Metsähallitus esittää, että eränkäynti luettaisiin työntekijöiden omaehtoisiin liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin. Muutos tarkoittaisi sitä, että metsästys- ja kalastusluvat olisivat jatkossa verovapaita henkilökuntaetuja. Lupia voisi tämän jälkeen hankkia työnantajan tarjoamilla liikunta- ja kulttuuriseteleillä tai vastaavilla sähköisillä eduilla. 

Metsähallitus on jättänyt asiasta aloitteen Verohallinnolle. On kuitenkin mahdollista, että muutos edellyttäisi myös lakimuutosta. Aloitteen tarkoitus onkin, että tilanne selvitetään. 

Viime marraskuussa kahdeksan eri eduskuntaryhmän kansanedustajaa esitti, että kalastuspalvelut ja -maksut katsottaisiin verovapaiksi henkilökuntaeduiksi. Lisäksi useat järjestöt ovat tukeneet muutosta: muun muassa Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajat ja Suomen Latu. 

Metsähallituksen esitys koskee kalastuksen lisäksi metsästyslupia. Metsähallitus myy metsästys- ja kalastuslupia valtion alueille sekä kerää valtion kalastonhoitomaksun. Metsähallitus perustelee esitystä sillä, että eräharrastus lisää ihmisten fyysistä hyvinvointia. Useille harrastajille metsästys ja kalastus ovat tärkeimpiä liikunnan muotoja. 

"Nykyisin etätöiden lisääntyessä haja-asutusalueilla työskennellään yhä enemmän, eikä siellä ole kulttuuri- tai liikuntakohteita kuten taajamissa. Haja-asutusalueiden asukkailla on vaikeuksia löytää kohteita, joissa voisi hyödyntää liikunta- ja kulttuurietua. Esitetty muutos parantaisi tilannetta”, erätalousjohtaja Jukka Bisi Metsähallituksesta sanoo. 

Asiakkaat kysyvät 

Metsähallituksen Eräpalveluiden valtakunnallinen asiakaspalvelu saa toistuvasti kansalaisilta yhteydenottoja liikunta- ja kulttuuriedun käyttömahdollisuuksista metsästys- ja kalastuslupien sekä kalastonhoitomaksun hankintaan. 

Toistaiseksi Verohallinnon henkilökuntaetuja koskevassa ohjeessa luontoelämyksiä tai virkistäytymistä ei ole pidetty tavanomaisena liikuntana. 

Metsähallitus on selvittänyt eräasiakkaiden kokemuksia muun muassa yhdessä Oulun Diakonialaitoksen kanssa. Selvityksen mukaan metsästäjät ja kalastajat kokevat, että harrastuksella on merkittäviä vaikutuksia ihmisten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kalastus- ja metsästysmuodot arvioidaan keskiraskaaksi liikunnaksi. Ne ovat harrastajien mukaan energiankulutukseltaan samalla tasolla monien urheiluharrastusten kanssa. Liikuntavaikutusta verrataan esimerkiksi lentopalloon. 

Metsähallituksen saalisseurannan mukaan metsästäjät kävelevät pienriistametsällä keskimäärin noin yhdeksän kilometriä yhden lupavuorokauden aikana. Tammikuun talvilinnustuksen aikana metsästäjät hiihtivät yhden lupavuorokauden aikana vastaavasti keskimäärin noin kahdeksan kilometriä umpihangessa. 

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Mikko Malin, kalastusasiat, 040 837 7548 

Ylitarkastaja Ahti Putaala, metsästysasiat, 040 827 2574 

Erikoissuunnittelija Olli Urpanen, 040 720 5963 

Metsähallitus, etunimi.sukunimi@metsa.fi