Riistakannat

Metsästettävien riistalajien kannat vaihtelevat luontaisesti. On katovuosia, on huippuvuosia ja kaikkea siltä väliltä. Riistakantojen seurantoihin on kehitetty monia menetelmiä, joille on yhteistä se, että arvokkaimman pohjatyön tekevät vapaaehtoiset metsästäjät. Tämän tiedon koostamisesta ja kanta-arvioiden tuottamisesta vastaa Luonnonvarakeskus (Luke).

Heinä-elokuussa tehtävät riistakolmiolaskennat luovat perustan metsäkanalintujen metsästyksen säätelylle. Joka vuosi lasketaan 800-900 kolmiota eri puolilla Suomea vapaaehtoisten metsästäjien toimesta. Myös Metsähallitus osallistuu laskentatyöhön omalla panoksellaan. Tuloksena saadaan arvio metson, teeren, pyyn ja riekon tiheydestä (yksilöä/metsämaan neliökilometri), poikueiden keskikoosta sekä lintukannan kehityssuunnasta edellisvuosiin verrattuna.

Ylä-Lapin tunturimaastojen riekkokantojen seurantaan käytetään kanakoiria. Riekkoja haetaan koirien avulla laskentalinjoilta, jotka pysyvät samana vuodesta toiseen. Menetelmä on käytössä myös Ruotsissa ja Norjassa.

Metsästettävien vesilintujen kantoja sekä pesimämenestystä seurataan ns. laskentapisteiden avulla. Suurpetojen tarkkailussa puolestaan luotetaan petoyhdysmiesten kirjaamiin havaintoihin. Hirvien määrää arvioidaan mm. hirvihavaintokorteista saatavan tiedon avulla.

Lisää tietoa riistakantojen runsauden arvioinnista (Luke) >

Kiintiöt

Sanan kiintiön voi löytää monesta yhteydestä Metsähallituksen nettisivuilta, lupapäätöksistä sekä ohjeista. On syytä selvittää, mitä sanan taakse kätkeytyy.

Metsähallituksen metsästyksen mitoitus perustuu kolmen vuoden välein annettavaan kiintiöpäätökseen. Kiintiöpäätöksessä määritetään aluekohtaisesti kuinka monta metsästäjää voi olla pyynnissä yhtä aikaa valtion alueilla. Ratkaisuun vaikuttavat mm. tieto metsästyspaineesta lupa-alueittain, kanalintukantojen pitkäaikainen vaihtelu sekä metsästäjien antama palaute. Pohjoisessa, vapaan metsästysoikeuden alueella, kiintiöpäätöksen valmistelussa kuullaan aina myös paikallisia riistanhoitoyhdistyksiä ja saamelaisalueella saamelaiskäräjiä.

Eräsuunnittelijat määrittävät metsästysaluekohtaisen myyntiin tulevien metsästysvuorokausien maksimimäärän perustuen mm. kanalintutiheyteen, kiintiöpäätökseen sekä metsästysvuorokausikohtaiseen saaliiseen aiemmilta vuosilta. Lupia myydään kahdessa vaiheessa, kesällä ja syksyllä. Kesällä luvista myydään varovaisuusperiaatteella vain osa. Lopullinen lupa-aluekohtainen metsästysvuorokausien maksimimäärä selviää riistakolmiolaskentatulosten perusteella, ja tämä lupakiintiö tulee myyntiin syksyllä.

Metsästysluvassa on saaliskiintiö. Yhden vuorokauden aikana saa ampua enintään tietty määrä pienriistayksilöitä. Saaliskiintiötä noudattamalla metsästäjä varmistaa metsästyksen kestävyyden toteutumisen.

Saalispalaute

Antamalla aina saalispalautteen metsästysretkiltäsi turvaat harrastuksesi tulevaisuutta. Saalispalautteiden tietoja käytetään metsästyksen vuotuiseen suunnitteluun. Tavoitteena on riistakantojen parempi hoito ja kestävä käyttö. Tietoja käsitellään Riistatalouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmässä, jonka avulla eräsuunnittelijat mitoittavat lupa-aluekohtaisen metsästyslupien myynnin ekologisesti ja sosiaalisesti kestävälle tasolle. Myös metsästyksen kiintiöpäätöksen valmistelussa käytetään aiempien vuosien saalistietoja.

Viimeistele siis sijoituksesi luontoon ja anna saalispalaute!

Metsästysajat

Maa- ja metsätalousministeriö voi asettaa rajoituksia tai kieltoja metsästykseen, mikäli riistalajin kanta vaarantuu sen esiintymisalueella tai osalla sitä. Tätä ennen ministeriön tulee kuitenkin kuulla Suomen riistakeskusta sekä riistanhoitoyhdistyksiä.

Metsästyskielto voi kestää enintään kolme vuotta. Metsäkanalintujen metsästykseen voidaan asettaa myös vain osan metsästyskautta kestäviä kieltoja. Mikäli loppukesästä suoritettavat riistakolmiolaskennat osoittavat kanalintukantojen heikentyneen selvästi, Suomen riistakeskus valmistelee arvion tarvittavista rajoituksista Maa- ja metsätalousministeriölle. Ministeriö laatii esityksen pohjalta asetusluonnoksen ja toimittaa sen lausunnolle mm. riistanhoitoyhdistyksiin.

Asetus kanalintujen metsästysajoista saa lain voiman kahden viikon kuluttua sen antamisesta joten käytännössä se voi astua voimaan aikaisintaan syyskuun alkupuolella.

Mikäli Metsähallituksen metsästyslupia on myyty sellaiselle alueelle ja ajalle, jolla kaikkien metsäkanalintujen metsästys kielletään asetuksella, luvat perutaan ja niistä maksetut rahat maksetaan asiakkaalle täysimääräisenä.