Siirry pääsisältöön

Eräpalveluilla on perustyönsä lisäksi vireillä useita hankkeita. Niillä parannetaan riistan ja kalan elinympäristöjä, valistetaan eräihmisiä, opastetaan nuoria eräpolulle tai parannetaan alan käytäntöjä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Käynnissä olevat hankkeet

Pro Saimaannieriä tukee nahkalohen nousua Vuoksen vesistössä

Pro Saimaannieriä Etelä-Saimaa ja Kuolimo 2022-2026

Pro Saimaannieriä -hanke edistää Saimaassa ja Kuolimossa alkuperäisesti esiintyvän, nykyisin äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun nieriäkannan myönteistä kehitystä. Hankkeen tavoitteena on nieriäkannan vahvistuminen nykyisillä esiintymisalueilla ja sen palauttaminen alueille, joilta se on hävinnyt. Pitkän aikavälin tavoitteena on riittävään tietoon pohjautuen kestävästi kalastettavissa oleva saimaannieriäkanta.

Hankkeessa edistetään nieriän elinalueiden sujuvaa kalataloudellista päätöksentekoa tukemalla osakaskuntien yhdistymisiä sekä kootaan olemassa olevaa ja uutta hankittua tietoa nieriän esiintymisestä, liikkuvuudesta ja elinympäristövaatimuksista. Keskeisiin toimenpiteisiin sisältyy myös villien emonieriöiden kutupyynnin järjestäminen Luonnonvarakeskuksen säilytysviljelyn tarpeisiin yhteistyössä vesialueiden omistajien kanssa. Palautusistutusten tuloksellisuutta pyritään parantamaan kehittämällä laitosviljeltyjen nieriäpoikasten kasvatus- ja istutusmenetelmiä.

Hankkeen budjetti on 268 500 €. Päärahoittajia ovat maa- ja metsätalousministeriö, Pohjois-Savon ELY-keskus, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Metsä Group ja Nestorisäätiö.

Kuva: Mädin lypsyä varten pyydetty villi saimaannieriä, jota kutsutaan myös nahkaloheksi sen sileän, pienisuomuisen ihon takia.

Projektipäällikkö Raisa Nikula
etunimi.sukunimi@metsa.fi, puh. 040 489 4129

TRIWA LIFE - Euroopan suurin jokiluonnon ennallistamishanke

TRIWA LIFE (The Torne River International Watershead LIFE) on Tornionjoen vesistöalueen kunnostusprojekti, jossa Tornionjoen ja sen sivujokien tilaa parannetaan sekä Suomen että Ruotsin puolella. Hankkeen tavoitteena on palauttaa ihmisen muokkaamia joki- ja puroympäristöjä lähemmäs luonnontilaa, ja siten suojella alueen elinympäristöjä, kasveja ja eläimiä. TRIWA LIFE on Euroopan suurin kunnostusprojekti.

TRIWA LIFE toteutetaan vuosina 2023–2030 ja se edistää EU:n vesipuitedirektiivin mukaista tavoitetta saavuttaa "hyvä" tai "korkea" ekologinen tila vesistöissä sekä parantaa Natura 2000 -direktiivilajien ja elinympäristöjen suojelun tilaa.

Hankkeen tavoitteena on tehdä muun muassa elinympäristökunnostuksia 96 kilometriä virtavesissä (71 kilometriä Ruotsissa ja 25 kilometriä Suomessa), 399 vaellusesteen poistoa, kunnostaa 2500 hehtaaria suoluontoa ja parantaa alueen vesilajiston elinympäristöjä.

Lue lisää hankkeesta.

Kalastuksen asiantuntija Antero Mölläri
etunimi.sukunimi@metsa.fi, puh. 040 583 5513

NbS Mätäsoja - Mätäsojan ja valuma-alueen ennallistamisprojekti

NbS Mätäsoja Stream And Watershed Restoration Project / NbS Mätäsoja

NbS- Mätäsoja projektissa toteutetaan purokunnostusta sekä tehdään puron valuma-alueella kitu/joutomaaekosysteemien ennallistamista yhdessä seurantatoimenpiteiden kanssa. NbS- Mätäsoja projektin toimenpiteiden tavoitteena on edistää luontopohjaisten ratkaisujen (nature-based solutions) avulla alueen biologista monimuotoisuutta ja hillitä ilmastonmuutosta poistamalla hiiltä ilmakehästä varastoimalla sitä hiilivarannoksi ennallistettaviin turvemaihin.

Projektin aikana tehtävien luontopohjaisten toimenpiteiden (ennallistamisen ja purokunnostuksen) vaikutuksista saadaan uutta tietoa Metsähallituksen ja Oulun yliopiston välisen seurantayhteistyön avulla. Lisäksi projektin avulla parannetaan suojelualueiden kytkeytyneisyyttä, kun ennallistettavat alueet tulevat osaksi alue-ekologista verkostoa.

Projekti kehittää metsätalousmaiden kestävää käsittelyä, kun ennallistamisessa edistetään samaan aikaan alueen luontoarvoja sekä hyödynnetään ekologista uusiutuvaa energiaa teollisuuden tarpeisiin. Töillä saavutetaan paikallisesti merkittäviä ekosysteemipalveluhyötyjä ja alueen luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksien parantumista.

Projektia johtaa ja koordinoi Metsähallitus Eräpalvelut, pääyhteistyökumppanina Metsähallitus Metsätalous Oy. Lisäksi yhteistyötä tehdään tutkimusorganisaatioiden seurantahankkeiden sekä muiden Pohjoismaissa toteutettavien NbS- ohjelman projektien kanssa. Projekti käynnistyi 6/2022 ja jatkuu vuoden 2024 loppuun.

Projektia rahoittaa Pohjoismaiden ministeriöneuvoston NbS-ohjelma ja Metsähallitus.

Lue lisää projektista rahoittajan sivuilta (networknature.eu).

Tutustu NbS-Mätäsoja -projektiin sekä muissa Pohjoismaissa toteutettaviin saman rahoitusohjelman projekteihin oheisen videon kautta (youtube.com).

Luonnonhoidon erityisasiantuntija / Projektipäällikkö Antti Karppinen

etunimi.sukunimi@metsa.fi, puh. 040 5491831

Helmi-vieraspetohanke turvaa lintujen pesimärauhaa

Haitalliset vieraslajit minkki ja supikoira ovat vakava uhka Suomen vesilintukannoille. Vesilintujen suojelemiseksi Metsähallitus ja Suomen riistakeskus poistavat vieraspetoja Suomen tärkeimmiltä lintuvesikohteilta. Tavoitteena on koulutettujen pyyntiryhmien avulla tehostaa vieraspetopyyntiä tasolle, jolla vieraspetojen kannat saadaan laskuun ja vesilintujen poikastuotto kasvuun.

Hoitoalueet, joilla pyyntiä toteutetaan, sijaitsevat ympäri Suomea. Metsähallituksen 30 pyyntikohdetta sijaitsevat Suomen länsirannikolla ja Suomen riistakeskuksen 43 kohdetta Manner-Suomessa.

Vieraspetohanke on osa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön laajaa Helmi-ohjelmaa.

Lue lisää hankkeesta ja katso kartta hoitoalueista.

Projektipäällikkö Mikko Toivola
etunimi.sukunimi@metsa.fi, puh. 040 193 5947

Metsäpeuran paluu eteläiselle Suomenselälle

Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) oli pitkään nykyisen Suomen alueella yleinen ja tärkeä riistaeläin. Se metsästettiin satakunta vuotta sitten sukupuuttoon, mutta palasi lajistoomme sotien jälkeen itärajan takaa. Kainuun metsäpeurakanta vahvistui 2000-luvun alkuun saakka, kunnes kääntyi sitten äkisti jyrkkään laskuun. Nyt Kainuussa on metsäpeuroja alle puolet huippuvuosien lukemista.

Suomenselälle metsäpeura palasi 1980-luvun taitteessa pakettiautolla. Kainuusta tuoduista kymmenestä kantayksilöstä on kasvanut puolentoista tuhannen yksilön kokoinen osakanta. Alalajin maailmankannan koko on silti vain reilut nelisen tuhatta eläintä. Metsäpeuran säilyttämiseksi lajistossamme vaaditaan konkreettisia tekoja.

MetsäpeuraLIFE on seitsemän vuoden (2016–2023) mittainen metsäpeuran suojelu- ja kannanhoitohanke, jonka keskeisimpänä tavoitteena on palauttaa laji sen alkuperäisille esiintymisalueille eteläiselle Suomenselälle. Palautuskohteiksi on valittu Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistot, joihin metsäpeuroja vapautetaan totutustarhauksen jälkeen.

Hankkeessa toteutetaan myös monia muita metsäpeuraa hyödyttäviä toimenpiteitä, kuten ennallistetaan elinympäristöjä ja etsitään keinoja liikennekuolleisuuden vähentämiseksi. 

Suomen riista-alan toistaiseksi suurinta EU-rahoitteista hanketta koordinoi Metsähallituksen Eräpalvelut, ja siihen osallistuu kaikkiaan kymmenen hankekumppania. Hankkeen budjetti on 5,16 miljoonaa euroa, josta 60 prosenttia rahoittaa Euroopan unioni.

Projektipäällikkö Sakari Mykrä, puhelinnumero 040 631 8527
Suunnittelija Milla Niemi, puhelinnumero 040 724 6267
etunimi.sukunimi(a)metsa.fi

Päättyneet hankkeet

PRO TROUT - Menestystä luonnonvaraisille taimenille ja paikallisille kalastuselinkeinoille

Oulankajoen vesistön taimenkantojen tilan parantamiseen tähtäävä EU-rahoitteinen Karelia CBC -ohjelman hanke PRO TROUT toteutettiin vuosina 2020-2023. Projektin tavoitteeksi oli asetettu, että Oulangan-Pääjärven rajanylisen vesistön kalastoa hyödynnetään ja hoidetaan siten, että Pääjärveä syönnösalueenaan käyttävien alkuperäisten vaellustaimenkantojen taantuminen pysähtyy ja paikalliset asukkaat voivat harjoittaa ja kehittää kalastukseen perustuvaa yritystoimintaa kestävästi. Tavoitteen saavuttamiseksi tarpeellinen yhteistyö venäläisten toimijoiden kanssa lopetettiin, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja hankekumppanit Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus keskittyivät uusiin, Suomen puoleisilla vesialueilla toteutettaviin toimenpiteisiin.

Oulankajoen yläjuoksun taimenkannoista ja niiden elinympäristöistä hankittiin uutta tietoa sähkökoekalastusten, elinympäristöinventointien, vedenlaatututkimusten ja perimätutkimusten avulla. Kuusinkijoessa tutkittiin jokipoikasten syönnösvaellukselle lähdön ajoittumista ja vaelluskäyttäytymistä akustisen radiotelemetrian avulla, sekä hankittiin kokemusta kaikuluotauksen soveltuvuudesta kudulle nousevien taimenten laskentaan Oulankajoen vesistössä. Vesialueen osakaskuntien päättäjien näkemyksiä taimenkantojen tilasta, uhkatekijöistä ja hoidon hyvästä järjestämisestä selvitettiin kyselyllä. Projektin toteutusta tukivat lahjoituksilla Kuusamon kaupunki, Kuusamon kylien yhteisten vesialueiden osakaskunta KYVOK ja Vuotungin osakaskunta.

Lue lisää projektin kotisivulta (kareliacbc.fi).

Seuraa hanketta Facebook-sivulla (facebook.com).

Projektipäällikkö Raisa Nikula
etunimi.sukunimi@metsa.fi, puhelinnumero 040 489 4129

Suomen ja Ruotsin yhteinen vesistöhanke EMRA

EMRA – Environmental Planning, Measures and Restauration Actions in Regulated Water systems.
Swedish-Finnish Cross-Border-project in the Arctic Region.

EMRA-hanke (2019–2022) on Ruotsin ja Suomen välinen vesistökunnostus-, tutkimus- ja innovaatiohanke. Keskeisiä tavoitteita Suomen puolella on kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen, vesistöjen tilan parantaminen, taimenkantojen geneettisen monimuotoisuuden selvittäminen sekä selvitys vaeltamattoman taimenen (tammukan) merkityksestä Lapin asukkaille.

Suomen hankealue kattaa alisen Kemijoen valuma-alueen Rovaniemeltä Taivalkosken patoaltaalle. Valuma-alueella toteutetaan joki- ja puroinventointeja, pienimuotoisia vesistökunnostustoimenpiteitä sekä taimenkantojen geenianalyysejä. Alisen Kemijoen keskeisimmät sivuvesistöt kartoitetaan ja valuma-alueilla tarvittavat vesiensuojelutoimet selvitetään.

Hankkeessa sovelletaan Metsähallituksen Kalaelinympäristöjen hoito ja Esteet pois -hankkeiden toimintamalleja ja oppeja. Hankkeessa luotavat uudet toimintatavat yhtenäistävät vesistökunnostussektorin toimijoiden työskentelytapoja ja syventävät yhteistyötä. Taimenkantojen geneettiset selvitykset puolestaan edesauttavat tietoon pohjautuvaa kalastuksen säätelyä.

Hankkeessa muodostuu vesistöjä ja kalaelinympäristöjä hoitavien organisaatioiden verkosto, joka ulottuu sekä yksityisomistuksessa oleville että valtion hallinnassa oleville alueille. Rajat ylittävä yhteistyö on hankkeessa avainasemassa.

Hankkeen päätoteuttaja Ruotsissa on Länsstyrelsen i Norbottens Län ja Suomen puolella Lapin ELY -keskus. Lisäksi hankkeessa on mukana Luonnonvarakeskus, Kemijoki Oy, Vattenfall ja Metsähallitus. Hankkeen kokonaisbudjetti on 3 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus on 1,4 miljoonaa euroa. Hankkeen rahoittaa Interreg Nord. Kansallisen vastinrahan hankkeelle on myöntänyt Lapin Liitto.

Erikoissuunnittelija Markku Vierelä
etunimi.sukunimi@metsa.fi, puh. 0206 39 7150

Etelä-Savosta vetovoimaisin järvi- ja vapaa-ajankalalastuskohde 2020–2022

Etelä-Savosta vetovoimaisin järvi- ja vapaa-ajankalastuskohde 2020−2022 -hankkeen päätavoitteita ovat maakunnallisen kalastuslupasivuston kehittäminen sekä matkailun, maaseudun kehittämisen ja kalatalouden yhteistyön lisääminen Etelä-Savon alueella.

Hankkeessa jatketaan erityisesti Saimaan alueen osakaskuntien yhdistämistä yhteistyössä vesialueen omistajien ja kalatalousalueiden kanssa. Toteutettavaksi tulee 10−15 hankealuetta, jossa osakaskunnat muodostavat suurempia osakaskuntia yhdistymällä toisiinsa. Kohteet valikoituvat hankkeen aikana vesialueen omistajien kiinnostuksen ja aktiivisuuden mukaan. Hanke tekee yhteistyötä matkailun kehittämistahojen kanssa järvikalastusmahdollisuuksien esille nostamiseksi ja tukee muun muassa mökki-, maatila- ja kalastusmatkailun verkostoitumista hankkeessa. Hankkeen tärkeimpänä toimenpiteenä on maakunnallisen kalastuslupasivuston www.kalastusetelasavo.fi sekä alueen matkailusivustojen kehittäminen kalastuksen ja palvelujen osalta.

Hankkeen yhteistyöorganisaatioita ovat 11 kalatalousaluetta, kaikki yli 2 000 hehtaarin osakaskunnat, Etelä-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon kaupungit, Mikkelin seudun matkailu, Savonlinnan seudun matkailu, Savitaipaleen kunta ja Savitaipaleen matkailu, Etelä-Savon kalatalouskeskus, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö sekä kalastusmatkailu- ja matkailuyrittäjiä.

Hankeen kokonaisbudjetti on 290 000 euroa, josta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston osuus on 220 000 euroa ja muuta julkista tukea 70 000 euroa.

Projektipäällikkö Sami Kurenniemi, puh. 040 180 1471
Suunnittelija Olli Räsänen, puh. 040 194 3021
etunimi.sukunimi@metsa.fi

Kala- ja riistaelinympäristöpainotteinen valuma-aluekunnostus valtion alueilla

Valuma-alueprojektin painopiste on kala- ja riistaelinympäristöjen parantamisessa, mutta ennallistamisesta hyötyvät yhtä lailla kaikki lajit. Projektissa suunnitellaan pienvesien kunnostuksia, joita ovat esimerkiksi uittoperattujen koskien ennallistukset, virtakutuisten kalojen kutu- ja poikasalueiden tekeminen sekä uomiin kertyneiden kiintoainesten ja vaellusesteiden poistaminen. Lisäksi tarkastellaan vesistöjen valuma-alueita ja niille suunnitellaan toimia, joilla haitat vesistöille vähenevät. Näitä ovat esimerkiksi puuta heikosti tuottavien soiden ennallistus, ojien tukkiminen, pintavalutuskenttien tekeminen sekä kosteikkojen perustaminen.

Valuma-alueprojektissa kunnostetaan pilottina kahdeksan pienvesistöä valuma-alueineen. Pilottikohteita on suunnitteilla kaksi Lappiin, kaksi Kainuuseen, kaksi Pohjois-Karjalaan ja kaksi Keski-Suomeen.

Tärkeimpänä tavoitteena on saada aikaan Metsähallituksen yhteinen toimintatapa kokonaisten valuma-alueiden kunnostukseen. Projektin jälkeen valuma-aluekunnostus jatkuu osana Metsähallituksen normaalia toimintaa. Lisäksi tavoitteena on, että toimintatapa olisi hyödynnettävissä maa- tai vesialueen omistajuudesta riippumatta.

Metsähallituksen Eräpalvelujen vetämässä projektissa ovat mukana myös Metsähallitus Metsätalous Oy ja Luontopalvelut. Luonnonhoito Metsähallituksen monikäyttömetsissä on Metsätalous Oy:n vastuulla ja suojelualueilla Luontopalvelujen vastuulla. Riista- ja kalaelinympäristöjen hoito on Eräpalvelujen tehtävä.

Valuma-alueprojekti alkoi toukokuussa 2020 ja kestää vuoden 2021 loppuun. Projektia rahoittaa Metsähallituksen lisäksi maa- ja metsätalousministeriö riistatalouden ja kalastonhoitomaksujen varoista.

Tutustu projektin julkaisuihin.

Projektipäällikkö Sihveri Ervasti
etunimi.sukunimi@metsa.fi, puh. 0206 39 4151

Meriharjuksen palautus

Merikutuinen harjus on äärimmäisen uhanalainen. Metsähallituksen Eräpalvelut vetää kalan pelastusoperaatiota. Meriharjuksen hoitosuunnitelma laadittiin 2014, ja sen tavoitteena oli estää meriharjuskantojen häviäminen Suomesta. Pohjoisella Selkämerellä, Merenkurkussa ja Perämerellä menneinä vuosikymmeninä yleisenä esiintynyt merikutuinen harjus on taantunut huomaamatta sukupuuton partaalle. Kumppaneita työssä ovat olleet Luonnonvarakeskus sekä mm. Norrbottenin lääninhallitus Ruotsissa. Lisäksi työhön osallistuivat mm. rannikon ely-keskusten kalatalousyksiköt, Kalatalouden Keskusliitto, ammatti- ja vapaa-ajankalastajien järjestöt sekä paikalliset kalastusalueet ja muut toimijat.

Kalaelinympäristöjen hoito

Taimen matalassa vedessä kivikossa.

Kalaelinympäristöjen hoito -hanke toimii vuosina 2018-2020. Hankkeen tavoitteena on edistää kalaelinympäristöjen hoitoa valtion alueilla.

Kalaelinympäristöjen hoidolla tarkoitetaan virtavesien kunnostusta virtakutuisten kalojen hyväksi. Toimenpiteinä ovat kutupaikkojen luominen virtavesiin sekä kalojen esteettömän pääsyn varmistaminen mereltä ja järviltä latvapurojen kutupaikoille.

Hankkeessa kartoitetaan noin 30 virtavesialuetta eri puolilla Suomea. Osa kohteista kunnostetaan hankkeessa, ja osalle haetaan lisärahoitusta. Samalla kehitetään ja otetaan paikkatieto käyttöön kartoituksissa, suunnittelussa ja kunnostusten dokumentoinnissa. Yhteinen paikkatietotyökalu ja suunnitteluvaranto on järjestelmällisen kunnostustoiminnan edellytys.

Rahoitus:
Maa- ja metsätalousministeriö, kalastonhoitomaksuvarat
Metsähallitus

Projektipäällikkö Reijo Hokkanen
etunimi.sukunimi@metsa.fi, puh. 0407057556

Esteet pois II

Ihmisen toiminnalla on ollut merkittävä heikentävä vaikutus vesistöjen tilaan viimeisten vuosikymmenten aikana. Yhtenä uhkatekijänä ovat olleet metsäautoteiden rakentamisten yhteydessä muodostuneet vaellusesteet. Teiden rakentamisten yhteydessä joudutaan tekemään erilaisia vesistöylitysratkaisuja, joiden on havaittu toimivan vesieliöiden vaellusesteenä sekä vaarantavan myös maaeläinten liikkumista uomaa pitkin.

Suurin osa vaellusesteistä on tierumpuja, jotka on asennettu liian korkealle tai alapuolinen purouoma on syöpynyt. Tällöin voi muodostua putous, joka estää vesieliöiden nousun. Vaellusesteitä ovat myös liian voimakas virtausnopeus rummun sisällä, rumpurakenteen sileys, veden mataluus sekä rakenteen suulla olevat kivi-, jäte- ja karikepadot.

Suomen tieverkostossa on arviolta noin 120 000 vesistöylitystä, joista siltoja on 25 000 ja rumpuja 95 000. Noin puolet tierummuista muodostavat täydellisen, osittaisen tai ajoittaisen liikkumisesteen kaloille ja muille vesieliöille sekä maaeläimille. Virtavesien esteettömyys kaikille vesieliöille kuuluu vesienhoidon vaatimuksiin. Vanhoja vaellusesteitä tulee poistaa, eikä uusia saa syntyä.Yksistään vaellusesteen poistaminen voi palauttaa suuren osan purosta vesieliöiden käyttöön. Tällöin edistetään monimuotoisuutta ja elvytetään uhanalaisia vaelluskalakantoja.

Vuoden mittaisen Esteet pois II -hankkeen tavoitteena on valtakunnallisen ekologisen rumpuohjeistuksen viimeistely yhdessä Metsäteho Oy:n kanssa ja ohjeistuksen testaaminen. Tavoitteena on myös vaellusesteiden korjaaminen konetyönä, inventoitujen kohteiden päivittämisen ohjaus Metsähallituksen ja Metsäkeskuksen paikkatietoaineistoihin sekä valtakunnallisen vaellusestehankkeen valmistelu.

Hanke on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Metsähallituksen rahoittama, ja hankkeesta vastaa Metsähallituksen Eräpalvelut.

Tutustu Esteet pois II -hankkeessa tuotettuihin julkaisuihin.

Projektisuunnittelija Antti Karppinen
etunimi.sukunimi@metsa.fi, puhelinnumero 040 549 1831

Isoja elämyksiä Pohjolan kalavesiltä

Kun iso osuu kohdalle, sen muistaa aina. Isoja elämyksiä Pohjolan kalavesillä on hanke, jonka avulla mahtitärpit eläisivät muuallakin kuin kalatarinoissa.

Kolmen vuoden pituisessa hankkeessa perustetaan useita kalastuskohteita, joissa kalastajalla on aiempaa suurempi todennäköisyys saada saaliikseen isoja kaloja. Hankkeeseen on valikoitunut vesistöjä Lapista, Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta.

Suurten kalojen kohteet ovat pääosin järvivesiä, joissa kalastusta säädellään niin, että isojen kalojen kanta on erityisen runsas. Vesistöihin istutetaan kahden ja kolmen vuoden ikäisiä taimenenpoikasia, ja valikoimaton pyydyskalastus, kuten verkkokalastus, ohjataan lähialueiden muille vesille.

Hanke on monen osaajajoukon yhteisponnistus. Hankkeesta vastaa Metsähallituksen eräpalvelut. Itä-Suomen yliopiston Ympäristö- ja biotieteiden laitos tekee hankkeen aikana tutkimusta. Yliopisto on mukana kehittämässä kalastajien ja kalakantojen vuorovaikutuksia simuloivia malleja. Niiden avulla luodaan käytännössä hyödyllisiä työkaluja kalaston seurannan avuksi.

Mukana ovat myös kalastusjärjestöt, ELY-keskus, osakaskunnat ja matkailuyrittäjät. Yhdessä alueiden luonto- ja kalastusmatkailuyrittäjien kanssa hankkeen aikana suunnitellaan ja testataan mallikohteisiin pohjautuvia, kansainvälisesti kilpailukykyisiä kalastusmatkailutuotteita. Hankkeen rahoituksesta 80 prosenttia tulee Euroopan aluekehitysrahastosta.

Tutkimuksen tavoitteena on saada Suomeen uudenlainen, kansainvälisesti vertailukelpoinen isojen kalojen toimintamalli. Jos hanke on menestys, mallia voi laajentaa myös muille vesialueille.

Tutustu Isoja elämyksiä -hankkeeseen tarkemmin.

Projektipäällikkö Henrik Korkeamäki
etunimi.sukunimi@metsa.fi, puhelinnumero 040 572 5928

Esteet pois!

Vesistörummut ovat kaloille pahoja paikkoja nousta. Suomessa on arviolta noin 90 000 vesistörumpua, joista jopa kolmasosan arvioidaan olevan täydellisiä ja joka toisen ainakin ajoittaisia vaellusesteitä. Yleisimpiä esteitä kalojen ja eliöiden nousulle olivat rummun alapään pudotus, liian suuri virtausnopeus, rakenteen pohjan sileys, veden mataluus sekä rakenteen suulla olevat kivi-, jäte- ja karikepadot.

Kolmivuotinen Esteet pois! -hanke (2016-2018) selvitti kalojen nousuesteitä Iijoen vesistöalueella. Hankkeessa inventoitiin yli 600 tienalitusta pääosin Taivalkosken ja Pudasjärven alueella. Vaellusesteitä korjattiin yli 30 ja kalojen vaellus palautui yli 130 kilometrin matkalle. Puroja kunnostettiin puuainesta lisäämällä 13 kilometriä ja inventoitiin 100 kilometriä. Hanke oli ympäristöministeriön ja Metsähallituksen rahoittama.

Tutustu Esteet pois! -hankkeeseen tarkemmin.

Eero Moilanen, puhelinnumero 040 531 4969
Pirkko-Liisa Luhta, puhelinnumero 0400 293 023
etunimi.sukunimi@metsa.fi

Eräkummit oppaina suomalaiseen eränkäyntikulttuuriin

Suomalaisen eräkulttuurin voima on sen elävissä perinteissä. Taidot pysyvät terässä vain, jos niitä pääsee käyttämään. Metsähallituksen eräpalveluiden ydintehtäviin kuuluu suomalaisen eränkäynnin edistäminen, joten eräperinteen jatkuvuuden varmistamiseksi on käynnistetty Eräkummit-nuorisotyöhanke vuoden 2014 loppupuolella. Metsästäjäkunta ikääntyy, ja lapset sekä nuoret ovat edellisiä sukupolvia vieraantuneempia luonnosta, etenkin suurissa kaupungeissa.

Eräkummit-hankkeen tavoitteena on, että lapset ja nuoret rohkaistuvat lähtemään luontoon ja oppivat luonnossa liikkumista, sen kunnioittamista ja tuntemista. Tärkeää on myös, että he oppivat ja ymmärtävät kestävän kalastuksen ja metsästyksen periaatteet.

Innostus tarttuu parhaiten tosielämässä. Eräkummit voivat vierailla koululuoksissa, ja eri seurat voivat järjestää esimerkiksi eräleirejä lapsille ja nuorille tai kutsua koululuokan vierailulle.

Eräkummina voi olla kuka tahansa vastuullinen ja innokas metsästyksen tai kalastuksen harrastaja, joilla on halua jakaa kokemuksiaan, tietojaan ja taitojaan lasten ja nuorten parissa. Eräkummit voivat olla yksittäisiä erämiehiä tai -naisia – myös kokonaiset seurat voivat ryhtyä eräkummeiksi. Metsähallitus antaa eräkummeille materiaalia ja auttaa toiminnan käynnistämisessä ja ylläpidossa. Eräkummiksi ryhtyminen on helppoa ja mukavaa.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön, Riistakeskuksen, Metsästäjäliiton ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hankkeen päärahoittaja on Maa- ja metsätalousministeriö.

Tutustu Eräkummi-toimintaan.

Ajankohtaisia uutisia ja koulutuksia voi seurata Facebookissa (facebook.com).

Madeleine Nyman, erikoissuunnittelija
madeleine.nyman(at)metsa.fi, puhelinnumero 0205 64 4685

Oulangan taimen

Oulangan taimen toteutettiin vuosina 2013–2014. Hanke oli EU:n Karelia ENPI CBC -ohjelmaan kuuluva, Suomen ja Venäjän rajan ylittävä yhteistyöhanke. Hankkeen virallinen nimi oli ”Saving our joint treasure: sustainable trout fisheries for the transborder Oulanka River system”. 

Hankkeessa tutkittiin suomalais-venäläisenä yhteistyönä Oulangan taimenkannan tila sekä taloudellinen ja sosiaalinen merkitys Koillismaan ja Venäjän Karjalan asukkaille. Tutkimustietojen perusteella laadittiin yhteinen, rajan ylittävä toimintamalli, jota soveltamalla taimenkanta saadaan kasvuun ja sen kalastus kestävälle pohjalle.

Hankkeen sivu.

Erähistoriakohteet

Erähistoriakohteeksi on valittu muutama kulttuurihistoriallisesti merkittävä kalastus- ja metsästyskohde. Samalla kun kalastat tai metsästät, voit tutustua kohteilla yhä näkyviin merkkeihin entisaikojen elämästä.

Lue lisää Erähistoriakohteista.

Palosaaren mallitila

Tiedätkö, miten riista haluaisi, että metsiä hoidetaan? Palosaaren tila Pyhäjoella on Eräpalveluiden mallitila, jonne asiantuntijat ovat perustaneet ihannealueita eri riistalajeille.

Tutustu Palosaaren mallitilaan.

Metsähallituksen julkaisut

Julkaisut.metsa.fi-palveluun on koottu tiedot kaikista Metsähallituksen selvityksistä, oppaista, alue-esitteistä ja kartoista mukaan lukien Eräpalvelujen julkaisut.

Selaa Metsähallituksen julkaisuja (julkaisut.metsa.fi).

Erähenkilöstö

Etsitkö jotakuta vastaamaan kysymyksiin tietystä aiheesta tai alueesta? Metsähallituksen Eräpalvelujen yhteystiedoista löydät etsimäsi henkilön!

Tutustu erähenkilöstöön.