Metsähallitus alkaa poistaa laittomasti istutettuja täplärapuja Kuhmon Lentuanjärvellä. Täpläravut havaittiin vuonna 2010, jolloin Metsähallitus teki havainnosta tutkintapyynnön poliisille. Lentuan täpläravut kantavat rapuruttoa ja estävät kotimaisen jokiravun palauttamisen Lentuan alapuolisille vesialueille.

Täplärapu on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella, ja sen istuttaminen luonnonvesiin on Suomessa kielletty. Kansallisen, vuonna 2019 hyväksytyn rapustrategian mukaan vedenomistajan tulee pyrkiä poistamaan täplärapuesiintymät. Jos hävittäminen ei onnistu, täplärapukannan kasvua ja leviämistä tulee pyrkiä estämään suunnitelmallisesti ja tehokkaasti.

Täplärapujen poistopyynti Lentuanjärvellä alkaa kesäkuussa. Metsähallituksella on voimassa poikkeuslupa poistaa rapuja rauhoitusaikana. Toinen pyyntijakso toteutetaan elokuussa yhteistyössä paikallisten ravustajien kanssa.

”Tilanne on äärimmäisen harmillinen. Kuhmon merkittävimmät jokirapuesiintymät esimerkiksi Lammasjärvessä ja Pajakkajoessa menetettiin muutamia vuosia sitten rapuruton seurauksena. Ruttoa kantavat täpläravut käytännössä estävät jokiravun palauttamisen näille Lentuan alapuolisille vesialueille”, eräsuunnittelija Pasi Korhonen Metsähallituksesta kertoo.

Laittomasti istutetut täpläravut kantavat Ruokaviraston tutkimuksen mukaan Psl-tyypin rapuruttoa. Täplärapu on vieraslaji, joka kestää ruttoa jokirapua paremmin ja samalla levittää sitä tehokkaasti.

Lentualla on tehty koeravustuksia vuosina 2013–2020. Niiden perusteella laiton täplärapuistutus on poikinut järveen lisääntyvän rapukannan. Kotoperäisen jokiravun palauttaminen vesistöön on mahdotonta, ellei täplärapuja onnistuta poistamaan.

Metsähallitus poistaa täplärapuja yhteistyössä Korpisalmi I -osakaskunnan ja Kuhmon kalatalousalueen kanssa. Poistopyynnin suunnittelussa ovat olleet mukana Luonnonvarakeskus ja Itä-Suomen yliopisto.

Rapujen poistaminen on asiantuntijoiden mukaan haastavaa. Lentuan lisäksi täplärapujen hävityskokeiluja on tällä hetkellä menossa myös muun muassa Siuruanjoella ja Kankaanpään Venesjärvellä. Lentualla täplärapukannan hävittämisen mahdollisuutta lisää pienialaisen esiintymän lisäksi pohjoinen sijainti, jonka vuoksi rapukannan lisääntyminen on suhteellisen heikkoa. Tehokas pyynti voi harventaa kantaa niin paljon, ettei lisääntyminen enää onnistu.

Tänä kesänä tehtävien poistopyyntien lisäksi ravustusta voidaan koeluontoisesti jatkaa talvella poikkeusluvalla. Tulevien vuosien jatkotoimista päätetään, kun kuluvan vuoden pyynnin tuloksia päästään analysoimaan.

Lisätietoja

Eräsuunnittelija Pasi Korhonen, Metsähallitus
Puh. 0206 39 6066, pasi.korhonen@metsa.fi

Käsi, joka pitelee täpärapua.
Täpläravulla on yleensä saksiensa hangassa vaaleat täplät. Kuva: Mikko Malin, Metsähallitus