Metsähallituksen rakentamilla teillä saa liikennöidä, mutta maastossa ajo on kiellettyä ilman erillistä maastoliikennelupaa. Kuljettajan tehtävä on tunnistaa rakennetun tien ja maastouran ero. Jos olet asiasta epävarma, liikennöintiä kannattaa välttää.

Metsähallituksen rakentamat tiet ovat niin sanottuja maanomistajan teitä, joita ei ole tarkoitettu yleiseen liikenteeseen. Metsähallitus sallii kuitenkin teillään liikennöinnin omalla päätöksellään.

Moottoriajoneuvolla voi liikennöidä kaikilla Metsähallituksen kesäaikaiseen käyttöön rakentamilla teillä, missä ajoneuvoilla pääsee liikkumaan, eikä ajosta aiheudu vahinkoa tai haittaa tierakenteille tai ympäristölle. Rakennetun tien tunnistat yleensä pikatarkistuksella: tien päälle on ajettu soraa tai hiekkaa, sivuille on rakennettu ojat ja jokien kohdalla on sillat. Tie ei ole koskaan pelkästään ajamalla syntynyt.

Henkilöliikenne on sallittua omalla vastuulla talviaikaan liikennekäytössä auki pidettävillä teillä sekä talvikäyttöön kunnostetuilla talviteillä.

Tien päättymistä ja muuttumista maastouraksi ei yleensä merkitä liikennemerkillä.

Metsästäjille tien ja maaston erolla on muutenkin merkitystä. Kanalintuja ei saa ampua tieltä, vaikka kyseessä olisi yksityinen tie. Maastouran ja tien erottaminen on olennaista myös aseen kuljettamisen kannalta. Metsästysaseen tai -jousen kuljettaminen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa on lähtökohtaisesti kielletty. Tietyissä tarkkaan määritellyissä tapauksissa lataamattoman ja suojatun aseen kuljettaminen maastossa kuitenkin sallitaan. Maastoliikennelupa on hankittava kaikissa tapauksissa.

Lisätietoa aseen kuljettamisesta maastossa: Metsästyslaki 35§ ja Suomen riistakeskus.


Maastoa, ei saa ajaa: Poikkeustapauksissa kielto osoitetaan merkillä.

Ajokielto voidaan ongelmatapauksissa osoittaa selkeästi liikennemerkillä. Merkkejä on kuitenkin vain joissakin tapauksissa. Kuljettajan tulee tunnistaa erä maaston ja tien välillä.


Maastoa, ei saa ajaa: Reuna luiskattu merkiksi.

Tien reunan luiskaamisella voidaan osoittaa, ettei maastoon lähtevä kulku-ura ole tarkoitettu  yleiseen henkilöliikenteeseen.


Maastoa, ei saa ajaa: Talvitien pohja turvemaalla.

Talvitien pohja muuttuu pikkuhiljaa heikommin kantavaksi turvemaaksi, jolloin alkaa syntyä raiteenmuodostusta ja vahinkoa tierungolle. > Ei saa liikennöidä. Koska talvitien pohja turvemaalla ei ole tarkoitettu kesäaikaiseen käyttöön, sitä ei saa liikennöidä myöskään tilanteissa, joissa maan routaantuminen sen muuten mahdollistaisi.


Tietä, saa ajaa: Rakennettu tie, vaikkakin soraa puutteellisesti.

Saa liikennöidä: Rakennettu tie, sorastus puutteellista.


Tietä, saa ajaa: Talvitien pohja on kivennäismaalla. Voi ajaa ensimmäiseen esteeseen asti.

.

Saa liikennöidä vahinkoa aiheuttamatta ensimmäiseen pehmeikköön tai muuhun esteeseen saakka, vaikka tiepohjaa ei varsinaisesti olekaan rakennettu kesäaikaista liikennöintiä varten. Kyseessä on talvitien pohja kivennäismaalla, ja pohjaa on vaikea erottaa rakentamattomasta.

Tämä on tietä, saa ajaa

1. Tie on selvästi rakennettu. Henkilöliikenne on sallittua omalla vastuulla moottoriajoneuvolla sulan maan aikana Metsähallituksen tiestöllä, kun kyseessä on aina kesäaikaista liikennöintiä varten rakennettu tie.

2. Talvitien* pohja on selvästi ajokelpoinen, esimerkiksi kivennäismaalla. Koneella tehdyt talviteiden osat voivat myös olla ajokelpoisia kesällä. Tällaisilla teillä voi liikennöidä, jos ajosta ei aiheudu vahinkoa ja jos tietä ei ole suljettu.

 

Tämä on maastoa, ei saa ajaa

1. Maastoa ovat maa-alueet, joita ei ole tarkoitettu liikenteeseen.

2. Maastoon ajamalla syntynyttä kulku-uraa ei pidetä tienä, joka olisi vapaasti liikennöitävissä. Kaikki rakentamattomat kulku-urat tulkitaan maastoksi, missä ei saa liikkua moottoriajoneuvolla ilman Metsähallitukselta haettavaa maastoliikennelupaa.

3. Talvitieura* tulkitaan selkeästi maastoksi ensimmäisestä pehmeiköstä tai muusta luonnon- tai rakennetusta esteestä (kivikko, puro yms.) alkaen.

 

*) MIKÄ ON TALVITIE?

HUOMAA! Talvitiet ovat metsätalouden korjuukohteille tilapäisesti perustettuja ajoväyliä, joita käytetään vain jäisen maan aikaan puunkuljetukseen.