Toista sataa erävalvonnasta vastaavaa viranomaista ja tutkijaa aloitti kaksipäiväisen seminaarin keskiviikkona Rovaniemellä. Metsähallituksen koolle kutsuman tapahtuman taustalla on hallitusohjelman linjaus, jonka mukaan salametsästykseen on puututtava tehokkaasti. Ilman uskottavaa erävalvontaa Suomi voi joutua Euroopan yhteisön tuomioistuimeen, josta tulevat sanktiot voisivat olla huomattavat.

Erävalvontaviranomaisia painaa huoli resursseista. Samaan aikaan kun valvontaa pyritään tehostamaan, resurssit eivät kuitenkaan ole lisääntymässä. Erävalvontaseminaarissa keskusteltiin muun muassa siitä, vaikuttavatko poliisiin ja Rajavartiostoon kohdistuvat säästöpaineet erävalvontaan. Myöskään Metsähallituksen erävalvonnan resurssit eivät ole lisääntymässä.

Kuluneen talven aikana erävalvonnasta on keskusteltu paljon julkisuudessa. Suurpetokannat ovat olleet viime vuosina kasvusuunnassa, ja salametsästyksestä ja -kalastuksesta on ollut huolestuttavia merkkejä, mikä on myös hallitusohjelman linjauksen taustalla.

Esimerkiksi Perhossa paljastuneen susien salatapon ja Lapissa Nuorttijoella selvinneen taimenten salakalastuksen yhteydessä on ilmennyt paikallista painetta viranomaisten toimintaa ja tutkintaa vastaan. Mediassakin on voitu kyseenalaistaa viranomaisten aktiivisuus tehdä omaa työtään, jota hallitusohjelman mukaan edelleen pitäisi tehostaa. Yhtenä seminaarin aiheena onkin erärikosten viestintä.

Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari totesi, ettei Suomella ole tällä hetkellä mitään muuta vaihtoehtoa kuin säilyttää uskottava ja tehokas erävalvonta. "Mikäli Euroopan komissio ei usko, että meillä on riittävästi erävalvontaa, voimme joutua Euroopan yhteisön tuomioistuimeen, jossa meillä ei ole mitään voitettavaa", Laanikari sanoi.

Seminaarin tarkoitus on valvontaviranomaisten kanssa yhteistuumin keskustella valvonnasta ja siitä, minkälaisia työkaluja ja yhteistyömuotoja voidaan edelleen kehittää. Paikalla on myös erävalvontaviranomaisia Ruotsista, jossa monet ongelmat ovat Suomelle rinnasteisia. Seminaarin tavoitteena on tiivistää naapurimaiden yhteistyötä.

Norrbottenin lääninhallituksen edustaja Ivar Palo totesi, että salametsästys on arka asia myös Ruotsissa. Keski-Ruotsissa asenteet salametsästystä kohtaan ovat sallivampia kuin muissa osissa. Viranomaisten epäilyjen mukaan varsinkin ahman salametsästys on Ruotsissa laajaa. Suden salakaadot ovat viime vuosina hieman vähentyneet: vuoden 2006 jälkeen salakaatoja on paljastunut Ruotsissa kolmesta seitsemään vuosittain.

Tutkija Mari Pohja-Mykrä kertoi lisää suomalaisten asenteista suurpetojen salakaatoihin, mistä julkaistiin tutkimus seminaarin alla maanantaina. Tutustu raporttiin! 

Lisätietoja:

Aluepäällikkö Erkki Turtinen, Metsähallitus, 0400 285383
Erätalouspäällikkö Jukka Bisi, Metsähallitus, 040 5370993

KUVA: Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari Ylen haastattelussa erävalvontaseminaarissa. (Aku Ahlholm)