Metsähallitus pääsee aloittamaan Livojoen yläosan kunnostusurakan Posiolla torstaina. Jokeen tuodaan kutusoraa helikopterilla. Ennen lohikalojen kutualueiden kunnostusta tutkijat varmistivat sukeltamalla ja uudella eDNA-tutkimuksella, ettei kohteilla esiinny uhanalaista jokihelmisimpukkaa eli raakkua. Livojoen kunnostus on osa valtakunnallista 1,4 miljoonan euron panostusta virtavesiin.  

Livojoen yläosalla kunnostetaan nyt kolme koskea: Mustakoski, Pitkäkoski ja Niskakoski. Työt kestävät syyskuun puoliväliin asti. Joen alaosissa on kunnostettu jo aiemmin viisi koskea. 

Helikopteri alkaa tuoda soraa Livojoen yläosiin torstaina. Tarkoitus on tuoda kutusoraa ja pienpoikaskivikkoja harjuksille, taimenille ja lohille. 

Edelliskerran Livojoen kosket on kunnostettu uittoperkauksien jäljiltä 1990-luvun alussa, jolloin pääasiallisena kunnostustoimenpiteenä oli koskien kiveäminen. Lisääntymis- ja poikasalueita ei tuolloin juuri tehty. 

Kohteista ei löytynyt raakkuja 

Työt alkoivat jo elokuussa kohteiden drone-kuvauksella ja sähkökoekalastuksilla. Livojoella kartoitettiin myös raakkukanta sukeltamalla ja eDNA-tutkimuksilla. Niillä selvitettiin erittäin uhanalaisen raakun eli jokihelmisimpukan esiintymisalueet, jotta ne voitiin jättää kunnostusten ulkopuolelle. 

Uusi eDNA-tutkimus tarkoittaa käytännössä sitä, että vesistöstä otetaan vesinäytteitä, jotka lähetetään laboratorioon tutkittaviksi. Tutkijat ottivat Livojoen yläosista näytteitä kymmenestä kohdasta, ja ne olivat kaikki raakun suhteen negatiivisia. Raakkuja ei löytynyt myöskään sukeltamalla. 

Osa laajempaa kunnostusta 

Metsähallitus vastaa kunnostustyön ohjauksesta ja johtamisesta. Varsinaiset kunnostukset toteutetaan urakoitsijoilta ostettuna työnä (Agrolentopalvelu Agro Flight Service). Kohteisiin kuljetetaan kymmeniä tuhansia kiloja kiviaineista helikopterilla. 

− Haluamme nähdä lohen nousevan tulevaisuudessa taas Iijokeen ja Livojokeen, Metsähallituksen eräsuunnittelija Eero Hartikainen kertoo.   

Livojoen yläosan kunnostukset rahoitetaan Lapin ELY-keskuksen myöntämällä avustuksella ja Helmi-rahalla, ja ne ovat osa laajempia ponnistuksia vaelluskalojen luontaisen elinkierron palauttamiseksi Iijokeen. 

Metsähallitus on mukana Pohjois-Pohjanmaan liiton vetämässä Iijoen vaelluskalahankkeessa 2020–2022, jossa tuetaan virtavesikunnostuksia pienpoikasistutuksilla, emokalojen ylisiirroilla ja kalatiehankkeilla. 

Jokainen voi omalta osaltaan toimia virtavesien ja kalojen hyväksi. Metsähallitus kannustaakin kaikkia osallistumaan omalla teollaanKalojen vuosi -kampanjaan.Osallistumistapoihin voi tutustua sivulla Eräluvat.fi/kalojenvuosi 

Lisätietoja:  

Eräsuunnittelija Eero Hartikainen, Metsähallitus, puh. 040821 9679, etunimi.sukunimi@metsa.fi