Keski-Puulan vesistöllä on pian Suomen suurin osakaskunta. Pienet osakaskunnat ovat jäänne isojaon ajoilta, ja niiden yhdistäminen hyödyttää niin jäseniä kuin kalastajia: kiinteistöjen arvo paranee ja kalastuslupien hankinta helpottuu.

Etelä-Savoon Keski-Puulalle on muodostumassa Suomen suurin osakaskunta. Osakaskuntien kanssa käytyjen neuvottelujen ja päätösten tuloksena 22 osakaskuntaa yhdistyy uudeksi 19 000 hehtaarin kokoiseksi osakaskunnaksi.

Kaikkien osakaskuntien liittymispäätökset olivat yksimielisiä ja vain kolme kielteisen päätöksen tehnyttä osakaskuntaa jää ulkopuolelle. Yhdistyvien osakaskuntien edustajista koostuva työryhmä valmistelee syksyn aikana uuden osakaskunnan asiat järjestäytymiskokousta ja toiminnan käynnistämistä varten. Uuden osakaskunnan kiinteistötoimitushakemus on jätetty Maanmittauslaitokselle. Kiinteistötoimitus- ja järjestäytymiskokous pidetään loppuvuodesta, jonka jälkeen uusi osakaskunta aloittaa toimintansa.

Vastaava yhdistymishanke on meneillään myös Puulan yläpuolisella Kyyvedellä, jonne on muodostumassa koko järven kattava 15 000 hehtaarin osakaskunta. Hankkeen avustamana myös Varkauden eteläpuoleiselle Haukivedelle on muodostumassa noin 5 000 hehtaarin kokoinen osakaskunta.

Kalastuslupa kattaa 19 000 hehtaaria

Ison osakaskunnan selvin hyöty on kalastusoikeuksien laajeneminen. Lisäksi iso pinta-ala ja eheä omistajarakenne hyödyttävät moninaisesti kaikkia osapuolia, aina eri tyypin kalastajista kiinteistönomistajiin.

Jos esimerkiksi myydään kesämökki Keski-Puulan alueelta, kuuluu siihen kalastusoikeus yhteisiin eli Keski-Puulan osakaskunnan 19 000 hehtaarin vesiin. Kalastus on suosittu harrastus Suomessa, joten osakkuus isossa ja toimivassa osakaskunnassa lisää kiinteistön arvoa ja kiinnostavuutta.

Tulevaisuudessa muun muassa toimivan lupamyynnin järjestäminen on helpompaa ja istutusten suunnittelu tehokkaampaa, kun niistä päättää yksi osakaskunta aiemman 22:n sijaan. Jatkossa kalastaja tarvitsee uuden osakaskunnan alueella vain yhden luvan esimerkiksi verkolla, katiskalla tai usealla vavalla uisteluun. Lisäksi 18-64 vuotiaiden tulee maksaa valtion kalastonhoitomaksu.

Maanjakotoimitusten perintöä

Pienet osakaskunnat ovat syntyneet Suomeen kauan sitten. Perusta on 1700-luvulla alkunsa saaneessa isojaossa. Tuona aikana kalastusoikeudet olivat tärkeitä kotitalouksille: moni sai kalasta elantonsa, lisää tuloja tai vähintään ruokaa perheelle. Ennen ei ollut käytettävissä nopeita moottoriveneitä vaan kalastus keskittyi oman rannan läheisyyteen. Näin ollen hyvinkin pirstaleiset ja pienet palstat ovat olleet käytännöllisiä, ja kalastusoikeutta on siten rajattu tilakohtaisesti.

Toisin on nykyään. Kalastus on yhä enemmän virkistyskalastusta, jossa saaliin saaminen on vain osa harrastusta. Monet kalastajat erikoistuvat entistä enemmän pyytämään esimerkiksi vain tiettyjä lajeja tietyillä menetelmillä. Tätä käyttötarkoitusta palvelee laaja ja moninainen kalastuslupa-alue.

Pienet palstat eivät useimmiten ole kiinnostavia ja mielekkäitä ylläpidettäviä. Talkootöillä pyörivään hallintoon ei tahdo enää löytyä aktiivisia toimijoita. Nykyisellään monen pienen osakaskunnan toiminta onkin hiipumassa. Lain mukaan vesialueen omistaja on velvoitettu hoitamaan aluettaan, ja toiminnan hiipuessa myös hoidon taso laskee. Lisäksi pienen osakaskunnan talous on monesti liian heikko, jotta esimerkiksi rantojen umpeenkasvulle ja alueen liettymiselle voitaisiin tehdä jotakin.

Osaskuntien yhdistäminen on hyödyllistä kehitystä. Sopiva osakaskunnan koko on alueriippuvaista, mutta noin 5 000–20 000 hehtaarin osakaskunnat ovat sopivia yksiköitä. Niillä on taloudellisesti mahdollisuus toimia nyt ja tulevaisuudessa. Ne ovat myös kalastuslupa-alueena riittävän suuria. Yhdistymisissä kannattaa aina pyrkiä sellaiseen alueen eheyteen, jossa veteen piirrettyjä viivoja jää mahdollisimman vähän ja alueet muodostuvat selkeiksi. Osakaskunta voi olla omaehtoinen, merkittävä maaseudun kehittäjä, ja siinä mielessä sopivan pinta-alan tavoittelu turvaa taloudellisen vakavaraisuuden ja toiminnan mielekkyyden.

Osakaskuntien yhdistämisiä hankkeen avustuksella

Yhdistymisessä on auttanut Maaseuturahaston osarahoittama Vetovoimaa maaseudulle verkostoitumalla ja yhteistyöllä -hanke. Se on selvittänyt vesialueen omistusta, järjestänyt kokouksia ja neuvotellut vesialueen omistajien kanssa. Tahtotila yhdistymiseen tulee osakaskunnilta - hanke on avustava, rahoittava ja koordinoiva tekijä toteuttamisessa.

Vetovoimaa maaseudulle -hanke on kolmivuotinen hanke, joka toimii Etelä-Savon maakunnan alueella. Tavoitteena on lähivuosina kehittää Etelä-Savon vesialueiden järjestäytyneisyys esimerkilliselle tasolle!

Lisätietoja:

Jouni Kivinen, projektipäällikkö, Metsähallitus
040 157 9561, jouni.kivinen@metsa.fi

www.vetovoimaa-maaseudulle.fi