mukaisesti poikkeusta on haettu muun muassa Ruunaan koskille, Karvionkoskelle, Koirajärvelle ja muutamiin Hossan järviin.

Joissain tapauksissa uudet alamitat voivat aiheuttaa virkistyskalastuskohteiden lakkautuksia. Muutamilla ns. istuta-ongi-kohteilla ongintakokoisen taimenen istutukset tullaan lopettamaan. Esimerkkejä ovat Korouoma ja Livojoki. Lisätietoa saat kevään 2014 aikana eräluvat.fi-sivuilla.

Lue lisää alamitoista ja Metsähallituksen kohteista!