Nähtävyydet

A. E. Järvisen kairan nähtävyydet sijaitsevat osin Järvisen aihkikko -retkikohteessa. Lue lisää kohteesta Luontoon.fi-sivustolta. Osa nähtävyyksistä sijaitsee ampumakenttäalueella, jolla on ajoittaisia liikkumisrajoituksia.

Kun klikkaat kuvaa nähtävyydestä, se avautuu suurempana.

1. Marasen tupa (A. E. Järvisen kämppä), Marasenlampi

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7397206, I/E=3473137 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

A. E. Järvinen rakennutti yhdessä viiden muun Metsähallituksen virkamiehen kanssa Marasenlammen eräkämpän vuonna 1933 vapaa-ajan käyttöön. Pian kämppä kuitenkin päätyi ympäristöstä kovasti viehtyneen Järvisen isännöimäksi. Marasen tupa toimi tunnetun eräkirjailijan kirjoituspyhättönä ja mieluisana maalauspaikkana, jossa karhunsiitinluinen kynä ja taidokkaan akvarellistin sivellin hakivat muotojaan tiuhaan.

Marasen tupa sijaitsee luonnonkauniin lammen ainoalla niemellä. Kämppä ja sen pihapiirin rakenteet on entisöity vuonna 1999 Metsähallituksen toimesta. 

2. Järvisen aihkikon muistomerkki, Hietavaara

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7397481, I/E=3473168 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Hietavaarassa, Marasen tuvan välittömässä läheisyydessä sijaitseva Järvisen aihkikko on 305 hehtaarin suojelumetsäalue, joka perustettiin eräkirjailijan muistoksi vuonna 1955. Metsähallitus on entisöinyt myös Järvisen suunnitteleman ja valmistaman aihkikon muistomerkin. Muistomerkin tekstilaatta kertoo kaiken olennaisen eräkirjailijan läheisestä suhteesta harjuun: Tää harjupala maatas on, se mitä metsä täällä soi ja hongat hopeoi, sun kalleintasi on.

3. Poroaidan jäännös, Alajärvi

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7402530, I/E=3486306 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Lähellä Alajärven rantaa on nähtävissä vanha käytöstä poistunut poroaita, jonka portti on pisteessä I/E=3486314, P/N=7402411. Aita on niin sanottu perkka-aita, jonka tekemiseen ei ole käytetty laisinkaan nauloja. Sahalla ja kirveellä katkotut pyöröpuut on liitetty toisiinsa salvoksin.

​​​​​​​

4. Kalapatsas (puuseita), Keskijärvi

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7406167, I/E=3486092 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Keskijärven kalapatsas on Naarmankairan ainoa tunnettu yhä pystyssä oleva vanha puuseita. Jo ajan syömä kalapatsas on perinteistä mallia, jossa nuppi on ollut 8-tahkoinen. Seita on tehty onnistuneen saaliin muistoksi tai merkiksi hyvästä kalapaikasta. Kyseinen kalastusjumala voi olla peräisin jopa 1700-luvulta.

​​​​​​​

5. Erakko Hentusen koti, Pärijärvi

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7411566, I/E=3497183 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Hentusen kotina toimi 1900-luvun puolivälissä kuoppa-asumus eli maasauna Päriharjun jyrkän lounaisrinteen yläosassa. Erakko kaivoi asumuksensa osittain maahan, mistä jäljellä on enää siisti kuoppa, hajonnut piisikiveys sekä muutamia lahonneita seinän puurakenteita.

​​​​​​​

6. Pilkkapuu, Ala-Naarma

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7413913, I/E=3483266 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Ala-Naarman näyttävään, jo kuolleeseen aihkipetäjään on jäänyt monenmoisia merkintöjä paikalla kalastaneilta pyyntimiehiltä. Aivan rantavedessä sijaitseva merkkipuu sisältää nimiä ja päivämääriä järven vierailijoilta, aina vuodesta 1915 lähtien.

7. Kopukka, Yli-Naarma

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7415166, I/E=3480591 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Yli-Naarman Säipänniemen pohjoisella rannalla on nähtävissä osittain hiekkaan hautautunut, kolmesta pyöreästä tukista tehty yksinkertainen lautta eli kopukka. Lautta on pituudeltaan kolme ja puoli metriä. Säipänniemen postikorttimaisemissa on eletty jo kivikaudelta lähtien.

​​​​​​​

8. Ryssänuuni, Pyhäoja

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7417100, I/E=3477852 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Paikalle on kasattu kookkaista laakamaisista kivistä kekomainen uuni, niin sanottu ryssänuuni. Kylmämuuratun uunin sisällä on holvattu pesäonkalo, jonka kivet ovat kuumuudessa lohkeilleita ja nokisia. Uunin tarkoitus on jäänyt epäselväksi, sillä rakennelma on koottu luonnonkivirakan reunalle.

​​​​​​​

9. Lapinkenttä ja Naarman Viken Kämppä, Pyhäjärven Kotasaari

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7416633, I/E=3476859 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Pyhäjärvi omaa pitkät perinteet kalastuskulttuurin tiimoilta. 1900-luvun alkupuolella Kotasaarta asutti erakkona Vihtori Luokila eli Naarman Vikke. 1930-luvulla Luokila rakensi saaren lapinkentän päälle kämpän, joka toimii nykyään autiotupana. Vikke sahasi kämppänsä honkatarpeet mantereen puolelta ja uitti ne saareen. Luokila tunnettiin vierailijoiden avokätisenä kestitsijänä. Hän piti elinaikanaan kämpän vieressä myös perunamaata, joka toi viljelijälleen hyviä satoja. Maan heikkoa viljelylaatua erakko paransi kalan verellä ja sisälmyksillä.

10. Alahiiron ja Kauppisen maasauna sekä muistopetäjä, Poojärvi

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto):
Maasauna: P/N=7426427, I/E=3478942
Muistopetäjä: P/N=7426392, I/E=3478899

Naarmankairan järvet ovat vaatineet ajan saatossa uhrinsa. Kaksi näistä siirtyivät ajasta ikuisuuteen Poojärven soseisilla kevätjäillä vuonna 1965. Lauri Alahiiro ja Reijo Kauppinen olivat kaivostyönjohtajia ja monien muiden tavoin mieltyneitä Naarmankairan kalavesiin. Kaksikko rakensi tukikohdakseen Poojärven rannalle korsun, josta on jäljellä kaivettu kuoppa ja jonkin verran seinän ja katon puurakenteita. Miesten muistopetäjä löytyy korsun kohdalta järven rannan läheisyydestä.

11. Muinaisjäännösryhmä, Poojärvi

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto):
Asuinpaikka: P/N=7426363, I/E=3478925
Pyyntikuoppa 1: P/N=7426412, I/E=3478970
Pyyntikuoppa 2: P/N=7426371, I/E=3478975
Pyyntikuoppa 3: P/N=7426322, I/E=3478971
Pyyntikuoppa 4: P/N=7426298, I/E=3478999
Pyyntikuoppa 5: P/N=7426297, I/E=3479004

Alahiiron ja Kauppisen korsun jäännösten välittömästä läheisyydestä löytyy kivikautinen asuinpaikka ja pyyntikuoppajärjestelmä. Etenkin osa peuranpyyntikuopista on edelleen hyvin nähtävissä, mutta asuinpaikasta on jäljellä enää tutkimuksellisia todisteita palaneiden kivien ja kvartsi-iskosten muodossa.

12. Ihmishahmoiset pilkkapuut, Poojärvi

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto):
Puukansa 1: P/N=7426043, I/E=3478211
Puukansa 2: P/N=7425959, I/E=3478280
Puukansa 3: P/N=7425935, I/E=3478313
Puukansa 4: P/N=7426109, I/E=3478168

Poojärven ihmishahmoiset pilkkaveistokset käsittävät suhteellisen laajan kokonaisuuden, Veikko Huovisen sanoin voidaan puhua leikkisästi puukansasta. Poojärven puukansalle ominaista ovat epämääräiset, primitiivisesti tulkitut kasvot sekä toisinaan alaosassa kolmio, joka voisi tarkoittaa vulvaa. Myös nämä harvinaislaatuiset teokset muistuttavat menneiden vuosisatojen jumalallisuuksista ja niiden kunnioittamisesta.

​​​​​​​

13. Jättiläisen istuimet ja pöytä, Pyhäselkä

Katso tarkka sijainti Retkikartta.fi:n koordinaattihaulla: P/N=7416182, I/E=3478213 (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto)

Jo muinaisilta ajoilta tunnettu Pyhäjärven ympäristö tarjoaa paljon ihmeteltävää, kuten nämä mielikuvituksellisesti nimetyt jättiläisen tuolit ja pöytä. Näiltä sijoilta esi-isiemme riistajumalat ovat seuranneet Pyhäjärven kalastustouhuja tarkkaavaisesti. Kohde sijaitsee hienolla maisemapaikalla pienen paljakan reunamalla Pyhäselän rinteillä. Kyseessä on mitä luultavimmin luonnon aikaansaama taidonnäyte. 

​​​​​​​