Metsähallitus kysyi metsästäjiltä hirvikoirien käytöstä syksyn 2013 aikana kuntalaisen metsästysoikeuden alueella (ML 8 §). Tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon koiria käytetään ja miten. Lisäksi selvitettiin, liittyykö koirien käyttöön ongelmia. Kyselyyn tuli 832 vastausta, jotka on nyt analysoitu.

Kyselyyn vastaajat olivat hirvenmetsästyksen johtajia ja alueluvansaajia.

Koirien käyttö hirvenmetsästyksessä on yleistynyt nopeasti. Jopa 85 % vastaajista kertoi kaatavansa hirvensä koirien haukkuun: 62 % kaatoi hirvensä seisontahaukusta ja 23 % siirtyvästä haukusta passiketjuun. Enää 15 % kertoi kaatavansa hirvensä ilman koiraa. Ylä-Lapissa koirien käyttö hirvenmetsästyksessä on vähäisempää kuin muualla kuntalaisen metsästysoikeuden alueella.

GPS:n käyttö on yleistä. Vain 1,5 %:lla vastaajista kertoi, ettei seurueella ole GPS-paikanninta käytössä lainkaan. Vastaajista 89 % kulki koiriensa kanssa maastossa haun aikana siitäkin huolimatta, että heillä on GPS-paikannin käytössä. Paikantimen käytön on epäilty aiheuttavan lisääntynyttä auton käyttöä metsästyksessä ja vähentävän koiran ohjaajan maastossa kulkemista koirien mukana

Kuntalaisen metsästysoikeuden alueella ei pääpiirteittäin ole ollut ongelmia koirien käytössä viime syksyn hirvenmetsästyksessä. Vajaa kolmannes kaikista vastaajista kertoi koirien käytössä olleen joskus ruuhkaa. Kuitenkin vain alle 12 % kertoi alueellaan olleen erimielisyyksiä koirien käytöstä. Noin 5 % kertoi, että yhteistyö muiden seurueiden kanssa onnistuu huonosti.

Hirvenmetsästyksen mielekkyys on kärsinyt kokonaisuudessaan vain vähän koirien lisääntyneen käytön seurauksena. 71 % vastaajan mukaan metsästyksen mielekkyys ei ole kärsinyt lainkaan tai hyvin vähän. 7 % kertoi metsästyksen mielekkyyden kärsineen paljon.

Koirien käytöstä sovitaan jopa yllättävän harvoin naapuriseurueiden kanssa, vaikka yhteystiedot olisivatkin olemassa. Vastaajista 44,5 % ei sopinut koirien käytöstä lainkaan naapuriseurueiden kanssa.

Vastaajien mukaan metsästysseurueessa oli käytössä keskimäärin 4,6 koiraa koko viime hirvenmetsästyskauden aikana. Seurueessa oli samanaikaisesti maastossa hirviä hakemassa keskimäärin 2,3 koiraa. Kun metsästyksenjohtajilta ja aluelupien saajilta kysyttiin ehdotusta siitä, kuinka paljon koiria saisi kerrallaan olla maastossa, toivomus oli, että keskimäärin 3,8 koiraa saisi olla seurueella kerrallaan irti maastossa. Ehdotettu määrä on siis suurempi kuin, mitä koiria tällä hetkellä käytetään.

Kuitenkin osa vastaajista (35 %) oli sitä mieltä, että koirien määrää rajoitetaan seuruekohtaisesti esimerkiksi alueluvan yhteydessä. Osa vastaajista helpottaisi ruuhkaa myöntämällä seurueille alueita vain osaksi metsästyskautta tai pienentämällä alueita.

Hirvikoirista suurin osa reagoi poroihin. Vastaajista 34 % kertoi, että heidän koiransa eivät yleensä reagoi poroihin. Enemmistö (65 %) kertoi koirien ajavan poroja pienen matkan, eli alle kaksi kilometriä. Vain kaksi prosenttia kertoi koirien ajaneen poroja pitkään (yli 2 km).

Syksyn 2013 hirvenmetsästyksessä sattui kuusi tapausta, joissa koira repi poroa niin, että poro jouduttiin lopettamaan. Viidessä tapauksessa paikallisen metsästäjän koira aiheutti vahingon ja yhdessä tapauksessa vieraspaikkakuntalaisen koira. Yhdessä tapauksessa kuudesta vahingon aiheuttivat koirat parityöskentelyssä, muut vahingot aiheuttivat yksittäin liikkuneet koirat.

Poronhoitoalueilla metsästävistä 68 prosenttia kertoi saaneensa riittävästi tietoa käynnissä olevista poronhoitotöistä. Vastaajien mukaan poroparkista( www.porotyot.fi ) on ollut hyötyä metsästyksessä, ja sen laajentamista ehdotettiin koko poronhoitoalueelle.

Lisätietoja:
Paula Nuorala, ammattikorkeakoulu Centria, 040-6847557
Ylitarkastaja Ahti Putaala, Metsähallitus, 040-8272574
Eräsuunnittelija Timo Eskola, Metsähallitus, 0400-295491

Tunnuslukuja:
Hirvikoirakysely
vuoden 2013
metsästyksestä
• (N = 823 vastaajaa)
• Kyselyn alue: ML 8§-alue (Pohjois-Suomen ns. vapaan metsästysoikeuden alue)
• Noin joka kymmenes (12 %) ilmoitti, että oli erimielisyyksiä hirvikoirien käytöstä.
• Jopa 44,5 % ilmoittaa, ettei ole sopinut koirien käytöstä muiden alueen seurueiden kanssa.
• Vain 15 % hirvistä ammutaan ilman koiraa, Kainuussa alle 6 %.
• 45 % ilmoittaa, että muun seurueen koiran takia on jouduttu keskeyttämään metsästys joskus.
• Silti 95 % ilmoittaa, että yhteistyö muiden seurueiden kanssa sujuu melko hyvin tai täysin. Tavallisin syy huonoon menestykseen on, että ”koiria on liikaa”.
• Jahti alkaa yleensä kello 7 tai 8, mutta pieni osa metsästäjistä voi laskea koiria maastoon kaikkina vuorokauden aikoina.
• 65 % koirista ”pöläyttää poroja pienen matkan” eli alle 2 km.