Siirry pääsisältöön

Metsähallitus tarjoaa ravustusmahdollisuuksia eri puolilla Suomea. Metsähallituksen rapuvesillä saa ravustaa, kun hankkii kohteeseen ravustusluvan Metsähallitukselta. 18–69-vuotiailla ravustajilla täytyy olla maksettuna myös kalastonhoitomaksu, jonka voi maksaa Eräluvat-verkkokaupassa (verkkokauppa.eraluvat.fi). Kalastonhoitomaksuvelvollisuus ei koske ravustajia, jotka ovat täyttäneet vähintään 65 vuotta 31.12.2023 mennessä.

Vuonna 2023 ravustuskausi käynnistyy 21. heinäkuuta kello 12.00 ja päättyy 31. lokakuuta.

Kohteissa elää joko kotoperäistä jokirapua tai amerikkalaista alkuperää olevaa täplärapua. Haluamme, että jokainen ravustaja erottaa kotoperäisen jokiravun täpläravusta ja tietää, miksi rapuruton estäminen on ravustajan tärkein tehtävä. Luethan siis tarkkaan ravustukseen liittyvät ohjeet ja tiedot ennen ravustuksen aloittamista. Rapurutosta voi lukea lisää alla olevan otsikon Rapurutto alta.

Muista myös täyttää saalispalautelomake ravustuksen jälkeen. Saalispalautelomake lähetetään ravustajalle postitse ravustusluvan mukana. Ravustaja lähettää täytetyn saalispalautelomakkeen postitse takaisin Metsähallitukselle, joka maksaa postimaksun. Palaute auttaa hoitamaan rapuvettäsi niin, että ravustaminen on mahdollista jatkossakin.

Lupa on sijoitus luontoon, sillä lupatuotot käytetään kalavesien hoitoon.

Tietoa ostamisesta

Ravustusluvan hinta riippuu siitä, kuinka monelle merralle, lipille, tikulle tai vastaavalle luvan ostaa. Yhtä mertaa, lippiä, tikkua tai muuta sellaista kohden luvan hinta on 5 euroa. Esimerkiksi kahdelle merralle ostettu ravustuslupa maksaa siis kymmenen euroa ja kolmelle merralle ostettu lupa 15 euroa. Ravustuslupa on voimassa koko ravustuskauden. Lupa oikeuttaa myös sumputtamaan yhdellä sumpulla vain siinä vedessä, josta ravut on pyydetty. Rapuja ei saa kuljettaa muihin vesiin sumputettaviksi.

Rapuveden rapukannan suuruudesta riippuu, myydäänkö kyseiseen ravustuskohteeseen ravustuslupia ja kuinka suuria mertakiintiöt ovat. Yhden ravustajan mertakiintiö vaihtelee siis ravustuskohteen mukaan. Ravustajakohtaisella mertarajoituksella pyritään turvaamaan ravustusmahdollisuudet mahdollisimman monelle kotitarveravustajalle. Kohteisiin myytävä kokonaismertamäärä on myös kiintiöity.

Ravustuslupien myynti alkaa 1. heinäkuuta 2023. Ennen ravustusluvan hankkimista tulee lukea Metsähallituksen lupien hankinta- ja peruutusehdot.

 

Metsähallituksen ravustuslupia välittää Erälupien puhelinpalvelu, joka palvelee arkisin kello 9–15.

 

Säännöt

  • Ravustusluvan mukana ravustajalle ei toimiteta enää erillisiä ravustusmerkkejä, vaan mertoihin tulee merkitä valvontaa varten ravustajan nimi ja puhelinnumero.
  • Metsähallituksen vesillä rapujen alamitta on 10 senttimetriä. Rapu mitataan otsapiikistä pyrstön uloimpaan osaan. Alle 10-senttiset ravut vapautetaan takaisin pyyntipaikalle.
  • Ravustuksen jälkeen ravustajan tulee antaa saalispalaute. Saalispalautelomake lähetetään ravustajalle postitse ravustusluvan mukana.

Lupa-alueet

Tutustu Metsähallituksen rapuvesiin.
 

Rapurutto

Rapuruton torjuminen

Jokiravun uhkana Suomessa on rapurutto, joka leviää täpläravun mukana. Rapuruton leviämisen ehkäiseminen ja kotimaisen jokiravun turvaaminen on jokaisen ravustajan asia.

Rapuruton leviämisen estäminen on yksinkertaista:

  1. Käytä ainoastaan pakastettuja tai pyyntivedestä peräisin olevia syöttejä.
  2. Älä siirrä rapuja toisiin vesistöihin ilman asianmukaisia lupia.
  3. Sumputa pyydettyjä rapuja vain siinä vesistön osassa, mistä olet ne pyydystänyt.

Joskus niin ravustukseen kuin kalastukseenkin liittyviä pyyntivälineitä on tarve siirtää toiseen veteen. Pyyntivälineen siirtäminen on turvallista vain silloin, kun pyydykset on puhdistettu ja desinfioitu asianmukaisesti kahdessa vaiheessa:

  1. Puhdista pyydykset huolellisesti esimerkiksi painepesurilla.
  2. Kuivata pyydykset täysin kuiviksi ulkona auringossa, tämä on desinfioinnin ensimmäinen vaihe.
  3. Toisessa vaiheessa desinfioi pyydykset jollakin seuraavista tavoista:
  • Keitä pyydyksiä kymmenen minuutin ajan.
  • Upota 30 minuutiksi 4-prosenttiseen formaliiniin tai väkiviinaseokseen, josta kolme osaa on väkiviinaa ja yksi osa vettä (esimerkiksi Sinol tai Lasol).
  • Pakasta -20 celsiusasteessa vähintään kaksi vuorokautta. Esimerkiksi talven yli pyyntivälineitä kannattaa säilyttää kylmässä ja kuivassa tilassa.
  • Kuivaa saunassa +80 celsiusasteessa vähintään viiden tunnin ajan.

Rapurutosta ja sen torjumisesta saa lisätietoa Ruokaviraston sivuilta (ruokavirasto.fi).

Epäiletkö raputautia?

Rapukuolemat viittaavat usein rapuruttoon. Ilmoita havaintosi Erälupien asiakaspalvelunumeroon 020 69 2424

Jokirapu kuolee rapuruttoon niin nopeasti, ettei helposti tunnistettavia ulkoisia merkkejä ehdi syntyä. Epäily rapurutosta herää yleensä vasta, kun kuolleita rapuja havaitaan tai kun saalismäärän todetaan romahtaneen.

Rapuruttoa levittää täplärapu. Täpläravun kuoressa ja nivelissä havaittavat tummat läikät ovat merkkejä toimivasta puolustusreaktiosta ruttosientä vastaan. Oletuksena on, että lähes kaikki täpläravut kantavat rapuruttoa. Tästä syystä ei ole tarvetta toimittaa näytteitä Ruokavirastoon tutkittavaksi, ellei havaintoon liity myös kuolleisuutta.

Jokiravun osalta poikkeamat kuoressa viittaavat mahdollisesti raputauteihin, ja tällöin Ruokavirastoon on syytä toimittaa näytteet. Poikkeamia kuoressa ovat esimerkiksi selvärajaiset värimuutokset ja syöpymät.

Lähetä näytteet Ruokavirastoon

Näytteiden analysointi onnistuu parhaiten elävistä ravuista, mutta myös äskettäin kuolleita rapuja voi lähettää tutkittavaksi.

Rapuruton tutkimisesta ja näytteiden lähettämisestä saa lisätietoa Ruokaviraston sivuilta (ruokavirasto.fi).

Näytteet lähetetään Ruokaviraston Kuopion-toimipaikkaan:

  • tuonti: Ruokavirasto Kuopio, Neulaniementie 4 
  • linja-autorahti: Ruokavirasto Kuopio, Matkahuolto Kuopio

Lisätietoja näytteitten lähettämisestä: Ruokavirasto Kuopio, kalaell. puh. 044 720 1469

Tunnista rapulajit

Täpläravulla on yleensä saksiensa hangassa selvärajaiset vaaleat tai sinertävät täplät. Jokiravun sakset ovat väritykseltään yhtenevät kuoren värin kanssa.

Mistä sitten tunnistaa pienet yksilöt tai jos sakset puuttuvat kokonaan? Jokiravun kyljessä on pään keskiruumiista erottavassa uurteessa rivi tunnustelemalla selvästi erottuvia nystyröitä, kun taas täpläravun kuori on kauttaaltaan sileä.

Vasemmalla kuva täpläravusta ja oikealla kuva jokiravusta.Vasemmalla kuva täpläravun saksista ja oikealla kuva jokiravun saksista.​​​​​​​

Neuvonta

Lisätietoa ravustuksesta saat Metsähallituksen eräsuunnittelijoilta:

Ravustuskohteet ilmoitetaan vuosittain ravustuskauden kynnyksellä. Tutustu kohteisiin.

Rapuvedet

Metsähallituksen rapuvesillä saa ravustaa, kun hankkii kohteeseen ravustusluvan. Lupa-alueiden tarkemmat tiedot varmistuvat kesäisin ravustuskauden kynnyksellä.

Tutustu Metsähallituksen rapuvesiin.

Rapurutto

Rapurutto on leväsienen aiheuttama tauti, joka voi tuhota jokirapukannan täydellisesti ja sairastuttaa täplärapuja stressitilanteissa. Rapuruton leviämisen ehkäiseminen on jokaisen ravustajan asia.

Lue lisää rapurutosta (ruokavirasto.fi).